Todellisuus

Keskustelu => Maahanmuutto ja monikulttuurisuus => Topic started by: Warda on April 13, 2010, 18:04:43

Title: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Warda on April 13, 2010, 18:04:43
edit: boldaukset, Lähde: http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=53&lang=suo

Faktaa ja fiktiota turvapaikanhakijoista ja pakolaisista
13.10.2009

1. "Turvapaikkashoppailijat" kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa ja käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää.Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti.

Samasta maasta ja samasta tilanteesta tulleen turvapaikanhakijan todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua vaihtelee jopa nollan ja 95 % välillä jäsenmaasta toiseen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuvanneet tilannetta turvapaikanhakijan näkökulmasta turvapaikka-arpapeliksi. Etelä-Euroopan maista Kreikassa, Italiassa ja Maltalla vastaanotto-olosuhteet ovat ala-arvoisen huonot tai vastaanottokeskuksia ei edes ole.

Monet Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ovat jättäneet taakseen kaiken ja pelkäävät palauttamista kotimaahansa. Kun ensimmäinen EU-maa hylkää turvapaikkahakemuksen, on monen hakijan ainoa vaihtoehto pyrkiä toiseen maahan ja toivoa, että hakemus hyväksytään.

Turvapaikanhakijoiden siirtyminen maasta toiseen on yleiseurooppalainen ilmiö. Ihmisille itselleen se on inhimillinen tragedia. Osa maasta toiseen kiertävistä turvapaikanhakijoista ei ole päässyt asianmukaiseen turvapaikkatutkintaan missään maassa. Heillä ei ole pääsyä työmarkkinoille, opintoihin tai kotouttamistoimien piiriin. Heillä on riski päätyä harmaille työmarkkinoille tai ihmiskaupan uhriksi. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten lapsille tai vakavasti traumatisoituneille hakijoille, tilanne on vaikein.

Monissa EU-maissa turvapaikanhakijoille tehdään kielteisiä päätöksiä, vaikka tiedetään ettei heitä pystytä palauttamaan lähtömaiden sisäisen tilanteen takia. Ihmiset jätetään oman onnensa nojaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ilman minkäänlaista statusta.

Lisätietoja:
Maahanmuuttoviraston tilastoanalyysit 2008, 2009
European Council on Rerugees and Exiles (ECRE): Sharing Responsibility on Refugee Protection: Dublin reconsidered (2008)

2. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Heidän osuutensa kasvaa vuosi vuodelta.
Pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuonna 2009 luvan saaneita turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään oli kaikista oleskeluvan saaneista vähemmän kuin seitsemäsosa.  

Vuonna 2009 oleskeluluvan Suomeen sai työn, elinkeinonharjoittamisen, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella 15 217 henkilöä. Eniten oleskelulupia myönnettiin Venäjän, Kiinan ja Intian kansalaisille.

Turvapaikkapäätöksiä samana vuonna tehtiin 4335, joista myönteisen päätöksen sai 1373 henkilöä. Luku sisältää pakolaisstatuksen sekä toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluvan saaneet sekä ne henkilöt, jotka saivat tilapäisen oleskeluluvan tai oleskeluvan yksilöllisistä, inhimillistä syistä.

Perheenyhdistämisen kautta saapuu Suomeen myös suojeluperusteisen oleskeluluvan saaneiden ihmisten perheenjäseniä. Vuonna 2009 Maahanmuuttovirasto myönsi perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan 508 somalialaiselle ja 286 irakilaiselle.

Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain kaikissa EU-maissa. Suomeen on 2000-luvulla tullut hakijoita vuosittain 1500 - 6000 henkilöä.

Turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä ei välttämättä tarkoita sitä, että oleskelulupia myönnetään enemmän. Suomeen on aina tullut paljon toisten EU-maiden kautta ns. Dublin-tapauksia. Heidän hakemuksiaan ei tutkita aineellisesti Suomessa, vaan pääsääntöisesti käännytetään maahan, joissa heidät on rekisteröity joko rajanylittäjinä tai turvapaikanhakijoina. Vuosina 2008-09 turvapaikanhakijoista noin puolet on ollut Dublin-tapauksia.

Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain pakolaisia UNHCR:n kanssa sovitun kiintiön kautta. Pakolaiskiintiö on koko 2000-luvun ajan ollut 750 henkilöä vuodessa.

Kaikkiaan Suomeen on viime vuosina saapunut noin 1-2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Myönteisistä suojelupäätöksistä EU-maissa Suomen osuus oli vuonna 2008 alle prosentin.

Lisätietoja:
Maahanmuuttoviraston oleskelulupa- ja turvapaikkatilastot
Eurostat siirtolaisuus- ja turvapaikkatilastot
UNHCR Global Trends 2008

3. Ilman asianmukaisia papereita ja passia saapuvat turvapaikanhakijat ovat laittomia siirtolaisia.
Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti. Pakolaissopimuksen 31 artiklan ja Suomen rikoslain  (17.luku 7 §) mukaan pakolaista ei tule rangaista luvattomasta maahantulosta. Sillä, saapuuko turvapaikanhakija oikeilla tai väärennetyillä papereilla ei ole vaikutusta mahdollisen suojelun myöntämiseen.

Turvapaikanhakijoilla ei usein ole mahdollisuutta hankkia virallisia matkustusasiakirjoja ennen pakomatkaa. Taustalla voi olla pakolaisen lähtömaan sekasortoinen tilanne ja/tai hakijan vainottu asema. Esimerkiksi Somaliassa, jossa hallinnollisia rakenteita ei käytännössä ole, passeja tai muita hyväksyttäviä asiakirjoja on mahdotonta saada. Mikäli pakolaista vainoavat kotimaan viranomaiset, vieraan maan viisumin hankkiminen voi olla vaarallista tai viisumia ei edes myönnetä.

Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla ei ole passia tai muuta henkilöllisyyttä todistavaa asiakirjaa. Pakolaiseksi lähteminen tai pakolaisuudessa eläminen ei kuitenkaan ole laitonta.

Pakolaissopimukseen sekä Suomen ulkomaalais- ja perustuslakeihin sisältyvän palautuskieltosäännön (non-refoulement) mukaisesti ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu. Tätä sääntöä on noudatettava riippumatta siitä, onko henkilöllä vaadittavat asiakirjat vai ei.

Lisätietoja:
Pakolaisten oikeudellista asemaa koskeva yleissopimus
Schengen Borders Code

4. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.
Vakavat aseelliset konfliktit ja ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein maailman köyhimmissä maissa. Köyhyys, epätasa-arvo ja väkivaltaiset konfliktit ruokkivat toisiaan. Eurooppaan ja Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista huomattava osa tulee Afganistanin, Somalian, Zimbabwen tai Eritrean kaltaisista erittäin köyhistä maista. Köyhyys itsessään ei kuitenkaan oikeuta saamaan kansainvälistä suojelua. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään.

Osa pakolaisista jatkaa matkaa ensimmäisestä maasta, johon he ovat päässeet pakenemaan, mutta jossa he eivät saa tarvittavaa suojelua. Pakolaisen oikeuksiin kuuluu myös oikeus ansaita oma elantonsa, mutta käytännössä pakolaisleirit tarjoavat mahdollisuuden siihen vain hyvin harvoille.

Kaupungeissa elävien pakolaisten määrä on kasvanut kaupungistumisen edetessä kehitysmaissa. UNHCR arvioi vuonna 2009, että sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista jo puolet elää kaupungeissa, usein slummeissa tai hökkelikylissä. He eivät yleensä saa terveys- tai sosiaalipalveluja ja elanto hankitaan harmaan talouden piiristä. Isoja pakolaiskeskittymiä on muun muassa Syyrian Damaskoksessa, Jordanian Ammanissa ja Kolumbian Bogotassa. Sekä kehitysmaiden pakolaisleireillä että kaupungeissa elävillä pakolaisilla on usein heikot mahdollisuudet kotoutua kyseiseen maahan eivätkä he voi palata kotimaahansakaan.

Lisätietoja:
United Nations Development Programme (UNDP)
Overcoming Barriers: Human mobility and development, Human Development Report 2009

5. Turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja ja rikollisia, joita ei pidä päästää Suomeen
Turvapaikkajärjestelmässä on keinoja väärinkäytösten estämiseksi. Turvapaikanhakijat ovat hakuprosessin aikana tekemisissä useiden eri viranomaisten kanssa ja heidän taustansa tutkitaan ennen päätöksentekoa. Pakolaissopimuksen ns. poissuljenta-artikla takaa sen, ettei vakaviin rikoksiin syyllistyneille myönnetä pakolaisen asemaa. Vastaava pykälä on myös Suomen ulkomaalaislaissa.

Mikäli Suomeen saapuu turvapaikanhakija, jota epäillään vakavasta kansainvälisestä rikoksesta, Suomen viranomaisilla on velvollisuus tutkia asia ja tarvittaessa viedä tapaus oikeuteen. Suojelupoliisi selvittää jokaisen Suomeen valittavan kiintiöpakolaisten taustat ennen kuin pakolaisen saa luvan tulla Suomeen.

6.Yksin saapuvat turvapaikanhakijalapset ovat -ankkurilapsia-. Vanhemmat käyttävät lapsiaan hyväkseen lähettäessään heitä yksin Suomeen, jotta voisivat itse tulla perässä.
Yksintulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Suomeen ilman vanhempien saapuneiden turvapaikanhakijalasten määrä on viime vuosina vaihdellut alle sadasta noin 700 vuodessa. Vuonna 2009 Maahanmuuttovirasto myönsi oleskeluluvan 247 alaikäiselle yksintulleelle turvapaikanhakijalle.  

Eniten alaikäisiä saapuu väkivaltaisista konflikteista kärsivistä maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan ja heidän perheenjäseniään ja läheisiään on kuollut tai kadonnut.

Lapsi voi olla vaarassa häneen itseensä tai perheeseensä kohdistuvan vainon vuoksi. Vanhemmat tai muut huoltajat voivat myös lähettää lapsensa pois turvatakseen tälle paremman elämän. Toisinaan lapsi pakenee oman perheensä tai sukunsa häneen kohdistamaa uhkaa, kuten pakkoavioliittoa, kunniaväkivaltaa tai silpomista.

Olipa syynä alaikäisen kotimaastaan lähtöön mikä tahansa edellisistä, ilman huoltajaa tulleella turvapaikanhakijalapsella on yleensä ollut hyvin vähän vaikutusvaltaa omaan haavoittuvaan asemaansa.

Mikäli lapselle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen perusteella, on hänellä oikeus saada Suomeen vanhempansa ja alaikäiset sisaruksensa. Yksintullut lapsi voi saada myös kielteisen päätöksen tai hänet voidaan palauttaa Dublin-asetuksen mukaisesti toiseen EU-maahan.

Mikäli yksintullut alaikäinen ehtii täyttää 18 vuotta ennen kuin päätös turvapaikkahakemukseen tulee, hän ei ole enää oikeutettu perheenyhdistämiseen.
Lapsen vanhemmat tai huoltajat saattavat olla kadoksissa tai kuolleita.  Perheenyhdistämishakemusten käsittelyajat ovat erittäin pitkiä, jona aika perheenjäsenet voivat olla vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi tai jopa tapetuiksi.

Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina, myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen.
Toisen maailmansodan aikana vanhemmat lähettivät Suomesta yli 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Lisätietoja:
Lapsen oikeuksien yleissopimus
Annika Parsons: Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuuteun julkaisu 2010

7. Valtaosa pakolaisista on lukutaidottomia ja kouluttamattomia ihmisiä, jotka eivät työllisty Suomessa. Monet heistä eivät edes halua tehdä töitä ja elävät vain sosiaaliturvan varassa.
Turvapaikanhakijoiden joukko on taustoiltaan kirjava, eikä hakijoiden koulutustaustoista ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Suurimmissa lähtömaissa mahdollisuus peruskoulutukseen ja lukutaitoisten osuus väestöstä vaihtelee suuresti. YK:n kehitysohjelman UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Irakissa (suurin lähtömaa Suomessa vuonna 2008) lukutaitoprosentti on 74 prosenttia, Afganistanissa noin 28 prosenttia ja Iranissa 82 prosenttia. Somaliasta luotettavia tietoja ei ole saatavilla.

Turvapaikanhakijoilla on nykyisen lain mukaan oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jättämisestä. Maahanmuuttajien ja pakolaisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin kantaväestön. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste Suomessa vuoden 2007 lopussa oli noin 50 prosenttia ja työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 21,6 prosenttia. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna korkein työttömyysaste vuoden 2007 lopussa oli  Afganistanin (työttömyysaste 53,4 %), Irakin (61,8 %), Somalian (55,9 %) ja Sudanin (59,3 %) kansalaisilla, joista useimmilla on pakolaistausta.

On syytä huomioida, että tilastoissa turvapaikanhakijat ja pakolaiset näkyvät työttöminä työnhakijoina jo ennen kuin työllistyminen on käytännössä edes mahdollista. Kaikki kotoutumissuunnitelman piirissä olevat kirjautuvat tilastoihin myös työttöminä. Myös eri ulkomaalaisryhmien ikärakenteet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi somalialaisista, bosnialaisista ja sudanilaisista työikäisten osuus on muita ryhmiä huomattavasti pienempi.

Huonoon työllistymiseen on monia syitä. Turvapaikanhakijat saapuvat maahan ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, joka on usein edellytys työpaikan saamiselle. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pitkät, jopa yli vuoden. Jatkuvan oleskeluluvan puute voi vaikeuttaa turvapaikanhakijan työpaikan saantia. Myös ennakkoluulot voivat vaikuttaa työllistymiseen.

Perusihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, myös pakolaisille. Suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva noudattaa ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista yhdenvertaisuuden periaatetta. Pakolaiset saavat työvoima- ja sosiaalitoimistossa saman kohtelun kuin suomalaiset. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen saa siten samaa työttömyyspäivärahaa kuin suomalainen. Pakolaiset, kuten muutkin, maksavat saamistaan tuloista veroa.

Turvapaikanhakijoille myönnettävä tuki on 1.2.2010 lähtien 30 prosenttia pienempi kuin vähimmäistoimeentulotuki. Esimerkiksi yksinasuvan, aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuella vastaanottokeskuksessa asuvan turvapaikanhakijan on katettava ruoka, vaatteet, hygienia, liikkumisensa ja muut henkilökohtaiset menot. Lapsilisään tai esimerkiksi opintotukeen turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja.

Mikäli turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa päivittäiset ateriat, vähennetään toimeentulotuen perusosasta 79 prosenttia.

Lisätietoja:
Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut (Sisäministeriön julkaisuja 2/2009)
United Nations Development Programme (UNDP)
Overcoming Barriers: Human mobility and development, Human Development Report 2009

8. Verovarat pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten huono-osaisten auttamiseen eikä pakolaisiin.
Kuten 137 muulla YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella maalla, Suomella on velvollisuus auttaa kansalaistensa lisäksi myös niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan. Perustuslain mukaan perusihmisoikeudet kuuluvat Suomessa myös ulkomaalaisille ja kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, EU:n turvapaikkadirektiivit ja Suomen lait edellyttävät, että turvapaikkahakemukset on tutkittava asianmukaisesti ja vastaanotto on järjestettävä menettelyn ajaksi.

Suomi kuuluu maailman rikkaimpien maiden joukkoon eikä meillä ole pakolaisten kotimaiden kaltaista vainoa ja köyhyyttä. Myös Suomesta on lähdetty pakolaisiksi - yli 70 000 suomalaislasta pääsi sotavuosina turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa esiintyvään epäoikeudenmukaisuuteen, lamaan, asunnottomuuteen tai työttömyyteen ei ole syynä pakolaispolitiikka.

9. Pakolaiset ovat nuoria, terveitä miehiä. Heidän tulisi olla taistelemassa kotimaassaan.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin puolet sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista, turvapaikanhakijoista, maan sisäisistä pakolaisista, kansalaisuudettomista ja paluumuuttajista on naisia. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista miehet ovat kuitenkin enemmistö.

Suomen turvapaikanhakijoista 77 prosenttia oli miehiä vuonna 2008. Matkustamista pidetään lähtömaissa miehille turvallisempana ja helpompana. Pakenemisen taustalla voi olla myös se, että miehet ja nuoret pojat ovat vaarassa tulla pakkovärvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin.

Tällä hetkellä pakolaisuutta eniten aiheuttavat aseelliset selkkaukset ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia konflikteja, joissa siviilit ovat usein väkivaltaisuuksien kohteina. Konfliktin osapuolina voi olla useita sisäisiä ryhmittymiä, kansainvälisiä joukkoja sekä yksityissektorin turvallisuusyhtiöitä. Niihin liittyy usein ääriryhmien erottelematonta väkivaltaa, kuten itsemurhaiskuja. Perinteistä ajatusta isänmaan puolustamisesta ei voi suoraan soveltaa näissä tilanteissa.  

Pakolaisuuden taustalla on vaino, joka kohdistuu poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Vainon aiheuttaja voi olla myös yksityinen taho tai organisaatio, jota vastaan pakolainen ei saa suojelua kotimaansa viranomaisilta.

Lisätietoja konflikteista:
International Crisis Group

10. Euroopan rajat vuotavat. Eurooppa täyttyy pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.
Euroopan rajoja vartioidaan yhä tiukemmin. Jäsenvaltioiden rajavalvontayhteistyötä erityisesti Välimerellä on vuodesta 2005 koordinoinut rajaturvallisuusvirasto Frontex. Pakolaisilla ei ole laillisia maahantulon väyliä, joten heidän on pakko turvautua ihmissalakuljetukseen. Rajavalvonnan kiristäminen ei ratkaise sääntelemättömän muuttoliikkeen ongelmaa vaan pahimmillaan valvonta lisää ihmissalakuljetusta. Pakolaiset joutuvat ottamaan yhä isompia riskejä päästäkseen hakemaan suojelua Euroopasta.

Koko maailmassa tehtiin vuonna 2008 yhteensä 768 000 turvapaikkahakemusta. Euroopan maissa turvapaikanhakijoita oli kyseisenä vuonna 330 000. Pakolaisten määrä Euroopassa on ollut viime vuosina kasvussa, mutta esimerkiksi Etelä-Afrikkaan tuli samana vuonna 2008 yli 200 000 turvapaikanhakijaa.  

Myönteisiä turvapaikkapäätöksiä EU:n 27 jäsenmaassa tehtiin vuonna 2008 yhteensä 76 300. Näistä 40 000 henkilöä sai pakolaisen statuksen, 25 500 toissijaista suojelua ja 10 800 humanitaarista suojelua. Suojelun myöntämisprosentti kaikista päätöksistä oli ensi vaiheessa 28 % ja 24 % valitusvaiheen päätöksistä EU27 -alueella.

Hakijamäärään vaikuttaa merkittävimmin se, millaisia kriisejä ja konflikteja maailmassa on meneillään. Suurimmillaan Euroopan turvapaikanhakijamäärät olivat Bosnian sodaan aikaan vuonna 1992, jolloin länsi-Eurooppaan tuli 650 000 hakijaa.

Vuonna 2009 suurimpia hakijaryhmiä teollisuusmaissa olivat Afganistanin, Irakin ja Somalian kansalaiset .  

Muutamat vaikeat konfliktit, kuten vuonna 2003 alkanut Irakin sota, ovat nostaneet pakolaisten määrää maailmassa. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kansainvälisiä pakolaisia on noin 16 miljoonaa, joita 10.5 miljoonaa UNHCR:n mandaatin alla. Sen lisäksi maansisäisiä pakolaisia on 26 miljoonaa. Suurin osa maailman pakolaisista asuu Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Euroopassa heitä on noin 14 prosenttia.

Niiden kymmenen valtion joukossa, joissa on suurin pakolaisväestö, on kaksi Euroopan maata: Saksa sijalla neljä ja Iso-Britannia sijalla kymmenen. Pakolaisväestön suuruuden mukaan maat jakautuvat seuraavasti: 1. Pakistan (1 780 000) 2. Syyria (1 105 700) 3. Iran (980 000) 4. Saksa (582 700) 5. Jordania (500 400) 6. Tshad (330 500) 7. Tansania (321 900) 8. Kenia (320 600) 9. Kiina (301 000) 10. Iso-Britannia (292 100).

Kiintiöpakolaisia EU-jäsenvaltiot vastaanottavat vähän. Vuonna 2008 koko maailmassa sijoitettiin uudelleen kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta 65 596 henkilöä, joista alle 7 prosenttia EU-maihin.

UNHCR on arvioinut pakolaisväestön vaikutusta isäntämaahan suhteuttamalla pakolaisten määrä maan henkeä kohti laskettuun bruttokansantuotteeseen per Yhdysvaltain US dollari. Kaikki 25 maata, joissa on suurin määrä pakolaisia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, ovat kehitysmaita. Ensimmäinen teollisuusmaa listalla on Saksa sijalla 26.

Lähteitä ja lisätietoja:

Eurostatin siirtolaisuus- ja turvapaikkatilastot
UNHCR Global Trends 2008
Rajaturvallisuusvirasto Frontex
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Wessel on April 13, 2010, 23:00:40
Muuttoliikkeessä-sivuston vastaukset mainittuihin väitteisiin ovat tangentiaalisia ja ristiriitaisia. Esim.

"5. Turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja ja rikollisia, joita ei pidä päästää Suomeen
Turvapaikkajärjestelmässä on keinoja väärinkäytösten estämiseksi. Turvapaikanhakijat ovat hakuprosessin aikana tekemisissä useiden eri viranomaisten kanssa ja heidän taustansa tutkitaan ennen päätöksentekoa. Pakolaissopimuksen ns. poissuljenta-artikla takaa sen, ettei vakaviin rikoksiin syyllistyneille myönnetä pakolaisen asemaa. Vastaava pykälä on myös Suomen ulkomaalaislaissa."

Artikloja ja asetuksia kyllä on, mutta millä hemmetillä pystytään luotettavasti tarkistamaan tulijoiden taustoja, kun monissa tapauksissa tulijat ovat "hukanneet" henkilöllisyyspaperinsa. Selvää on, ettei joku Osama bin Laden pääse Suomeen, mutta kovasti ainakin Ruotsiin ja Norjaan on päässyt henkilöitä, jotaka myöhemmin ovat palanneet Hesarinkin uutisoinnin perusteella Somaliaan taistelemaan al-Shahabin riveissä. Myös Englantiin ja Espanjaan on onnistunut ujuttautumaan pomminräjäyttelijämuslimeita.

4. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.
Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3127) 2009 esimerkiksi saapuneista somaleista (1241 kpl) kaksi (!) sai myönteisen turvapaikkapäätöksen, 120 sai oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella, 83 humanitaarisen suojelun perusteella, 341 toissijaisen suojelun perusteella ja 1 oleskeluluvan inhimillisen syyn perusteella. Siis 548 myönteistä oleskelulupapäätöstä ja kaksi sai turvapaikan. Kaikista pakolaisista oleskeluluvan sai 1373 ihmistä, joista 116 turvapaikan. Keitä ovat nämä, jotka eivät saa turvapaikkaa, vaan oleskeluluvan humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella turvapaikan? Mitä he pakenevat? Tietenkään kukaan ei sano rajalla "joo, mää pakenen vain huonoa elintasoa", mutta jos heitä vainotaan kotopuolessa YK:n määrittämin pakolaiskriteerien mukaisesti, miksi he eivät saa Suomesta turvapaikkaa?

9. kohdassa sanotaan, että...

Suomen turvapaikanhakijoista 77 prosenttia oli miehiä vuonna 2008. Pakenemisen taustalla voi olla myös se, että miehet ja nuoret pojat ovat vaarassa tulla pakkovärvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin.

...mutta myöhemmin väitetään, että...

Pakolaisuuden taustalla on vaino, joka kohdistuu poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen.

Itse uskon enemmän turvapaikkashoppailuteoriaan kuin Todellisen Vainon teoriaan. Toisaalta sillä ei ole poliittisen mielipiteeni kannalta väliä. Tuon 750 kiintiöpakolaisen määrän (ilman perheenyhdistämisiä) Suomi voisi ottaa sellaisista maista, joiden kansalaisten sopeutumisennuste on empiirisesti hyvä.

 


Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Warda on April 13, 2010, 23:38:22
Näinhän se menee: Tekstistä voi itse kukin lukea kaiken tai vain osan.

Jätit välistä tämän: "Matkustamista pidetään lähtömaissa miehille turvallisempana ja helpompana. "

Itse tunnen pakolaisina tulleita myös henk.kohtaisesti. Emme voi mitenkään taata, että kaikki olisivat äärimmäisestä hädästä lähteneitä. Se ei itselleni ole peruste olla ottamatta ketään - saati vähentää määrää radikaalisti.

EDIT: Miksi arvelet, että esimerkiksi tämän sivuston laatinut taho haluaisi vääristellä totuutta? Lähdeluettelo sinänsä on melko kattavan tuntuinen.

"Ihmiset, jotka eivät koskaan epäile mitään, tulevat hyvin epäileväisiksi nähdessään tai kokiessan jotain, mitä eivät halua nähdä tai kokea".
A.N. 2007
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Cls on April 14, 2010, 00:35:38

Lähinnä täydennyksiä, ei kokonaisvaltaisia vastauksia väitteisiin.

1. "Turvapaikkashoppailijat" kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa ja käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää.

Suomessa ilmeisen perusteettoman hakemuksen käsittely vuonna 2010 on kestänyt nopeutetussa menettelyssä keskimäärin 4kk, Dublin-tapauksissa 3kk ja turvallisen alkuperämaan kohdalla 18 päivää. Puolet Suomen turvapaikanhakijoista on Dublin-tapauksia ja suurin osa tulee tänne Ruotsin kautta laivalla. (Lähde: Migri.fi:n tilastot.)

Tämän jälkeen hakija saa olla Suomessa vielä kuukauden ja toimeentulotuki juoksee kokoajan. Suomi on siis erittäin herkullinen kohde tulla oleskelemaan, vaikka hyvin tietäisi, ettei saa turvapaikkaa. EU-kansalaisia on hakenut turvapaikkaa jopa viisi kertaa.

Esimerkiksi Bulgarian keskipalkka on 275e/kk, joka on pienempi kuin Suomen maksama toimeentulotuki, eikä siitä ole vähennetty asumiskuluja kuten toimeentulotuesta (vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista).

2. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Heidän osuutensa kasvaa vuosi vuodelta.

Pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuonna 2009 luvan saaneita turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään oli kaikista oleskeluvan saaneista vähemmän kuin seitsemäsosa.  

Vuonna 2009 oleskeluluvan Suomeen sai työn, elinkeinonharjoittamisen, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella 15 217 henkilöä. Eniten oleskelulupia myönnettiin Venäjän, Kiinan ja Intian kansalaisille.

Suurin osa perheenyhdistetyistä kuuluu juuri näihin humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistyksistä, koska työperäisillä on elatusvelvollisuus perheenyhdistyksistään, humanitaarisilla elatusvelvollisuus on valtiolla.

Esimerkiksi somalialaisten 4000 hakemusta ovat ruuhkauttaneet systeemin. [1] (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3923)

Lisäksi perheenyhdistykset näkyvät vasta huomattavalla viiveellä, koska käsittely kestää helposti parikin vuotta. Suomeen tulevien perheenyhdistettyjen määrä tulee olemaan kymmeniä tuhansia seuraavien vuosien aikana. Ruotsin maahanmuutosta puolet on perheenyhdistyksiä.

3. Ilman asianmukaisia papereita ja passia saapuvat turvapaikanhakijat ovat laittomia siirtolaisia.

"No yleensä kun turvapaikanhakija tulee tänä päivänä Suomeen, ja se on aika lailla eurooppalainenkin trendi, niin valtaosa tulee ilman minkäänlaista henkilöllisyyttä osoittavaa asiakirjaa. Eli tuommoinen 80-90 prosenttia on tämänhetkinen arvio." Henkilöllisyystodistuksia myös kadotetaan tahallaan. [2] (http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/05/mtv3-turvapaikanhakijoiden-ianmaaritys.html)

5. Turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja ja rikollisia, joita ei pidä päästää Suomeen

Tietääkseni kun henkilöllisyyttä ei voida osoittaa tilanne tulkitaan hakijan hyväksi. Jos 80-90 % tulee ilman papereita, niin kaikista ei voida tietää ketä tänne oikeasti tulee. Toistuvasti on uutisoitu terrorismin suunnittelusta pohjoismaissa, vaikka kohteet yleensä ovatkin muualla.

6.Yksin saapuvat turvapaikanhakijalapset ovat -ankkurilapsia-. Vanhemmat käyttävät lapsiaan hyväkseen lähettäessään heitä yksin Suomeen, jotta voisivat itse tulla perässä.

Suomen systeemi, joka tarjoaa lapsille aina oleskeluluvan ja perheenyhdistyksen ruokkii tällaista toimintaa. Lapsen määränpää on ennalta päätetty, koska ilman henkilöllisyystodistuksia ei voi matkata Suomeen ilman ihmissalakuljetusta, joka maksaa n. 10 000e. Tällaista toimintaa tukeva systeemi asettaa lapset vaaraan ja tuottaa huomattavia voittoja ihmissalakuljettajille, jotka myös usein pyörittävät huumekauppaa ja muuta hämäräbisnestä. Ei tiedetä montako lasta katoaa matkalla. Suuresta hinnasta voidaan vain päätellä, että tarkoitus on juuri käyttää ankkurilasta perheenyhdistykseen, koska 10 000e on todella suuri summa köyhissä maissa (jossain epäiltiin, että usein velkarahaa).

"Ihmissalakuljetus Ruotsiin on valtava bisnes" linkki (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/12/ihmissalakuljetus_ruotsiin_valtava_bisnes_1321242.html)

8. Verovarat pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten huono-osaisten auttamiseen eikä pakolaisiin.

(Puhuttiin, että Suomella on lakien määrittelemiä velvollisuuksia)

Suomi pystyy kiristämään maahanmuuttolakejaan merkittävästi nykyisten kansainvälistenkin sopimusten ehdoissa. Muut pohjoismaat ovat jo useana vuonna kiristäneet politiikkaansa, Tanska erityisen paljon.

10. Euroopan rajat vuotavat. Eurooppa täyttyy pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.

"EU-maat ovat huolissaan koulujen täyttymisestä maahanmuuttajataustaisista lapsista.

Esimerkiksi Irlannissa maahanmuuttajia on jo 40 prosenttia koululaisista.

Italian kouluja käy jo 570 000 maahanmuuttajalasta. Tämä on hieman alle viidennes kaikista koululaista." [3] (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Koulujen+t%C3%A4yttyminen+maahanmuuttajista+huolestuttaa+EUta/1135251045050)

[/quote]
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Demonisoitu on April 14, 2010, 01:00:29
Muuttoliikkeessä-sivuston vastaukset mainittuihin väitteisiin ovat tangentiaalisia ja ristiriitaisia. Esim.

-----

Artikloja ja asetuksia kyllä on, mutta millä hemmetillä pystytään luotettavasti tarkistamaan tulijoiden taustoja, kun monissa tapauksissa tulijat ovat "hukanneet" henkilöllisyyspaperinsa. Selvää on, ettei joku Osama bin Laden pääse Suomeen, mutta kovasti ainakin Ruotsiin ja Norjaan on päässyt henkilöitä, jotaka myöhemmin ovat palanneet Hesarinkin uutisoinnin perusteella Somaliaan taistelemaan al-Shahabin riveissä. Myös Englantiin ja Espanjaan on onnistunut ujuttautumaan pomminräjäyttelijämuslimeita.

Ööh, aloitat väitteellä maahanmuuttoammattilaisten sivuston ristiriitaisuuksista, jotka sitten osoitat antamalla esimerkkejä Supon ammattitaidottomuudesta.....Ruotsissa, Norjassa, Englannissa ja Espanjassa?


Quote
Keitä ovat nämä, jotka eivät saa turvapaikkaa, vaan oleskeluluvan humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella turvapaikan? Mitä he pakenevat? Tietenkään kukaan ei sano rajalla "joo, mää pakenen vain huonoa elintasoa", mutta jos heitä vainotaan kotopuolessa YK:n määrittämin pakolaiskriteerien mukaisesti, miksi he eivät saa Suomesta turvapaikkaa?

Kysytkö tosissasi mitä mm. Irakista, Afganistanista, Somaliasta paenneet ovat paenneet? No siltä varalta että kysyt - mikä vaihtoehto on erään kansanliikkeen jäsenten kohdalla aina huomioitava - niin vastaus on: sotaa. Ilmeisesti sinun on vaikea hahmottaa käsitteiden erilaisia tasoja. Se ettei täytä Suomen valtion tiukkaa tulkintaa YK:n sopimuksista, ei vielä tarkoita etteikö maahan hakeutuvalla olisi pakonsa taustalla välitön hengen menetyksen vaara. Eikö tästä ole riittävä osoitus se, ettei Suomessa uskalleta palauttaa sotatoimialueelle, ja se että ulkoministeriö kehottaa oman maan kansalaisia välttämään noille samaisille alueille matkustamista. Ymmärrätkö, pakolaissopimusten tiukka tulkinta ja pakolaisuuden yleinen määritelmä ovat ristiriidassa. Se ei tarkoita että tänne paenneet olisivat paenneet lcd-televisioiden puutetta.


Huoh sentää taas, joskus todella toivoo että tuo naapuri aloittaisi sen interventionsa, ihan vaan että maahanmuuttokriikoille vihdoin avautuisi mahdollisuus ymmärtää nykyaikaisen sodankäynnin luonnetta.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Demonisoitu on April 14, 2010, 01:54:00
Tämän jälkeen hakija saa olla Suomessa vielä kuukauden ja toimeentulotuki juoksee kokoajan. Suomi on siis erittäin herkullinen kohde tulla oleskelemaan, vaikka hyvin tietäisi, ettei saa turvapaikkaa. EU-kansalaisia on hakenut turvapaikkaa jopa viisi kertaa.

Esimerkiksi Bulgarian keskipalkka on 275e/kk, joka on pienempi kuin Suomen maksama toimeentulotuki, eikä siitä ole vähennetty asumiskuluja kuten toimeentulotuesta (vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista).

Mikä järki on naputtaa kun hyvin tiedät että ongelmaan on jo puututtu ja korjaava lakimuutos on jo valmisteilla? Mutta se, että Eu-maista hakevat ruuhkauttavat käsittelyä, ei liene niiden sotatoimialueilta yms. paenneiden syytä, edes tällä hetkellä, vai?

Quote
Suurin osa perheenyhdistetyistä kuuluu juuri näihin humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistyksistä, koska työperäisillä on elatusvelvollisuus perheenyhdistyksistään, humanitaarisilla elatusvelvollisuus on valtiolla.

Esimerkiksi somalialaisten 4000 hakemusta ovat ruuhkauttaneet systeemin. [1] (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3923)

Lisäksi perheenyhdistykset näkyvät vasta huomattavalla viiveellä, koska käsittely kestää helposti parikin vuotta. Suomeen tulevien perheenyhdistettyjen määrä tulee olemaan kymmeniä tuhansia seuraavien vuosien aikana. Ruotsin maahanmuutosta puolet on perheenyhdistyksiä.

So, mitä tuolla kaikella halusitkaan viestiä?

- Että perheenyhdistymisten viivästynyt käsittely on huono asia koska...se säästää rahaa...? Vai oliko kenties tarkoituksesi sekoittaa käsitteitä esittämällä että perheenyhdistämisten ruuhkautuneella käsittelyllä olisi jotain tekemistä turvapaikkahakemusten ruuhkautuneen käsittelyn kanssa? Onko opintotuen ruuhkautunut käsittely niinikään jollain tavalla yhteydessä opiskelijaruokalan ruuhkautuneeseen itsepalvelujonoon?

- Että turvapaikanhakijoina maahan alunperin tulleillla ei muka olisi samanlaista elatusvelvollisuutta itseään ja perhettään kohtaan kuin kaikilla muillakin maassa asuvilla? Voitko perustella mikäli olet tätä mieltä, paikkansahan väite ei tietenkään pidä.

- Että koska jotkut perheenyhdistämisten kautta tulevat, tulevat vasta joskus tulevaisuudessa, tulisi ymmärtää heidän tulleen vuonna 2009 tai 2010 vaikkeivat kyseisten vuosien maahanmuuttotilastoissa näykään? Mikä logiikka tuollaisessa on, jos sitä ylipäätään tarkoitit? Jos laskisimme kaikki maahan kautta ajan muuttaneet yhteen ja päälle vielä arviot seuraavan 100 vuoden kuluessa muuttavista, ja jos sitten kuvittelisimmekin että hekin kaikki tulivat viime vuonna, tai ensi vuonna, olisi meillä aikamoinen ongelma käsien ulottuvilla. Ja sitten konditionaalinen närkästyminen tulisi ja söisi lapset ja varastaisi hunajat...

Quote
Suomen systeemi, joka tarjoaa lapsille aina oleskeluluvan ja perheenyhdistyksen ruokkii tällaista toimintaa. Lapsen määränpää on ennalta päätetty, koska ilman henkilöllisyystodistuksia ei voi matkata Suomeen ilman ihmissalakuljetusta, joka maksaa n. 10 000e. Tällaista toimintaa tukeva systeemi asettaa lapset vaaraan ja tuottaa huomattavia voittoja ihmissalakuljettajille, jotka myös usein pyörittävät huumekauppaa ja muuta hämäräbisnestä. Ei tiedetä montako lasta katoaa matkalla. Suuresta hinnasta voidaan vain päätellä, että tarkoitus on juuri käyttää ankkurilasta perheenyhdistykseen, koska 10 000e on todella suuri summa köyhissä maissa (jossain epäiltiin, että usein velkarahaa).

Sinullahan onkin paremmat tiedot, summia myöten, alaikäisten turvapaikanhakijoiden salakuljetuksesta kuin mitä viranomaislla itsellään. Mutta oletetaan noin, että rutiköyhillä lukutaidottomilla vuohipaimenilla
(Kriitikoden usein toistama määritelmä, jos et jaa käsitystä niin viitsithän kertoa) on pistää tuollaiseen salakuljetusbisnekseen 10 000 eukkoa joko omaa tai lainarahaa. Mitä ehdottaisit ongelmalle tehtävän, tulisiko maahan pääsyä mielestäsi helpottaa ettei kukaan joutuisi turvautumaan moiseen hyväksikäyttöön ja mahdolliseen koronkiskontaan? Mikä se siis sinun mallisi on jolla estetään pakolaisten riistäminen? Anna kun arvaan, kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa?


Quote
Suomi pystyy kiristämään maahanmuuttolakejaan merkittävästi nykyisten kansainvälistenkin sopimusten ehdoissa. Muut pohjoismaat ovat jo useana vuonna kiristäneet politiikkaansa, Tanska erityisen paljon.

Niin että vanha suhde tulee mielestäsi säilyttää, Suomen tulee jatkossakin olla Euroopan vaikeimmin saavutettavia maita siitä riippumatta että muut maat ovat jo kiristäneet politiikkaansa Suomen malliin päin. Miksi, jos saan kysyä, nykyisellä politiikallahan jo valmiiksi tulee vähemmän ihmisiä Suomeen kuin muihin jo politiikkaansa kiristäneisiin valtioihin nähden?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: lauri holopainen on April 14, 2010, 03:05:50
Tässä kannattaa ihan oikeasti katsoa Migrin lukuja.

Turvapaikkapäätöksiä tehtiin viime vuonna (2009) 4335, näistä oli myönteisiä päätöksiä (eli oleskelulupa myönnettiin) 1373.

Viime vuonna yksintulleiden alaikäisten turvapaikan hakijoiden kohdalta päätöksiä tehtiin 432, näistä oleskeluluvan sai 247. Hakijoista somalialaisia oli 277, joista 157 sai oleskeluluvan.  Kaikki yksin saapuvat lapset eivät saa oleskelulupaa.

Perhesidepäätöksiä tehtiin vuonna 2009 yhteensä 6 573, hakemuksia oli vireillä 8509, eniten oleskelupia perheenyhdistämisen perusteella myönnettiin venäläisille, 1255. Somalialaisille myönettiin perhesiteen perusteella oleskelulupia 508, somalialaisia hakijoita oli 2204. Kaiken kaikkiaan myönteisiä päätöksiä oli 81% 6573:sta, eli hiukan reilu viitisen tuhatta.

Itseäni eniten hämmästytti Intialaisten suuri määrä myönteisissä perhesidepäätöksissä, 472. Mitäköhän hinduvyöryä mokuttajat nyt suunnittelevat? Ei pelkästään monikulttuurista, vaan myös monijumalaista ja niistäkin osa vielä monikätisiä. Voi, voi...

Mutta melko restriktiivistä suomalainen maahanmuuttopolitiikka ihan näiden (humanitääristen) maahanmuuttolukujen valossa on.

Muslimimaahanmuuttajien määrä Suomessa lienee n. 40000, eli suurinpiirtein saman verran kuin esim. Nurmijärvellä on asukkaita, muutama tuhat vähemmän kuin helluntailaisia on Suomessa tai vaikkapa alle prosentti Suomen koko väestöstä.

Ei tuo oikein maahanmuuttokriitisten tulvista ja vyöryistä öyhöttämistä tue. Mutta pelot ja fobiat ovat usein irrationaaiisia, eli eipä niille tarvitse siitä ihan oikeasta todellisuudesta tukea löytyäkään.

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2709,2717,2731
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 08:05:07
edit: boldaukset, Lähde: http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=53&lang=suo

Faktaa ja fiktiota turvapaikanhakijoista ja pakolaisista
13.10.2009

1. "Turvapaikkashoppailijat" kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa ja käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää.Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti.

Otsikko on siis faktaa.


2. Suurin ja Suomelle kustanuksia aiheuttava osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Heidän osuutensa kasvaa vuosi vuodelta.
Pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuonna 2009 luvan saaneita turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään oli kaikista oleskeluvan saaneista vähemmän kuin seitsemäsosa.  

Otsikko on nyt faktaa ja seuraavassa kommenttini kommenttiin.
Vuonna 2009 turvapaikkaa haki n.6000 henkeä. Kaikkien näiden käsittelystä aiheutuu Suomelle kustannuksia, jotka yltävät satoihin miljooniin euroihin. Astrid Thorssin mukaan 50% hakijoista on Dublin-tapauksia. Vain murto-osa (joku sata) näistä tulijoista on kansainvälisten sopimusten mukaan oikeutettu turvapaikkaan. Kaikesta huolimatta noin 40% tulee saamaa oleskelupaikan jollakin perusteella. Oleskeluluvan saaneet, suojaa tarvitsemattomat, ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen, joka aloitetaan välittömästi valtion kustannuksella. Parissa vuodessa 2400 oleskeluluvan saanutta 10-20-kertaistuu.

Huomaa siis: turvapaikkapäätös ja oleskelupa ovat eri asioita, mutta lopputulos on sama.


4. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.

Faktaa.

Köyhyys ei ole peruste turvapaikalle. Monet ihmiset lähtevät pakoon köyhyyttä etsimään parempaa elämää. Tämä selittää turvapaikkapäätösten pienen määrän hakemuksiin nähden.

Henkilökohtaisella tasolla minulle ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset etsivät itselleen parempaa elämää. Se on hyvin inhimillistä. Ongelma on oikeastaan Suomalaisessa järjestelmässä, joka avaa rahavirran tulijalle automaattisesti. Jerjestelmä on myös tehoton. Vaikka vaikeuksissa olevan ihmisen saama raha on vaatimaton, aiheutuu siitä yhteiskunnalle suuret kustannukset.

5. Turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja ja rikollisia, joita ei pidä päästää Suomeen
Turvapaikkajärjestelmässä on keinoja väärinkäytösten estämiseksi. Turvapaikanhakijat ovat hakuprosessin aikana tekemisissä useiden eri viranomaisten kanssa ja heidän taustansa tutkitaan ennen päätöksentekoa. Pakolaissopimuksen ns. poissuljenta-artikla takaa sen, ettei vakaviin rikoksiin syyllistyneille myönnetä pakolaisen asemaa. Vastaava pykälä on myös Suomen ulkomaalaislaissa.

Rikollisten maahanpääsyä ei voida kuitenkaan poissulkea. Lisäksi maahanmuuttovirasto torppaa useimmat poliisin tekemät karkoitus ehdotukset, joten rikollisista ei pääse myöskään eroon.


6.Yksin saapuvat turvapaikanhakijalapset ovat -ankkurilapsia-. Vanhemmat käyttävät lapsiaan hyväkseen lähettäessään heitä yksin Suomeen, jotta voisivat itse tulla perässä.

Kaikkia kutsutaan ankkurilapsiksi, ja hyvin usein mainittu motiivi täyttyy.
Toisen maailmansodan aikana vanhemmat lähettivät Suomesta yli 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Lisätietoja:
Lapsen oikeuksien yleissopimus
Annika Parsons: Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuuteun julkaisu 2010

Tutustupa historiaan...

7. Valtaosa pakolaisista on lukutaidottomia ja kouluttamattomia ihmisiä, jotka eivät työllisty Suomessa. Monet heistä eivät edes halua tehdä töitä ja elävät vain sosiaaliturvan varassa.
Turvapaikanhakijoiden joukko on taustoiltaan kirjava, eikä hakijoiden koulutustaustoista ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Suurimmissa lähtömaissa mahdollisuus peruskoulutukseen ja lukutaitoisten osuus väestöstä vaihtelee suuresti. YK:n kehitysohjelman UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Irakissa (suurin lähtömaa Suomessa vuonna 2008) lukutaitoprosentti on 74 prosenttia, Afganistanissa noin 28 prosenttia ja Iranissa 82 prosenttia. Somaliasta luotettavia tietoja ei ole saatavilla.

BZ ja AT mukaan 90% somaleista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Löytyy ihan tämän viikon sanomalehdistä.

Turvapaikanhakijoilla on nykyisen lain mukaan oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jättämisestä. Maahanmuuttajien ja pakolaisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin kantaväestön. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste Suomessa vuoden 2007 lopussa oli noin 50 prosenttia ja työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 21,6 prosenttia. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna korkein työttömyysaste vuoden 2007 lopussa oli  Afganistanin (työttömyysaste 53,4 %), Irakin (61,8 %), Somalian (55,9 %) ja Sudanin (59,3 %) kansalaisilla, joista useimmilla on pakolaistausta.

Ottaisitko kantaa siihen, millaisiin tehtäviin maahanmuuttajat työllistyvät. Työttömyysaste kertoo muutenkin kovin vähän. Vaikka luvut ovat katastrofi, vielä karmeammat luvut näet, kun selvität työllisyysprosentin.


8. Verovarat pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten huono-osaisten auttamiseen eikä pakolaisiin.
Kuten 137 muulla YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella maalla, Suomella on velvollisuus auttaa kansalaistensa lisäksi myös niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan.

Ja senpä takia kannamme vastuumme yhtenä ainoana maailman maista, ja otamme miltei 100 aidosti hädalaista kiintiöpakolaista vuosittain.

Suomi kuuluu maailman rikkaimpien maiden joukkoon eikä meillä ole pakolaisten kotimaiden kaltaista vainoa ja köyhyyttä. Myös Suomesta on lähdetty pakolaisiksi - yli 70 000 suomalaislasta pääsi sotavuosina turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa esiintyvään epäoikeudenmukaisuuteen, lamaan, asunnottomuuteen tai työttömyyteen ei ole syynä pakolaispolitiikka.

Pakolaispolitiikka EI ole syyllinen lamaan. Useimmat kokevat "positiivisen"syrjinnän epäoikeudenmukaiseksi. Samoin epäoikeudenmukaiseksi koetaan niukkojen verovarojen haaskaaminen omat kansalaiset unohtaen. Pakolaispolitiikka pahentaa työttömyyttä ja asunnottomuutta kasvattaen niiden kustannusta.

Tämä on viimeinen huomautus. Kannattaa tutustua sotalapsien historiaan. Se on kovin kaukana nykyhetkestä.

9. Pakolaiset ovat nuoria, terveitä miehiä. Heidän tulisi olla taistelemassa kotimaassaan.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin puolet sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista, turvapaikanhakijoista, maan sisäisistä pakolaisista, kansalaisuudettomista ja paluumuuttajista on naisia. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista miehet ovat kuitenkin enemmistö.

Suomen turvapaikanhakijoista 77 prosenttia oli miehiä vuonna 2008. Matkustamista pidetään lähtömaissa miehille turvallisempana ja helpompana. Pakenemisen taustalla voi olla myös se, että miehet ja nuoret pojat ovat vaarassa tulla pakkovärvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin.

Tällä hetkellä pakolaisuutta eniten aiheuttavat aseelliset selkkaukset ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia konflikteja, joissa siviilit ovat usein väkivaltaisuuksien kohteina. Konfliktin osapuolina voi olla useita sisäisiä ryhmittymiä, kansainvälisiä joukkoja sekä yksityissektorin turvallisuusyhtiöitä. Niihin liittyy usein ääriryhmien erottelematonta väkivaltaa, kuten itsemurhaiskuja. Perinteistä ajatusta isänmaan puolustamisesta ei voi suoraan soveltaa näissä tilanteissa.  

Ongelman aiheuttaa liian suuri syntyvyys. Se aiheuttaa konflikteja. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen on kuin pakkasella pissaisi housuihinsa.

Pakolaisuuden taustalla on vaino, joka kohdistuu poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Vainon aiheuttaja voi olla myös yksityinen taho tai organisaatio, jota vastaan pakolainen ei saa suojelua kotimaansa viranomaisilta.

Senpä takia kovin harva saa turvapaikan. Suurin osa on lähtenyt vain köyhyyttä karkuun, joten he saavat oleskeluluvan jollain muulla perusteella.

10. Euroopan rajat vuotavat. Eurooppa täyttyy pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.

Tämä on ihan totta. Kannattaa käydä katsomassa Kreikan ja Turkin välisellä rajalla.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 08:07:36
Näinhän se menee: Tekstistä voi itse kukin lukea kaiken tai vain osan.

Itse tunnen pakolaisina tulleita myös henk.kohtaisesti. Emme voi mitenkään taata, että kaikki olisivat äärimmäisestä hädästä lähteneitä. Se ei itselleni ole peruste olla ottamatta ketään - saati vähentää määrää radikaalisti.

Se ei ole peruste. Peruste on, ettei meillä juuri nyt ole varaa. Toinen syy on se, että "turha" vievät resursseja todelista hätää kärsiviltä.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Julmuri on April 14, 2010, 08:07:50
Quote from: Wessel
Keitä ovat nämä, jotka eivät saa turvapaikkaa, vaan oleskeluluvan humanitaarisen tai toissijaisen suojelun perusteella turvapaikan? Mitä he pakenevat? Tietenkään kukaan ei sano rajalla "joo, mää pakenen vain huonoa elintasoa", mutta jos heitä vainotaan kotopuolessa YK:n määrittämin pakolaiskriteerien mukaisesti, miksi he eivät saa Suomesta turvapaikkaa?

Tätä minäkin olen yrittänyt kysellä. Ilmeisesti vastauksia on vähemmän kuin kysymyksiä.

Näillä "muilla" on varmasti taloudellisesti huonohkot edellytykset vanhassa kotimaassaan jatkaa elämäänsä. Suomessa perhe-elämä onnistuu, koska se on ilmaista.

En varmasti haluaisi vaihtaa paikkaa näiden "perusteettomaksi" kutsuttujen henkilöiden kanssa, mutta pakolaisia he eivät silti ole eikä heitä tulisi sellaisella nimikkeellä kutsua.

Tässä turvapaikkahakemuksia eräiden Euroopan maiden kohdalla 2003-2008:
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=2560

Suomen osuuden kun laskee suhteutettuna väkilukuun, olemme aivan yleis-eurooppalaisella tasolla. Ruotsi ja Norja tietysti ovat omilla luvuillaan.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 08:44:22
Eikö huonoa elämää kannata yrittää muuttaa paremmaksi? Ainakin itse arvostan sen suuntaisia pyrkimyksiä.
Kannattaa muuten muistaa noita tilastoja tonkiessa, että monessa Euroopan maassa on todella paljon laittomia siirtolaisia, joita Suomessa on toistaiseksi ilmeisen vähän.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 09:06:00
Eikö huonoa elämää kannata yrittää muuttaa paremmaksi? Ainakin itse arvostan sen suuntaisia pyrkimyksiä.
Kannattaa muuten muistaa noita tilastoja tonkiessa, että monessa Euroopan maassa on todella paljon laittomia siirtolaisia, joita Suomessa on toistaiseksi ilmeisen vähän.

Olen kanssasi tasan samaa mieltä.

On hyvin inhimillistä pyrkiä kohti parempaa. Kuten olen lukuisat kerrat todennut, ongelma ei ole pakolaisissa.

Ongelma on Suomen järjestelmässä, josta vastikkeetta jaetaan veronmaksajien kovalla työllä yhteiseen pottiin ansaitsemaa rahaa täysin ulkopuolisille, vain sillä perusteella, että he ovat lähteneet köyhyydestä kohti parempaa elämää. Samalla ne tahot, joille potissa ollut raha oli tarkoitettu jäävät kokonaan ilman. Tämä on seikka, joka ihmisistä on epäoikeudenmukaista.

Kohti parempaa tulee voida pyrkiä, mutta vastuun tulee olla yrittäjällä itsellään.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 09:20:09
Ongelma on Suomen järjestelmässä, josta vastikkeetta jaetaan veronmaksajien kovalla työllä yhteiseen pottiin ansaitsemaa rahaa täysin ulkopuolisille, vain sillä perusteella, että he ovat lähteneet köyhyydestä kohti parempaa elämää. Samalla ne tahot, joille potissa ollut raha oli tarkoitettu jäävät kokonaan ilman. Tämä on seikka, joka ihmisistä on epäoikeudenmukaista.
Tuo nyt hieman särähtää, että taho jolle raha "olisi tarkoitettu" jäävät kokonaan ilman. Mikähän taho tai tahot mahtaa tällä kertaa olla kysymyksessä? Se, että ihminen on köyhä ei ole pelkästään maahanpääsyn peruste, itse asiassa se on este.
Omasta mielestäni koko Suomen sosiaaliturvan voisi ajaa alas. Kun kenelläkään ei olisi missään tilanteessa mitään saatavia yhteiskunnalta, kaikki olisivat tismälleen tasa-arvoisia. Rikollisuus nyt voisi tietenkin kasvaa, mutta väliäkö sillä. Heikot ja jo valmiiksi köyhät siitä pääasiassa joutuisivat kärsimään.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 09:30:06
Ongelma on Suomen järjestelmässä, josta vastikkeetta jaetaan veronmaksajien kovalla työllä yhteiseen pottiin ansaitsemaa rahaa täysin ulkopuolisille, vain sillä perusteella, että he ovat lähteneet köyhyydestä kohti parempaa elämää. Samalla ne tahot, joille potissa ollut raha oli tarkoitettu jäävät kokonaan ilman. Tämä on seikka, joka ihmisistä on epäoikeudenmukaista.
Tuo nyt hieman särähtää, että taho jolle raha "olisi tarkoitettu" jäävät kokonaan ilman. Mikähän taho tai tahot mahtaa tällä kertaa olla kysymyksessä? Se, että ihminen on köyhä ei ole pelkästään maahanpääsyn peruste, itse asiassa se on este.
Omasta mielestäni koko Suomen sosiaaliturvan voisi ajaa alas. Kun kenelläkään ei olisi missään tilanteessa mitään saatavia yhteiskunnalta, kaikki olisivat tismälleen tasa-arvoisia. Rikollisuus nyt voisi tietenkin kasvaa, mutta väliäkö sillä. Heikot ja jo valmiiksi köyhät siitä pääasiassa joutuisivat kärsimään.

Oho...  :o

Ajatteletko oikeasti noin?

Kun pyysit yhtä esimerkkiä, saat yhden. Reumasairaala.

Köyhyyden johdosta Suomeen saapuneet eivät ole oikeutettuja turvapaikaan, mutta usein silti saavat oleskeluluvan, tai ainakin vastaanottokeskuspaikan ja edut käsittelyn ajaksi. Väitteeni pitää tältä osin kutinsa.

Sosiaaliturvaan on pakko tehdä pikaisesti muutoksia, sillä veronmaksajien taakka on raakasti liian suuri. Lisäksi ongelma tulee pahenemaan väestön ikääntymisen myötä. Täydellistä alasajoa en kuitenkaan kannata. Epäonnekkaille ihmisille tulee voida tarjota toinen mahdollisuus ja mahdollisuus edes jonkinlaiseen ihmisarvoiseen elämään. Sosiaaliturva on kuin vakuutus. Jos käy huono säkä, ei se ole aivan välitön katastrofi.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Teemu Hiilinen on April 14, 2010, 09:34:46
Reumasairaalan alasajo ei johdu mitenkään monikultuurisuudesta tai maahanmuutosta. Se johtuu byrokratiasta ja halusta saada tilalle yksityinen sairaala.

Reumasairaala ajettiin alas ideologisista syistä. Sairaanhoitopiirit eivät suostuneet lähettää omia potilaitaan reumasairaalaan, vaan käyttivät mielummin oman organisaationsa reumahoitoja, jotka osittain olivat jopa kalliimpia ja huono tasoisempia. Tämä pitää paikkansa varsinkin harvinaisissa lasten reumoissa.

Kaksi miljoonaa euroa on sellainen raha, ettei valton kirstunvartijalla olisi edes silmävärähtänyt, jos sen olisi antanut reumasairaalalle. Tahtoa ei kuitenkaan ollut, koska ideologisesti yksityissairaala ja sairaanhoitopiirien autonomia ylitti tahtotilan pelastaa reumasairaala.

On tietoista valehtelua sanoa, että reumasairaalalla olisi jotakin tekemistä maahanmuuton tai monikulttuurisuuden kanssa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 09:54:52
Epäonnekkaille ihmisille tulee voida tarjota toinen mahdollisuus ja mahdollisuus edes jonkinlaiseen ihmisarvoiseen elämään.
Ai jaa. Minä kun kirjoituksistasi päättelin ihan jotain muuta.
Onhan olemassa yksityisiä vakuutuksia. Sellaisissa on sekin hyvä puoli, että kukaan ei voi sen jälkeen valittaa kollektiivisten rahojen väärin jakamisesta.
Onhan siinä toki suomalaisilla opettemista, kun nykyisin muutama kerjäläinenkin aiheuttaa hirvittävän haloon.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Julmuri on April 14, 2010, 09:57:41
Eikö huonoa elämää kannata yrittää muuttaa paremmaksi? Ainakin itse arvostan sen suuntaisia pyrkimyksiä.
Kannattaa muuten muistaa noita tilastoja tonkiessa, että monessa Euroopan maassa on todella paljon laittomia siirtolaisia, joita Suomessa on toistaiseksi ilmeisen vähän.

Tottakai. Jokaisella on mahdollisuus olla oman onnensa seppä. Paino sanalla omansa, vaikka en kannatakkaan mitään kaikki sosiaaliturva pois maailmaa.

En kuitenkaan näe miksi minulla olisi jokin velvollisuus maksaa elintasokuilua ylittävän siirtolaisen "onni".
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 10:02:34
Eikö huonoa elämää kannata yrittää muuttaa paremmaksi? Ainakin itse arvostan sen suuntaisia pyrkimyksiä.
Kannattaa muuten muistaa noita tilastoja tonkiessa, että monessa Euroopan maassa on todella paljon laittomia siirtolaisia, joita Suomessa on toistaiseksi ilmeisen vähän.

Tottakai. Jokaisella on mahdollisuus olla oman onnensa seppä. Paino sanalla omansa, vaikka en kannatakkaan mitään kaikki sosiaaliturva pois maailmaa.

En kuitenkaan näe miksi minulla olisi jokin velvollisuus maksaa elintasokuilua ylittävän siirtolaisen "onni".
Velvollisuus? Ei kai sinulla ole velvollisuutta maksaa periaatteessa kuin oma elämäsi.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 10:05:43
Reumasairaalan alasajo ei johdu mitenkään monikultuurisuudesta tai maahanmuutosta. Se johtuu byrokratiasta ja halusta saada tilalle yksityinen sairaala.

Reumasairaala ajettiin alas ideologisista syistä. Sairaanhoitopiirit eivät suostuneet lähettää omia potilaitaan reumasairaalaan, vaan käyttivät mielummin oman organisaationsa reumahoitoja, jotka osittain olivat jopa kalliimpia ja huono tasoisempia. Tämä pitää paikkansa varsinkin harvinaisissa lasten reumoissa.

Kaksi miljoonaa euroa on sellainen raha, ettei valton kirstunvartijalla olisi edes silmävärähtänyt, jos sen olisi antanut reumasairaalalle. Tahtoa ei kuitenkaan ollut, koska ideologisesti yksityissairaala ja sairaanhoitopiirien autonomia ylitti tahtotilan pelastaa reumasairaala.

On tietoista valehtelua sanoa, että reumasairaalalla olisi jotakin tekemistä maahanmuuton tai monikulttuurisuuden kanssa.

2 miljoonaa on 2 miljoonaa. Jostain syystä sitä rahaa ei löytynyt. Sinävarmaan parhaiten tiedät onko taustalla salaliittoa vai ei.

Tämä ei ole ainoa esimerkki. Suomi on täynnä niitä. Valtion ja kuntien budjetti on nollasummapeliä. Kun johonkin käytetään rahaa, on se jostain muualta pois. Oma näkemykseni on, että verovaroja (erityisesti nykyisessä ja tulevassa taloustilanteessa) tulisi käyttää vain ydintoimintoihin. Valitettavasti humanitaarinen maahanmuutto ei voi niihin kuulua. Sinä varmaan sosiaalialan asiantuntijana kykenet kertomaan lukuisia kohteita, mihin tarvittaisiin lisää rahaa. Itselleni tulee mieleen, vaikka jo mainitsemasi hoitajapula. 100 miljoonalla esimerkiksi palkattaisiin miltei 5 000 perushoitajaa lisää.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 10:08:08
Ei minä ainakaan suostuisi tekemään perushoitajan töitä.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 10:23:58
Epäonnekkaille ihmisille tulee voida tarjota toinen mahdollisuus ja mahdollisuus edes jonkinlaiseen ihmisarvoiseen elämään.
Ai jaa. Minä kun kirjoituksistasi päättelin ihan jotain muuta.
Onhan olemassa yksityisiä vakuutuksia. Sellaisissa on sekin hyvä puoli, että kukaan ei voi sen jälkeen valittaa kollektiivisten rahojen väärin jakamisesta.
Onhan siinä toki suomalaisilla opettemista, kun nykyisin muutama kerjäläinenkin aiheuttaa hirvittävän haloon.

Nyt pitää ymmärtää asia nimeltään arvohierarkia. Mielestäni meidän tulee ensisijaisesti auttaa oman maamme kansalaisia. Yhdysvaltain esimerkki ei kannusta yksityisen sairausvakuuttamiseen. Suomessa homma on hoidettu vielä kohtuullisen tehokkaasti verrattuna siihen.

Eikö huonoa elämää kannata yrittää muuttaa paremmaksi? Ainakin itse arvostan sen suuntaisia pyrkimyksiä.
Kannattaa muuten muistaa noita tilastoja tonkiessa, että monessa Euroopan maassa on todella paljon laittomia siirtolaisia, joita Suomessa on toistaiseksi ilmeisen vähän.

Tottakai. Jokaisella on mahdollisuus olla oman onnensa seppä. Paino sanalla omansa, vaikka en kannatakkaan mitään kaikki sosiaaliturva pois maailmaa.

En kuitenkaan näe miksi minulla olisi jokin velvollisuus maksaa elintasokuilua ylittävän siirtolaisen "onni".
Velvollisuus? Ei kai sinulla ole velvollisuutta maksaa periaatteessa kuin oma elämäsi.

Ihmisillä on velvollisuus maksaa veronsa. Kun tämä velvollisuus poistetaan, voidaan sanamuotoa muuttaa. Nyt ihmisillä on tunne, että heidän verovarojaan käytetään toissijaisiin tarkoituksiin.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 10:24:49
Ei minä ainakaan suostuisi tekemään perushoitajan töitä.

Wardalla onkin taskussaan oikein hyviä keinoja työnvieroksujille  ;D
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 10:34:27
Nyt pitää ymmärtää asia nimeltään arvohierarkia. Mielestäni meidän tulee ensisijaisesti auttaa oman maamme kansalaisia. Yhdysvaltain esimerkki ei kannusta yksityisen sairausvakuuttamiseen. Suomessa homma on hoidettu vielä kohtuullisen tehokkaasti verrattuna siihen.
Suomessa sosiaaliturva perustuu asumiseen. Näin on kollektiivisesti päätetty. Ja minusta se on hyvä ratkaisu kokonaisuuden kannalta. Se on sitä tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Vai kannatatko syrjintää?

Quote
Ihmisillä on velvollisuus maksaa veronsa. Kun tämä velvollisuus poistetaan, voidaan sanamuotoa muuttaa. Nyt ihmisillä on tunne, että heidän verovarojaan käytetään toissijaisiin tarkoituksiin.
No ei ole mitään velvollisuutta maksaa veroa, jos ei ole mitään verotettavaakaan. Periaatteellisella tasolla on siis tarjottu mahdollisuus. Kollektiivista varoista päätetään toki kollektiivisesti, ja se menee yksilön oman harkinnan edelle. Sellainen systeemi on tänne kuten moneen muuhunkin maahan muodostettu.
En minäkään haluaisi maksaa teiden rakentamista, lentokenttien yms., joiden en katso hyödyttävän minua henkilökohtaisesti mitenkään. Enemmistö vain näin haluaa tehdä, ja minun on siihen tyytyminen tai rakennettava elämäni siten, että ei tarvitse maksaa veroja. Valinta on siis minun.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Warda on April 14, 2010, 10:37:03
Quote
Ei minä ainakaan suostuisi tekemään perushoitajan töitä.
Wardalla onkin taskussaan oikein hyviä keinoja työnvieroksujille  ;D

Joita Pliers mielellään varmasti tässä ensin esittelee ja sitten laittaa käytäntöön, eikö näin?  :D

Mutta tuohon "kuka maksaa kenenkin viulut ja mitä maksamme yhdessä" -teema johtaakin sitten jo arvovalintoihimme. Toinen on vähemmän ja toinen enemmän halukas jakamaan kakkuaan. Arvoihin on vaikeaa vaikuttaa. Jos onni jollekulle tulee ostamalla, on heikentynyt ostovoima onnen murentamista. Perustarpeiden tyydyttäminen ei riitä kaikille.

Edit: Itse luotan tuon mainitsemani linkin kuvaan pakolaistilanteen todellisuudesta. Demonisoitu listasi väliin olennaisia välihuomioita. Pieni virheen korjaus vielä: kyllä perheenyhdistämisenkin kautta tulleiden perheet ovat heidän suhteensa elatusvelvollisia. Esimerkiksi puolisolle ei saa automaattisesti maahantulolupaa, jollei kykene tätä elättämään (eli jos on työtön). Ja jos vaimon/miehen tänne lopulta saa, ei valtio elätä sen kummemmin kuin muuitakaan. Työssäkäyvä, pakolaistaustainen irakilaisystäväni esim. elättää avoimessa yliopistossa opiskelevaa puolisoaan.

Toinen virhe: pysyvä oleskelulupa, tilapäinen oleskelulupa ja tilapäinen turvapaikka ei ole käytännössä sama asia.  Ks. Migrin sivuilta lisää.

Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 14, 2010, 11:15:45
Ennätysvuonna 2008 muutti Ruotsiin 100 000 uuttaa maahanmuuttajaa (vuosi, johon Halla-aho on viitannut puhuessaan maahanmuuttajien tulvasta/vyörystä/suuresta määrästä, - korjatkaa sanamuoto, en muista tarkalleen).
Paljonko Suomeen muutti samana vuonna? Kuka osaisi vastata?

29 100.

http://www.stat.fi/til/muutl/2008/muutl_2008_2009-05-20_tie_001_fi.html
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Teemu Hiilinen on April 14, 2010, 11:18:52
Reumasairaalan alasajo ei johdu mitenkään monikultuurisuudesta tai maahanmuutosta. Se johtuu byrokratiasta ja halusta saada tilalle yksityinen sairaala.

Reumasairaala ajettiin alas ideologisista syistä. Sairaanhoitopiirit eivät suostuneet lähettää omia potilaitaan reumasairaalaan, vaan käyttivät mielummin oman organisaationsa reumahoitoja, jotka osittain olivat jopa kalliimpia ja huono tasoisempia. Tämä pitää paikkansa varsinkin harvinaisissa lasten reumoissa.

Kaksi miljoonaa euroa on sellainen raha, ettei valton kirstunvartijalla olisi edes silmävärähtänyt, jos sen olisi antanut reumasairaalalle. Tahtoa ei kuitenkaan ollut, koska ideologisesti yksityissairaala ja sairaanhoitopiirien autonomia ylitti tahtotilan pelastaa reumasairaala.

On tietoista valehtelua sanoa, että reumasairaalalla olisi jotakin tekemistä maahanmuuton tai monikulttuurisuuden kanssa.

2 miljoonaa on 2 miljoonaa. Jostain syystä sitä rahaa ei löytynyt. Sinävarmaan parhaiten tiedät onko taustalla salaliittoa vai ei.

Tämä ei ole ainoa esimerkki. Suomi on täynnä niitä. Valtion ja kuntien budjetti on nollasummapeliä. Kun johonkin käytetään rahaa, on se jostain muualta pois. Oma näkemykseni on, että verovaroja (erityisesti nykyisessä ja tulevassa taloustilanteessa) tulisi käyttää vain ydintoimintoihin. Valitettavasti humanitaarinen maahanmuutto ei voi niihin kuulua. Sinä varmaan sosiaalialan asiantuntijana kykenet kertomaan lukuisia kohteita, mihin tarvittaisiin lisää rahaa. Itselleni tulee mieleen, vaikka jo mainitsemasi hoitajapula. 100 miljoonalla esimerkiksi palkattaisiin miltei 5 000 perushoitajaa lisää.

Siinä olet oikeassa, ettei rahaa löytynyt. Siinä olet väärässä, että asia olisi johtunut jotenkin maahanmuutosta. Lisäksi on täysin naurettavaa verrata maahanmuuttoa ja sosiaali-ja terveydenhuoltoa. Jos puhutaan ihan luvuista, niin lopettamalla maahanmuutto kokonaan saataisiin aikaan neliösenttimetrin kokoinen paikka, millä pitäisi paikata neliömetrin kokoinen aukko.

Maahanmuuttovastaisilla jokainen säästö on aina maahanmuuttoon liittyvää, kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut. Koululuokat, reumasairaala, vanhukset jne. Kaikki hoituisi, jos maahanmuuttoa ei olisi. Laittaisitteko joskus summat ihan aikuisten oikeasti allekkain ja katsoisitte?

Mistä muuten ajattelit ottaa 5 000 lähihoitajaa (perushoitajia ei enää kouluteta)? Missä se sellainen lähihoitajapankki on, josta voi nostaa 5000 lähihoitajaa? Reaaliteetit pitää taas ymmärtää.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 11:20:03
Nyt pitää ymmärtää asia nimeltään arvohierarkia. Mielestäni meidän tulee ensisijaisesti auttaa oman maamme kansalaisia. Yhdysvaltain esimerkki ei kannusta yksityisen sairausvakuuttamiseen. Suomessa homma on hoidettu vielä kohtuullisen tehokkaasti verrattuna siihen.
Suomessa sosiaaliturva perustuu asumiseen. Näin on kollektiivisesti päätetty. Ja minusta se on hyvä ratkaisu kokonaisuuden kannalta. Se on sitä tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Vai kannatatko syrjintää?

Jätän epäkohteliaan heittosi omaan arvoonsa.

Lähtökohta on oikein hyvä. Ihmiset, jotka maassa asuvat ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Sitä on oikein tavoitella. Siksipä meidän tuleekin olla erityisen tarkkoina, että maahan tullaan vain perustellusta ja kestävästä syystä.

Quote
Ihmisillä on velvollisuus maksaa veronsa. Kun tämä velvollisuus poistetaan, voidaan sanamuotoa muuttaa. Nyt ihmisillä on tunne, että heidän verovarojaan käytetään toissijaisiin tarkoituksiin.
No ei ole mitään velvollisuutta maksaa veroa, jos ei ole mitään verotettavaakaan. Periaatteellisella tasolla on siis tarjottu mahdollisuus. Kollektiivista varoista päätetään toki kollektiivisesti, ja se menee yksilön oman harkinnan edelle. Sellainen systeemi on tänne kuten moneen muuhunkin maahan muodostettu.
En minäkään haluaisi maksaa teiden rakentamista, lentokenttien yms., joiden en katso hyödyttävän minua henkilökohtaisesti mitenkään. Enemmistö vain näin haluaa tehdä, ja minun on siihen tyytyminen tai rakennettava elämäni siten, että ei tarvitse maksaa veroja. Valinta on siis minun.

Aika moni kuitenkin kuluttaa jotakin. Jokin vero tulee aina maksettavaksi. Lisäksi onneksi vielä useimmat valitsevat työnteon, jotta oma elämä olisi parempi.

Infrastruktuuria on pakko rahoittaa, koska muuten reilunkaupan banaanit jäisivät afrikkaan ja lähiruoka kauas. Keskuspuistoon varmaan saisi perunapellon, mutta ei siitä koko Helsinkiä syötettäisi.

Mielipidemittausten mukaan suurin osa kansasta kollektiivisesti näkee nykyisessä maahanmuuttopolitiikassa epäkohtia. Tästä syystä asiaa pidetään tapetilla, jotta poliitikot ymmärtäisivät, että kansalaiset haluavat kollektiivisesti asiaan muutoksen.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Warda on April 14, 2010, 11:29:09
Kiinnostavaa onkin, miten tällaista maahanmuuttovastaisuutta on onnistuttu leipomaan (vai onko? Samaisen tilastokyselyn perusteella en pitäisi meitä niin kovin nuivina.) Jostain syystä Ruotsissa maahanmuuttajiin suhtaudutaankin jo myönteisemmin, vaikka luvut ovat aivan toisessa mittakaavassa kuin meillä.

Edit:

Ennätysvuonna 2008 muutti Ruotsiin 100 000 uuttaa maahanmuuttajaa (vuosi, johon Halla-aho on viitannut puhuessaan maahanmuuttajien tulvasta/vyörystä/suuresta määrästä, - korjatkaa sanamuoto, en muista tarkalleen).
Vuonna 2009 (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen Suomeen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönnettiin 116. 

Yhteensä meille muutti 2008 Perunan löytämä 29 100 henkilöä.

http://www.stat.fi/til/muutl/2008/muutl_2008_2009-05-20_tie_001_fi.html


Luvut tänne tulleista turvapaikanhakijoista ovat edelleenkin sekä globaalissa mittakaavassa että väestöömme suhteutettuna naurettavan pieniä, vaikka niitä millä lailla yrittäisi vängertää. Perheet lähtömaissa eivät kasva eksponentiaalisesti loputtomiin.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 11:31:46
Mutta tuohon "kuka maksaa kenenkin viulut ja mitä maksamme yhdessä" -teema johtaakin sitten jo arvovalintoihimme. Toinen on vähemmän ja toinen enemmän halukas jakamaan kakkuaan. Arvoihin on vaikeaa vaikuttaa. Jos onni jollekulle tulee ostamalla, on heikentynyt ostovoima onnen murentamista. Perustarpeiden tyydyttäminen ei riitä kaikille.

Tämä kaikki on ihan totta. Toivoisin, että yrittäisit nähdä tilanteen, joka Suomessa on 10-20 vuoden päästä. Pelkäänpä, että tuolloin moni olisi ihan tyytyväinen pelkästään perustarpeiden tyydyttämiseen.

Edit: Itse luotan tuon mainitsemani linkin kuvaan pakolaisten todellisuudesta. Demonisoitu listasi väliin olennaisia välihuomioita. Pieni virheen korjaus vielä: kyllä perheenyhdistämisenkin kautta tulleiden perheet ovat heidän suhteensa elatusvelvollisia. Esimerkiksi puolisolle ei saa automaattisesti maahantulolupaa, jollei kykene tätä elättämään (eli jos on työtön). Ja jos vaimon/miehen tänne lopulta saa, ei valtio elätä sen kummemmin kuin muuitakaan. Työssäkäyvä, pakolaistaustainen irakilaisystäväni esim. elättää avoimessa yliopistossa opiskelevaa puolisoaan.

Tämä ei käsittääkseni pidä paikkaansa. Olen ymmärtänyt, että oleskeluluvan saatuaan henkilö on oikeutettu perheenyhdistämiseen. Näin Thors ainakin sanoi jossain haastattelussa. Elättämisvelvoitetta ei ole Suomessa, monessa muussa maassaa kylläkin. Oleskeluvan saaneilla on samat oikeudet kuin Suomalaisillakin eli, jos puoliso opiskelee, on hän oikeutettu opintotukeen, mutta moni muu tuki jää tuolloin pois.


Lopuksi muistuttaisin:
Ennätysvuonna 2008 muutti Ruotsiin 100 000 uuttaa maahanmuuttajaa (vuosi, johon Halla-aho on viitannut puhuessaan maahanmuuttajien tulvasta/vyörystä/suuresta määrästä, - korjatkaa sanamuoto, en muista tarkalleen).
Vuonna 2009 (1 373 henkilöä) sai myönteisen päätöksen Suomeen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella. Turvapaikkoja myönnettiin 116. 

Luvut tänne tulleista turvapaikanhakijoista ovat edelleenkin sekä globaalissa mittakaavassa että väestöömme suhteutettuna naurettavan pieniä, vaikka niitä millä lailla yrittäisi vängertää. Perheet lähtömaissa eivät kasva eksponentiaalisesti loputtomiin.

Jokainen vastatkoon omista puheistaan.

En ollenkaan ymmärrä, miksi meidän tulisi ottaa sisään huoltosuhdettamme heikentämään yhtä paljon turvapaikanhakijoita kuin Ruotsi. Nyt jo yhteiskunta alkaa olla polvillaan velkansa kanssa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Warda on April 14, 2010, 11:35:51
En ole sanonutkaan, että yhtä paljon. Huomautin vain, että otamme tälläkin hetkellä pienen murto-osan maahanmuuttajia (n.15-30%) Ruotsin ottamasta määrästä.

Kuinka pieni osa näistä ottamistamme olikaan turvapaikan saaneita?
Kokonaismäärä 2008:
29 100
Turvapaikkoja, oleskelulupia jne . 1373, näistä itse turvapaikkoja 2009 vaatimattomat 116.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 14, 2010, 11:43:58
Verrataan samoja vuosia. Vuonna 2008 turvapaikkoja myönnettiin 89 kpl. Miehiä 50 ja naisia 39.

http://www.migri.fi/download.asp?id=tupa+tilastoanalyysi+2008;1370;%7B026CD4EB-1BD4-42F3-9652-551162081D0F%7D
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 11:53:03
En ole sanonutkaan, että yhtä paljon. Huomautin vain, että otamme tälläkin hetkellä pienen murto-osan maahanmuuttajia (n.15-30%) Ruotsin ottamasta määrästä.

Kuinka pieni osa näistä ottamistamme olikaan turvapaikan saaneita?
Kokonaismäärä 2008:
29 100
Turvapaikkoja, oleskelulupia jne . 1373, näistä itse turvapaikkoja 2009 vaatimattomat 116.

Turvapaikan saaneet ovat ihan tosi pieni ongelma, jos sellainen lainkaan. Suomessa taustat tutkitaan varsin perusteellisesti, joten uskon, että jokainen turvapaikan saanut taatusti sellaisen tarvitsee.

Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.). Oleskeluluvan saatuaan he ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen. Perheet ovat kokoluokkaa 10-20 henkilöä. He taas eivät hae turvapaikkaa, eli se ei näy tilastoissa, koska he saavat suoraan oleskeluluvan perheenyhdistämisen perusteella. Pahimmassa tapauksessa Suomen maahanmuuttopolitiikka on suuri pyramidihuijaus, jos sitä sellaisena haluaa käyttää.

Mieluummin kuin turvapaikan hakutilastoja, kannattaa mieluummin tutkia tilastoja Suomessa puhutuista kielistä. Ne kertovat todellisuudesta paljon enemmän kuin vähemmistövaltuutetun tai maahanmuuttoministerin antamat tiedot. Eivät nekään eksakteja ole, mutta paremmin suuntaa-antavia.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 14, 2010, 12:06:27
Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.).

Saisinko lähteen tälle väitteelle? Poliisin tai ulkoministeriön sivuilta ei löytynyt tietoa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 12:27:46
Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.).
Saisinko lähteen tälle väitteelle? Poliisin tai ulkoministeriön sivuilta ei löytynyt tietoa.

Migrin sivuilta löytää.

"Oleskeluluvan myöntäminen jollakin muulla perusteella"
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 12:48:28
Näyttäisi siltä, että "maahanmuuttokriittisten" mielestä suuri vääryys on se, että oleskeluluvan saaneet ovat oikeutettuja Suomen ruhtinaalliseen sosiaaliturvaan, joka on kovalla työllä rahoitettu verovaroista.
No pitäisikö nyt:

a. Maahanmuuttajat vapauttaa kokonaan verojen maksusta, ja myös sosiaaliturvasta.

b. Ei maksaa sosiaaliturvaa maahanmuuttajille tarpeen vaatiessa, mutta velvoittaa heidät työtä tehdessä rahoittamaan suomalaisten sosiaalipummien elämä kovalla työllä maksetuilla verorahoilla.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Hopalong Cassidy on April 14, 2010, 12:51:47
Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.).

Saisinko lähteen tälle väitteelle? Poliisin tai ulkoministeriön sivuilta ei löytynyt tietoa.

Oleskelulupia myönnetty vuonna 2008 19606 kpl

Kansalaisuudet (http://www.migri.fi/download.asp?id=Oleskelulupap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset%5F%5FTop+10+2008;1369;{51D9E0E8-BE52-44D6-B5AA-E857CA6EBBB1})

Oleskelulupapäätökset diaariryhmittäin (http://www.migri.fi/download.asp?id=Ratkaistut+oleskelulupahakemukset+perusteittain%2D08;1399;{00EC2F76-5B09-4C58-862E-2CC90CB37DFE})

Eniten oleskelulupia on saatu työntekoon, mutta vajaat 3000 on saatu jollain perusteella mitä ei mainita.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 14, 2010, 13:06:18
En ole sanonutkaan, että yhtä paljon. Huomautin vain, että otamme tälläkin hetkellä pienen murto-osan maahanmuuttajia (n.15-30%) Ruotsin ottamasta määrästä.

Ja Ruotsi on myös ymmärtääkseni noin kaksi kertaa Suomen kokoinen valtio väkiluvultaan.

Quote
Kuinka pieni osa näistä ottamistamme olikaan turvapaikan saaneita?
Kokonaismäärä 2008:
29 100
Turvapaikkoja, oleskelulupia jne . 1373, näistä itse turvapaikkoja 2009 vaatimattomat 116.

Warda hyvä, Migrin tilastot ovat kohtuullisen harhaanjohtavia, jos niitä lukee noin. Mitä väliä on sillä, että onko oleskeluluvan peruste "turvapaikka" tai vaikka "suojeluntarve"? Toisekseen, sinulta ja monelta muulta puuttuu ymmärrys suomalaisesta hallintolainsäädännöstä, jos kuvittelet, että kielteisen päätöksen saanut henkilö poistettaisiin maasta päätöksen jälkeen.

Jotta saataisiin riittävä tieto, niin pitäisi verrata toimeenpantuja käännytyksiä turvapaikanhakijoiden osalta turvapaikanhakijoiden määrään vuosittain. Jostain syystä en näe Migrin tai kenenkään muun tilastoja näistä asioista. Karkoitusasioita Migri julkistaa ja niitä ilmeisesti toteuttamiskelpoisia on vuosittain alle sata.

Demograafinen lopputulos asiasta on sitten melko helposti nähtävissä tilastokeskuksen väestörakennetaulukoista. Oman kotikaupunkini ja oman ikäisteni miesten keskuudessa muita kuin kotimaisia kieliä puhui 2009 äidinkielenään muistaakseni runsaat 17%. 2008 luku oli runsaat 15%, jos en jälleen väärin muista. Nämä luvut ovat jo mielestäni merkittäviä sosiologisella tasolla ja niistä on kyettävä puhumaan ilman mielestäni tekopyhää hurskastelua.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 13:11:55
Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.).

Saisinko lähteen tälle väitteelle? Poliisin tai ulkoministeriön sivuilta ei löytynyt tietoa.

Oleskelulupia myönnetty vuonna 2008 19606 kpl

Kansalaisuudet (http://www.migri.fi/download.asp?id=Oleskelulupap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset%5F%5FTop+10+2008;1369;{51D9E0E8-BE52-44D6-B5AA-E857CA6EBBB1})

Oleskelulupapäätökset diaariryhmittäin (http://www.migri.fi/download.asp?id=Ratkaistut+oleskelulupahakemukset+perusteittain%2D08;1399;{00EC2F76-5B09-4C58-862E-2CC90CB37DFE})

Eniten oleskelulupia on saatu työntekoon, mutta vajaat 3000 on saatu jollain perusteella mitä ei mainita.

Kiinnittäkää huomiota myös perhesyiden perusteella oleskeluluvan saaneiden määriin. Nämä kaikki eivät suinkaan ole perheenyhdistämisiä, mutta luku on kuitenkin suuntaa antava.

Turvapaikkaa haki tuona vuonna siis hieman yli 4000 henkilöä, joista miehiä yli 3000 henkilöä. 700 hakijoista oli "ankkurilapsia" pääsääntöisesti somaliasta ja irakista (tyttöjä 140, poikia 560).

Turvapaikkoja 2008 annettiin 89 kpl.

Epäsuhta on aika suuri.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 13:20:56

Kiinnittäkää huomiota myös perhesyiden perusteella oleskeluluvan saaneiden määriin. Nämä kaikki eivät suinkaan ole perheenyhdistämisiä, mutta luku on kuitenkin suuntaa antava.

Turvapaikkaa haki tuona vuonna siis hieman yli 4000 henkilöä, joista miehiä yli 3000 henkilöä. 700 hakijoista oli "ankkurilapsia" pääsääntöisesti somaliasta ja irakista (tyttöjä 140, poikia 560).

Turvapaikkoja 2008 annettiin 89 kpl.

Epäsuhta on aika suuri.
Herääkin kysymys, että tehdäänkö päätöksiä väärin perustein, jos kerran ei ole mahdollisuutta palauttaa. Migri noudattaa ilmeisesti aivan liian kovaa linjaa.


Oleskeluluvan tai turvapaikan saanut pakolainen pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin vain jos tarkoituksena on jäädä Suomeen pysyvästi ja jos lupa oikeuttaa vuoden oleskeluun. Jos on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojeluntarpeen takia, ei siis ole oikeutta sosiaaliturvaan. Myöskään turvapaikkahakemuksen käsittelyaikana sosiaaliturvaa ei ole. Kiintiöpakolaisilla puolestaan on oikeus sosiaaliturvaan heti muuttamisesta lähtien.

Toisten EU- ja ETA-maiden kansalaiset ja sveitsiläiset saavat etsiä Suomessa töitä enintään kolmen kuukauden ajan, mutta kuuluvat työnhaun ajan lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin. Töitä saanut EU-kansalainen on oikeutettu samaan sosiaaliturvaan kuin muutkin työntekijät. Oikeus sairaanhoitoon riippuu siitä onko työnhakijalla eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat työnhakuaikanaan sen maan sosiaaliturvan piiriin, jossa virallisesti asuvat.

Muualta maailmasta tulleet työnhakijat eivät yleensä pääse Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 14, 2010, 13:39:58

Kiinnittäkää huomiota myös perhesyiden perusteella oleskeluluvan saaneiden määriin. Nämä kaikki eivät suinkaan ole perheenyhdistämisiä, mutta luku on kuitenkin suuntaa antava.

Turvapaikkaa haki tuona vuonna siis hieman yli 4000 henkilöä, joista miehiä yli 3000 henkilöä. 700 hakijoista oli "ankkurilapsia" pääsääntöisesti somaliasta ja irakista (tyttöjä 140, poikia 560).

Turvapaikkoja 2008 annettiin 89 kpl.

Epäsuhta on aika suuri.
Herääkin kysymys, että tehdäänkö päätöksiä väärin perustein, jos kerran ei ole mahdollisuutta palauttaa. Migri noudattaa ilmeisesti aivan liian kovaa linjaa.


Oleskeluluvan tai turvapaikan saanut pakolainen pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin vain jos tarkoituksena on jäädä Suomeen pysyvästi ja jos lupa oikeuttaa vuoden oleskeluun. Jos on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojeluntarpeen takia, ei siis ole oikeutta sosiaaliturvaan. Myöskään turvapaikkahakemuksen käsittelyaikana sosiaaliturvaa ei ole. Kiintiöpakolaisilla puolestaan on oikeus sosiaaliturvaan heti muuttamisesta lähtien.

Toisten EU- ja ETA-maiden kansalaiset ja sveitsiläiset saavat etsiä Suomessa töitä enintään kolmen kuukauden ajan, mutta kuuluvat työnhaun ajan lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin. Töitä saanut EU-kansalainen on oikeutettu samaan sosiaaliturvaan kuin muutkin työntekijät. Oikeus sairaanhoitoon riippuu siitä onko työnhakijalla eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat työnhakuaikanaan sen maan sosiaaliturvan piiriin, jossa virallisesti asuvat.

Muualta maailmasta tulleet työnhakijat eivät yleensä pääse Suomen sosiaaliturvan piiriin.


Ihan validi kysymys. Olisikin hyvä, että oleskeluluvat tilastoitaisiin tarkemmin kuin vain "muu syy".

Miten uskot, että boldaamani kohta toteutuu käytännössä?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 13:59:18
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin. Olen varma, että se panos on sitäpaitsi rahallisesti mitä hyödyllisin. Näyttää kuitekin siltä, että kadulla kerjäävätkin nähdään suurena ongelmana maassa jossa siihen ei olla totuttu. Puhumattakaan laittomilla keinoilla hankitusta ravinnosta ja suojasta.

Itse asiassa minulle on mieleen herännyt kysymys, että onko olemassa asiaa, jota "maahanmuuttokriittiset" eivät vääristelisi tai suorastaan esittäisi valheellisena factana?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 14, 2010, 14:22:25
En löytänyt vieläkään mainintaa, että oleskeluluvan saamiseksi riittää "ettei mene lentoja". Onko sellainen oikeasti peruste, vai oliko se keksitty? Maahanmuuttoviraston sivultakaan ei löytynyt.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 14:24:14
Mielikuvituksen tuotetta. No itse asiassa se on propagandaa puhtaimmillaan.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 14, 2010, 15:10:32
En löytänyt vieläkään mainintaa, että oleskeluluvan saamiseksi riittää "ettei mene lentoja". Onko sellainen oikeasti peruste, vai oliko se keksitty? Maahanmuuttoviraston sivultakaan ei löytynyt.

Tutustu ulkomaalaislakiin ja sieltä erityisesti pykälään 51. Se sanoo täsmällisesti ottaen:

Quote
Oleskeluluvan myöntäminen maasta poistamisen estymisen vuoksi

Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos häntä ei tilapäisestä terveydellisestä syystä voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa taikka hänen maasta poistamisensa ei ole tosiasiassa mahdollista.

Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.

Jos ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen ei myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Kursiivi minun.

Jos Ruotsiin ei "mene lentoja", niin se ei varmaan ole este, mutta jossain toisessa tapauksessa se voi olla. Muistaakseni asiasta joku virkamies on antanut lausuntoja, mutten jaksa asiaa tonkia sen ihmeemmin. Asian rajaamisen tienoilta ei tietääkseni ole KHO:n ennakkopäätöksiä.

Mielikuvituksen tuotetta. No itse asiassa se on propagandaa puhtaimmillaan.

No tietysti. Kaikki on aina propagandaa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Cls on April 14, 2010, 15:24:46
Tämän jälkeen hakija saa olla Suomessa vielä kuukauden ja toimeentulotuki juoksee kokoajan. Suomi on siis erittäin herkullinen kohde tulla oleskelemaan, vaikka hyvin tietäisi, ettei saa turvapaikkaa. EU-kansalaisia on hakenut turvapaikkaa jopa viisi kertaa.

Esimerkiksi Bulgarian keskipalkka on 275e/kk, joka on pienempi kuin Suomen maksama toimeentulotuki, eikä siitä ole vähennetty asumiskuluja kuten toimeentulotuesta (vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista).

Mikä järki on naputtaa kun hyvin tiedät että ongelmaan on jo puututtu ja korjaava lakimuutos on jo valmisteilla? Mutta se, että Eu-maista hakevat ruuhkauttavat käsittelyä, ei liene niiden sotatoimialueilta yms. paenneiden syytä, edes tällä hetkellä, vai?

Puhuin Dublin-tapauksista ja annoin esimerkin, että sosiaaliturva kelpaa kyllä turvallisista maista tulevillekin. Jokaisen Dublin-tapauksen kannattaa hakea Suomesta turvapaikkaa, koska täällä saa oleskella hyvällä toimeentulotuella kauan, vaikka ei turvapaikkaan olisi mahdollisuuttakaan. Sitä paitsi lakimuutos ei oikeasti korjaa edes EU-turvapaikanhakijoita, jos toimeentuloa myönnetään edelleen koko hakemusajalta ja käsittelyajat pysyvät nykyisinä.

Suomi pystyy pääsemään eroon Dublineista vuorokaudessa, koska muutkin pohjoismaat pystyvät, mutta nykyisellään he saavat kuukausia toimeentulotukea.

Quote
Suurin osa perheenyhdistetyistä kuuluu juuri näihin humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistyksistä, koska työperäisillä on elatusvelvollisuus perheenyhdistyksistään, humanitaarisilla elatusvelvollisuus on valtiolla.

Esimerkiksi somalialaisten 4000 hakemusta ovat ruuhkauttaneet systeemin. [1] (http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3923)

Lisäksi perheenyhdistykset näkyvät vasta huomattavalla viiveellä, koska käsittely kestää helposti parikin vuotta. Suomeen tulevien perheenyhdistettyjen määrä tulee olemaan kymmeniä tuhansia seuraavien vuosien aikana. Ruotsin maahanmuutosta puolet on perheenyhdistyksiä.

So, mitä tuolla kaikella halusitkaan viestiä?

[...] - Että turvapaikanhakijoina maahan alunperin tulleillla ei muka olisi samanlaista elatusvelvollisuutta itseään ja perhettään kohtaan kuin kaikilla muillakin maassa asuvilla? Voitko perustella mikäli olet tätä mieltä, paikkansahan väite ei tietenkään pidä. [...]

Halusin viestiä, että suurin osa tulijoista on käytännössä samaa kuin humanitaariset. Ts. humanitaarinen maahanmuutto on selkeästi suurempaa kuin työperäinen, toisin kuin kansalle yleensä uskotellaan.

Työperäisen maahanmuuttajan tarvitsee ylittää tietty perhekoosta riippuva vuositulo, jotta voi yhdistää perheensä. Humanitaarisilla tätä ei ole.

Quote
Suomen systeemi, joka tarjoaa lapsille aina oleskeluluvan ja perheenyhdistyksen ruokkii tällaista toimintaa. Lapsen määränpää on ennalta päätetty, koska ilman henkilöllisyystodistuksia ei voi matkata Suomeen ilman ihmissalakuljetusta, joka maksaa n. 10 000e. Tällaista toimintaa tukeva systeemi asettaa lapset vaaraan ja tuottaa huomattavia voittoja ihmissalakuljettajille, jotka myös usein pyörittävät huumekauppaa ja muuta hämäräbisnestä. Ei tiedetä montako lasta katoaa matkalla. Suuresta hinnasta voidaan vain päätellä, että tarkoitus on juuri käyttää ankkurilasta perheenyhdistykseen, koska 10 000e on todella suuri summa köyhissä maissa (jossain epäiltiin, että usein velkarahaa).

Sinullahan onkin paremmat tiedot, summia myöten, alaikäisten turvapaikanhakijoiden salakuljetuksesta kuin mitä viranomaislla itsellään. Mutta oletetaan noin, että rutiköyhillä lukutaidottomilla vuohipaimenilla (Kriitikoden usein toistama määritelmä, jos et jaa käsitystä niin viitsithän kertoa) on pistää tuollaiseen salakuljetusbisnekseen 10 000 eukkoa joko omaa tai lainarahaa. Mitä ehdottaisit ongelmalle tehtävän, tulisiko maahan pääsyä mielestäsi helpottaa ettei kukaan joutuisi turvautumaan moiseen hyväksikäyttöön ja mahdolliseen koronkiskontaan? Mikä se siis sinun mallisi on jolla estetään pakolaisten riistäminen? Anna kun arvaan, kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa?

Siinä oli lähdelinkkikin. Vastaavia lähteitä löytyy enemmänkin. Rahat voivat olla myös merirosvouksesta tai laittomasta bisneksestä, mutta olennaista on että suuria summia maksetaan ja ne menevät ihmissalakuljettajille.

Vaikka "vuohipaimenia" voikin olla joukossa, en näe että tällaista porukkaa olisi paljon. Somaliassa lukutaito ei ole yleistä ja varallisuutta voi olla lukutaidosta huolimatta, koska yhteiskunnassa ei ole välttämättä osata lukea. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei Suomessa olisi sosioekonomisesti huonossa asemassa ja käytännössä osaamiseltaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomen taso on hyvin korkea monessa asiassa.

Maahanpääsyä ei voi helpottaa niin paljoa, että kuka tahansa lukutaidotonkin otettaisiin tänne, se ei ole ratkaisu hyvinvointivaltiossa.

Ongelma on hankala, mutta pari ratkaisuehdotusta asiaan on tehty:

a) Yhdistetään tänne tulleet lapset perheeseensä kotimaassa.
b) Otetaan yksin tulleet alaikäiset huostaan ja evätään perheenyhdistys.

Kun tämä tapahtuu muutaman kerran, niin alaikäisiä ei enää lähetetä Suomeen. Perheenyhdistystä täältä kuitenkin haetaan.

Quote
Suomi pystyy kiristämään maahanmuuttolakejaan merkittävästi nykyisten kansainvälistenkin sopimusten ehdoissa. Muut pohjoismaat ovat jo useana vuonna kiristäneet politiikkaansa, Tanska erityisen paljon.

Niin että vanha suhde tulee mielestäsi säilyttää, Suomen tulee jatkossakin olla Euroopan vaikeimmin saavutettavia maita siitä riippumatta että muut maat ovat jo kiristäneet politiikkaansa Suomen malliin päin. Miksi, jos saan kysyä, nykyisellä politiikallahan jo valmiiksi tulee vähemmän ihmisiä Suomeen kuin muihin jo politiikkaansa kiristäneisiin valtioihin nähden?

En näe tulevia humanitaaristen maahanmuuttajien määriä pieninä, vaan Suomelle ja muille lähimaille turhankin suurina. Toiseksi, sana kulkee yleensä suusta suuhun näissä asioissa. Kuten Vanhanen sanoi: "Kun Suomi löydetään...". Ruotsin maahanmuuttomäärät ovat vuosi vuodelta vain kasvaneet ja suurin osa on juuri perheenyhdistyksiä.

Kiristykset vaikuttavat määriin viiveellä ja Tanskan uusimmat (varsin kovat) kiristykset eivät vielä ole voimassa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 14, 2010, 15:55:54
Jos ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen ei myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Pliers väitti aivan toista. Odotan hänen kommenttiaan asiaan.

Quote from: Pliers
Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.). Oleskeluluvan saatuaan he ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Hopalong Cassidy on April 14, 2010, 16:18:31
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin. Olen varma, että se panos on sitäpaitsi rahallisesti mitä hyödyllisin. Näyttää kuitekin siltä, että kadulla kerjäävätkin nähdään suurena ongelmana maassa jossa siihen ei olla totuttu. Puhumattakaan laittomilla keinoilla hankitusta ravinnosta ja suojasta.

Itse asiassa minulle on mieleen herännyt kysymys, että onko olemassa asiaa, jota "maahanmuuttokriittiset" eivät vääristelisi tai suorastaan esittäisi valheellisena factana?

Quote
TURVAPAIKANHAKIJAN ASEMA SUOMESSA
01.02.2010

Asuminen

Hakemuksen käsittelemisen ajaksi turvapaikanhakijalle järjestetään asuinpaikka sellaisesta vastaanottokeskuksesta, jossa on tilaa. Hakija ei itse voi valita mieleistään vastaanottokeskusta. Suomessa on 29 turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä ja yksi säilöönottoyksikkö, jotka ovat valtion, kuntien tai Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiä. Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai ystäviensä luona, mutta silloin hänen on itse huolehdittava asumiskustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvapaikanhakija saa siitä vastaanottokeskuksesta, jossa hän on kirjoilla. Pääkaupunkiseudulla asuville on perustettu palvelupiste Metsälän vastaanottokeskuksen yhteyteen.

Vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista. Turvapaikanhakija voi asua vastaanottokeskuksessa koko turvapaikkaprosessin ajan. Suomeen yksin saapuneet turvapaikanhakijat jakavat yleensä huoneen samaa sukupuolta olevien kanssa. Perheille pyritään antamaan yhteinen huone. Yksintulleet alaikäiset lapset majoitetaan vastaanottokeskusten yhteydessä toimiviin ryhmäkoteihin. Vastaanottokeskuksissa on yhteiskeittiöt, joissa kukin valmistaa oman ruokansa. Asukkaat huolehtivat huoneidensa siivouksesta - ja joissain vastaanottokeskuksissa myös lähes koko talon siisteydestä.

Vastaanottokeskuksessa on johtaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, pakolaisohjaajia ja muita työntekijöitä. Asukkaat saavat apua keskuksen työntekijöiltä arkipäivän käytännön asioissa.

Säilöönotto

Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, voidaan majoittaa erilliseen säilöönottoyksikköön, joka sijaitsee Helsingissä. Säilöönottoyksikkö on suljettu. Asukkaat eivät saa poistua sen alueelta. Poliisi päättää säilöönotosta. Kahden viikon välein säilöönotto käsitellään käräjäoikeudessa.

Liikkumisvapaus

Turvapaikanhakijat ovat vapaita liikkumaan Suomessa.

Toimeentulotuki

Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 30 prosenttia - alle 18-vuotiaiden tapauksessa 15 prosenttia - pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistoimeentulotuki. Tällä hetkellä yksinasuvan, aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuukaudessa. Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, saa pienempää tukea kuin vastaanottokeskuksessa asuva. Turvapaikanhakijan on itse kustannettava toimeentulotuellaan tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa.


Terveydenhuolto

Turvapaikanhakijan perusterveydenhuolto hoidetaan vastaanottokeskuksissa. Myös kuntien terveyskeskukset hoitavat turvapaikanhakijoita välttämättömissä tapauksissa. Sairaalat antavat kiireellistä hoitoa. Helsingissä toimii Kidutettujen kuntoutuskeskus ja Oulussa Kidutettujen kuntoutuspalvelut, joista kidutetuilla turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada hoitoa.

Tulkkipalvelut

Vastaanottokeskus järjestää tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijalle. Palvelut ovat ilmaisia, kun kyse on viranomaisasioiden hoidosta.

Vastaanottokeskusten työ- ja opintotoiminta

Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa. Asukas ja vastaanottokeskus laativat toimintaohjelman, jonka mukaisesti turvapaikanhakija osallistuu työ- ja opintotoimintaan. Jos turvapaikanhakija kieltäytyy laatimasta toimintaohjelmaa tai osallistumasta työ- ja opintotoimintaan, hänen toimeentulotukeaan voidaan pienentää. Työtoiminta voi olla vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta tai pihatöitä, kerhon tai harrastusryhmän ohjaamista, avustavia tehtäviä kunnassa tai yrityksissä ja niin edelleen. Opintotoiminta voi olla suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja tapoihin tutustumista, tietotekniikan oppimista tms.

Työnteko

Turvapaikanhakija saa tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Erillistä työlupaa ei tarvita. Yhä useampi turvapaikanhakija käykin töissä. Turvapaikanhakijan ansiot vaikuttavat hänen toimeentulotukensa määrään.

Opiskelu

Turvapaikanhakija voi opiskella ja harrastaa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta opintososiaalisiin tukiin kuten opintotukeen. Ammatilliset oppilaitokset voivat itse päättää, ottavatko ne turvapaikanhakijaa opiskelijakseen. Turvapaikanhakija voi opiskella myös esimerkiksi työväenopistoissa ja aikuislukioissa.

Lasten koulunkäynti

Turvapaikanhakijalapset käyvät peruskoulua. Aluksi lapset opiskelevat suomea tai ruotsia ja myöhemmin myös muita aineita. Lapset käyvät yleensä samaa koulua suomalaisten lasten kanssa. Opetus ja koulukirjat ovat maksuttomia kuten muillakin Suomessa asuvilla lapsilla.

Oikeusapu

Pakolaisneuvonta ry ja yksityiset lakiasiaintoimistot tarjoavat oikeusapua turvapaikan hakemisen eri vaiheissa. Vastaanottokeskusten työntekijät auttavat asukkaita yhteydenotoissa oikeusapua tarjoaviin tahoihin.

Pakolaisneuvonta ry

Pakolaisneuvonta (http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=66&lang=suo)

Quote
Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki

24.11.2009

Turvapaikanhakijat saavat Suomessa toimeentulotukea, jolla he kustantavat ruokansa, vaatteensa ja muut elämiseen tarvittavat tarvikkeet. Toimeentulotuki on aikuisella 10 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla ja lasten osalta 15 prosenttia pienempi. Aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 9,14 - 12,52 euroa päivässä. Naimattoman aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 375, 71 euroa kuussa.

Toimeentulotuen tarpeen selvittää vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä. Mikäli turvapaikanhakijalla on tuloa, esimerkiksi palkkatuloja, ne huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Tukea voidaan leikata 20 prosenttia, jos turvapaikanhakija kieltäytyy mahdollisesta työ- ja opintotoiminnasta. Mikäli vastaanottokeskus tarjoaa ateriat, vähenee toimeentulotuki 49 prosentilla. 

Turvapaikkapoliittisessa selvityksessä, joka valmistui kesäkuussa 2009, vertailtiin turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen tasoa eri Pohjoismaissa. Ruotsissa toimeentulotuki on noin 6,6 euroa päivässä yksinäiselle aikuiselle hakijalle ja Tanskassa noin 6 euroa päivässä. Norjassa tuki vaihtelee riippuen siitä, millaisessa vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakija asuu ja sisältyykö majoitukseen ruoka.  Tarkemmin tietoa toimeentulotuesta ja eroista turvapaikanhakuprosessissa eri Pohjoismaiden välillä löytyy turvapaikkapolitiikkaa selvittäneestä julkaisusta: www.intermin.fi/julkaisu/212009

Sisäasiainministeriö asetti turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamista koskevan lakihankkeen lokakuussa. Samassa yhteydessä selvitetään, voidaanko turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea antaa hyödykkeinä rahan sijasta. Selvitys annetaan marraskuun loppuun mennessä. Sisäasiainministeriössä valmistellaan asetusta, jolla perusosan rahana maksettavaa osuutta on tarkoitus vähentää ja hyödykkeiden antamista lisätä.

Sisäasiainministeriö (http://www.laaninhallitus.fi/intermin/home.nsf/OldMainArticles/155E97A83394F634C2257678004224B6?opendocument)

Kyllä turvapaikanhakijat siis saavat käsittelyaikana toimeentulotukea.

Oleskeluluvan saaneiden tuista voi lukea täältä Sosiaali ja terveysministeriö (http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/toimeentulo/osa6-8.htm#6_3)

Quote
6.3.2. Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen

Jos ulkomaalaisen Suomessa oleskelu perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on varustettu merkinnällä A. (Statusluokitusta on kuvattu kohdassa 6.2.4.) Hänen vakituinen oleskelukuntansa on velvollinen antamaan hänelle toimeentulotukea, jos toimeentulotukilain 2 §:ssä säädetyt tuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Jos oleskeluluvassa on tunnus B, ulkomaalaisen maassa oleskelu on luonteeltaan tilapäistä, jolloin toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin.

Kun oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, on syytä selvittää, onko hakija oikeutettu asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun laissa (1573/1993) tarkoitettuihin ensisijaisiin etuuksiin kuten esimerkiksi sairausvakuutuspäivärahaan, lapsilisään, työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Lain 3 §:n 2 momentin mukaan Suomeen muuttavan henkilön voidaan katsoa asuvan Suomessa jo maahan tulosta lukien, edellyttäen, että hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja että hänellä on lisäksi yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin sellainen häneltä vaaditaan.

Opiskelun perusteella oleskeluluvan (tunnus B 2) saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada Suomesta opintotukea (opintotukilaki 65/1994 1 §). Opiskelijalle myönnetään oleskelulupa yleensä lukuvuodeksi kerrallaan. Luvan saannin edellytyksenä on, että opiskelijan toimeentulo on turvattu. Lupahakemuksen yhteydessä opiskelijan on osoitettava, että hänellä on siirrettävissä Suomeen riittävän suuruinen rahamäärä, jonka avulla hänen toimeentulonsa on turvattu kyseisenä lukuvuonna. Opiskelun perusteella oleskeluluvan saaneen ulkomaalaisen tulisi siten lähtökohtaisesti selviytyä ilman toimeentulotukea. Muussa tapauksessa henkilön tulisi palata kotimaahansa, koska toimeentulon osalta edellytyksiä oleskeluluvalle ei ole enää olemassa ja oleskelulupa voidaan peruuttaa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 14, 2010, 17:43:45
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin. Olen varma, että se panos on sitäpaitsi rahallisesti mitä hyödyllisin. Näyttää kuitekin siltä, että kadulla kerjäävätkin nähdään suurena ongelmana maassa jossa siihen ei olla totuttu. Puhumattakaan laittomilla keinoilla hankitusta ravinnosta ja suojasta.

Itse asiassa minulle on mieleen herännyt kysymys, että onko olemassa asiaa, jota "maahanmuuttokriittiset" eivät vääristelisi tai suorastaan esittäisi valheellisena factana?

Kyllä turvapaikanhakijat siis saavat käsittelyaikana toimeentulotukea.


Onko muuta väitetty?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Hopalong Cassidy on April 14, 2010, 18:25:23
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin. Olen varma, että se panos on sitäpaitsi rahallisesti mitä hyödyllisin. Näyttää kuitekin siltä, että kadulla kerjäävätkin nähdään suurena ongelmana maassa jossa siihen ei olla totuttu. Puhumattakaan laittomilla keinoilla hankitusta ravinnosta ja suojasta.

Itse asiassa minulle on mieleen herännyt kysymys, että onko olemassa asiaa, jota "maahanmuuttokriittiset" eivät vääristelisi tai suorastaan esittäisi valheellisena factana?

Kyllä turvapaikanhakijat siis saavat käsittelyaikana toimeentulotukea.


Onko muuta väitetty?


Oleskeluluvan tai turvapaikan saanut pakolainen pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin vain jos tarkoituksena on jäädä Suomeen pysyvästi ja jos lupa oikeuttaa vuoden oleskeluun. Jos on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojeluntarpeen takia, ei siis ole oikeutta sosiaaliturvaan. Myöskään turvapaikkahakemuksen käsittelyaikana sosiaaliturvaa ei ole

Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole.

Mikä siis on ja mikä ei ole varsinaista sosiaaliturvaa?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 15, 2010, 15:43:06
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin.

Kuulostaa kyllä minusta sosiaaliturvalta.

EDIT. Maahanmuuttajan kotoutumistuki korvaa muut menetykset.

Thorssin mukaan Perustuslain 2 luvun 6§ takaa kaikille samat oikeudet, joten muut tulkinnat voi jättää omaan arvoonsa. Maahanmuuttajat saavat siis saman sosiaaliturvan kuin kaikki muutkin Suomessa asuvat.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 15, 2010, 16:58:47
Jos ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen ei myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Pliers väitti aivan toista. Odotan hänen kommenttiaan asiaan.

Quote from: Pliers
Ongelma on turvapaikanhakijat, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua. He eivät saa turvapaikkaa, koska eivät sellaiseen ole oikeutettuja, mutta he saavat oleskeluluvan jollakin verukkeella (esim. palautus on vaikeaa, kun ei mene lentoja yms.). Oleskeluluvan saatuaan he ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen.

Jos ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen ei myönnetä oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

Pliers väitti aivan toista. Odotan hänen kommenttiaan asiaan.

Olisi varmaan pitänyt kirjoittaa, että on muun muassa...

Näin se siis menee:

Teknisen esteen perusteella myönnetty tilapäinen oleskelulupa voi olla voimassa korkeintaan kaksi vuotta. Mikäli "tekninen este" ei ole poistunut, henkilölle myönnetään jatkuva oleskelulupa, joka puolestaan avaa ovet perheen yhdistämiselle. Kannattaa huomata, ettei teknistä estettä ole määritelty.

Kun oleskelulupa on myönnetty suojeluntarpeen perusteella, on luvan saanut oikeuden perheenyhdistämiseen. Suojelun tarpeen perusteella voidaan myöntää lupa kahdella tavalla:

1. "Toissijaista suojelua voi saada henkilö, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa, mutta jonka suhteen on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos hänet palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja joka on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun."

2. "Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88§:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta hän ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta."

Kohta 2. kattaa tarvittaessa kaikki epästabiilit ja köyhät alueet. Itseasiassa kaikki kiinalaiset voisivat saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella. Alaikäiset ovat automaattisesti oikeutettuja perheenyhdistämiseen. Nämä kaksi kohtaa täyttävät yli puolet myönnetyistä oleskeluluvista.

Lisäksi:

110 §
Oleskeluluvan myöntäminen tilapäisen suojelun perusteella
Tilapäisen suojelun tarpeessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään tilapäinen oleskelulupa enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.

114 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenelle
Oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella pakolaisen, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneen taikka tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenjäsenelle, jos:

1) perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen muuttoa varten; ja

2) hakijan ei katsota vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä.


Näin siis sanoi lakiteksti, mutta...

Ei tämä ihan selvä asia ole:
Quote
"Maahanmuuttoviraston arvion mukaan viime vuonna turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet somalialaiset hakevat 3 000 - 4 000 perheenjäsenelleen oleskelulupaa Suomesta perheiden yhdistämisen perusteella.

Suomesta haki turvapaikkaa viime vuonna 1 181 somalialaista, toiseksi eniten 1 255 irakilaisen turvapaikanhakijan jälkeen.

Perheen yhdistämistä voivat heistä hakea ne, jotka saavat itselleen oleskeluluvan.

...

- On selvää, että jos tulee paljon turvapaikanhakijoita, perhesidehakemukset lisääntyvät. Somalialaisille on tyypillistä, että hakemus perheen yhdistämisestä tehdään, ylitarkastaja Leena Turku Maahanmuuttovirastosta kertoo.

- Perheiden yhdistämisessä ei ole kiintiöitä, vaan jokainen, joka on saanut jatkuvan oleskeluluvan, on oikeutettu hakemaan yhdistämistä, hän huomauttaa.

...

- Jos edellytykset täyttyvät entistä useampien kohdalla, on tietysti mahdollista, että määrät kasvavat räjähdysmäisesti, Turku toteaa ykskantaan. Hän ei kuitenkaan innostu arvioimaan perheiden yhdistämisen myötä jättiläismäisestä maahanmuuttovirrasta maalaillun -kauhukuvan- todennäköisyyttä."

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-02-18,104:2:594255,1:0:0:0:0:0:



Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Teemu Hiilinen on April 15, 2010, 17:07:54
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

Tuossa on ulkomaalaislaki ja tuossa http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090077.pdf on siihen ajettuja muutoksia. Näistä kummastakaan ei ole mainintaa teknisestä esteestä. Googlettamalla tekninen este tulee sivutolkulla maahanmuuttovastaisen foorumin linkkejä, scriptaa, kullervoa jne.

Mikä on siis tekninen este ja missä siitä on maininta laissa?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Warda on April 16, 2010, 00:27:40
Quote
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin.

Kuulostaa kyllä minusta sosiaaliturvalta.

EDIT. Maahanmuuttajan kotoutumistuki korvaa muut menetykset.

Thorssin mukaan Perustuslain 2 luvun 6§ takaa kaikille samat oikeudet, joten muut tulkinnat voi jättää omaan arvoonsa. Maahanmuuttajat saavat siis saman sosiaaliturvan kuin kaikki muutkin Suomessa asuvat.


Huomionarvoista on, että he eivät saa ENEMPÄÄ kuin suomalaiset (tässä harhaluulossa oleviakin olen tavannut).
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 16, 2010, 07:37:59

Huomionarvoista on, että he eivät saa ENEMPÄÄ kuin suomalaiset (tässä harhaluulossa oleviakin olen tavannut).

Ei pelkkä harhaluulo. Nuivat pyrkivät levittämään tuota väärää tietoa järjestelmällisesti.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 08:01:50
Varsinaista sosiaaliturvaa ei siis ole. Eri asia on sitten kenen intresseissä olisi jättää ihminen ilman ruokaa, suojaa ja välttämätöntä terveydenhoitoa. Siihen minä henkilökohtaisesti olen valmis antamaan oman osuuteni avomielin.

Kuulostaa kyllä minusta sosiaaliturvalta.

EDIT. Maahanmuuttajan kotoutumistuki korvaa muut menetykset.

Thorssin mukaan Perustuslain 2 luvun 6§ takaa kaikille samat oikeudet, joten muut tulkinnat voi jättää omaan arvoonsa. Maahanmuuttajat saavat siis saman sosiaaliturvan kuin kaikki muutkin Suomessa asuvat.

Tässä keskusteltiin kyllä turvapaikanhakijoista...
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 16, 2010, 08:36:19
Thorssin mukaan Perustuslain 2 luvun 6§ takaa kaikille samat oikeudet, joten muut tulkinnat voi jättää omaan arvoonsa. Maahanmuuttajat saavat siis saman sosiaaliturvan kuin kaikki muutkin Suomessa asuvat.

Tässä keskusteltiin kyllä turvapaikanhakijoista...

Eikö turvapaikanhakija kuulu määritelmällisesti maahanmuuttajien joukkoon? No, turvapaikanhakijoitakin kyllä koskee sama laki toimeentulosta ja ketä tahansa joka oleskelee jonkun suomalaisen kunnan alueella. Hiusta voidaan halkoa siitä, että onko toimeentulotuen piiriin kuuluminen sosiaaliturvan piiriin kuulumista - teknisesti ei ole - mutta silti jokaiselle ihmiselle perusturva kuuluu.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 08:38:00
Ei kuulu ei. Eikä kuulu samat sosiaalietuudetkaan.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 16, 2010, 08:39:39
Ei kuulu ei. Eikä kuulu samat sosiaalietuudetkaan.

Määrittele sosiaalietuus. Viimesijaiseen toimeentulotukeen he kyllä ovat oikeutettuja.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 08:44:29
Turvapaikanhakijan toimeentulotukeen, joka on alle 10€/vrk. Onko se siis sama kuin suomalaisen toimeentulotuki?
On teillä kova tarve valehteluun ja vääristelyyn. Koittakaa nyt pitäytyä kuitenkin tosiasioissa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 16, 2010, 08:55:47
Turvapaikanhakijan toimeentulotukeen, joka on alle 10€/vrk. Onko se siis sama kuin suomalaisen toimeentulotuki?
On teillä kova tarve valehteluun ja vääristelyyn. Koittakaa nyt pitäytyä kuitenkin tosiasioissa.

Et ilmeisesti oikein tunne suomalaista toimeentulotukilainsäädäntöä. Sitä samaa se on. Suomessa on myös etnisesti suomalaisia, jotka saavat noin 3e/vrk toimeentulotukea. Kaikki eivät saa 417,45e/kk. Riippuu ihmisen kokonaisvaltaisesta tilanteesta, että mikä on oikea määrä. Jos minulta kysytään, niin laitoskäyttövara 97e/kk olisi oikea määrä kaikille laitoksessa oleville.

Opiskele perusasiat ensin. Ryhdy vasta sitten väittelemään kanssani asiasta. Nyt teet itsesi valitettavasti vain naurunalaiseksi tietämättömyydessäsi.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 09:01:16
No jokatapauksessa turvapaikanhakijan toimeentulotuen maksimi on pienempi kuin sosiaaliturvan piirissä olevan. Kyllä siihen turvapaikanhakijan toimeentulotukeenkin vaikuttaa mahdollinen varallisuus tai tulot aivan samalla tavalla kuin suomalaisenkin. Olet nyt vaan väärässä.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 16, 2010, 09:11:11
No jokatapauksessa turvapaikanhakijan toimeentulotuen maksimi on pienempi kuin sosiaaliturvan piirissä olevan. Kyllä siihen turvapaikanhakijan toimeentulotukeenkin vaikuttaa mahdollinen varallisuus tai tulot aivan samalla tavalla kuin suomalaisenkin. Olet nyt vaan väärässä.

Et sitten ymmärtänyt asiaa vieläkään. En puhu varallisuudesta tai tuloista.

Turvapaikanhakija maksimi on pienempi. Johtuu ihmisen tilanteesta.
Vapaaehtoisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevan ihmisen maksimi on pienempi. Johtuu ihmisen tilanteesta.
Päihdehuollon asumispalveluissa olevan ihmisen maksimi on pienempi. Johtuu ihmisen tilanteesta.

Suomalainen tai minkämaalainen tahansa samassa tilanteessa johtaa samaan perusturvaan. Se, että suomalaiset ihmiset ovat kategorisesti rajattu turvapaikanhakijoiden ulkopuolelle ei varmaan ole yllätys. Jos kuitenkin olisi etnisesti täysin suomalainen ihminen, jolla ei olisi kansalaisuutta ja olisi syystä tai toisesta turvapaikanhakijana, niin hän saisi täsmälleen saman verran rahaa. Ymmärrätkö?

Monen mielestä se, ettei turvapaikanhakijoita kohdella kuten oleellisesti samankaltaisessa tilanteessa olevaa suomalaista, vaan annetaan (annettiin? mikähän on nykytilanne, sitä en varmuudella tiedä) enemmän, on epäkohta. Suosittelen tutustumaan niiden suomalaisten ihmisten sosiaaliturvaan, jotka ovat laitoksissa, joista saa ravinnon ja asumisen. Kun olet sen tehnyt, niin kerro vielä, että olenko väärässä.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 09:16:25
Pääsääntöisesti vastaaottokeskuksissa ei tarjota ravintoa. Jos sitä kuitenkin tarjotaan vaikuttaa se toimeentulotukea alentavasti. Tähän ratkaisuun on päädytty, koska se on yhteiskunnalle edullisinta.
Totta kai toimeentulotuen määrään vaikuttaa elämäntilanne. Ei kai sitä turhaan kenellekkään makseta.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 16, 2010, 09:36:56
Pääsääntöisesti vastaaottokeskuksissa ei tarjota ravintoa. Jos sitä kuitenkin tarjotaan vaikuttaa se toimeentulotukea alentavasti.

Ongelma on se, että se alennus ei välttämättä ole ollut yhtä suuri kuin suomalaisilla, jotka ovat olleet osapuilleen samanlaisessa tilanteessa.

Quote
Tähän ratkaisuun on päädytty, koska se on yhteiskunnalle edullisinta.
Totta kai toimeentulotuen määrään vaikuttaa elämäntilanne. Ei kai sitä turhaan kenellekkään makseta.

Eli kerrataanpa.

Suomalainen laitoksessa = vähemmän rahaa
Suomalainen siirtyy laitoksesta normielämään ja työmarkkinoiden käytettäväksi = perusnormi

Turvapaikanhakija vastaanottokeskuksessa = vähemmän rahaa
Turvapaikanhakija siirtyy laitoksesta normielämään ja työmarkkinoiden käytettäväksi = perusnormi

Mikä tässä yhtälössä on se eriarvoistava ja eettisesti arveluttava tilanne, jonka pohjalta sinä väität ettei turvapaikanhakijoilla ole sosiaaliturvaa ja että minä valehtelen tietoisesti tilanteesta? Miten tilannetta pitäisi mielestäsi korjata?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 09:47:29
Tässä keskustelussa oli kylläkin kyse siitä, että pääseekö turvapaikanhakija varsinaisen sosiaaliturvan piiriin vai ei. Ja kuten todettiin ei pääse.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 16, 2010, 10:04:14
Tässä keskustelussa oli kylläkin kyse siitä, että pääseekö turvapaikanhakija varsinaisen sosiaaliturvan piiriin vai ei.

Aha. No siirretään maalitolppia sitten nyt, jos niin haluat. Odottaisin sinulta ja viiteryhmältäsi edes joskus sanoja, joilla osoittaisitte, että tekin osaatte olla väärässä ja korjata väärinkäsityksiänne. Nyt tulee mieleen, että te ette oikein osaa sanoa sellaisia sanoja.

Quote
Ja kuten todettiin ei pääse.

Ihmiset kysyivät sinulta, että onko sinusta sillä mitään merkitystä, että miksi sitä kutsutaan, että saa normaalin elatuksen Suomessa? Kirjoitin jo, että me voimme halkoa hiusta ihan miten paljon vain haluamme asiasta.

Teknisesti ottaen kyllä, "varsinaisen" sosiaaliturvan osaksi ei pääse. Reaalisella tasolla viimesijainen etuusjärjestelmä kuitenkin tarjoaa jokseenkin samat olot. Kerroit ymmärtääkseni, että on jotenkin eettisesti ikävää, että turvapaikanhakija ei pääse varsinaisen sosiaaliturvan piiriin. Nyt kun ymmärrät, että mitkä ne olot ovat ehkä paremmin, niin kertoisitko, että onko asiassa vielä sellaisia eettisiä ongelmakohtia, jotka pitäisi korjata?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 11:20:51
Teknisesti ottaen kyllä, "varsinaisen" sosiaaliturvan osaksi ei pääse. Reaalisella tasolla viimesijainen etuusjärjestelmä kuitenkin tarjoaa jokseenkin samat olot. Kerroit ymmärtääkseni, että on jotenkin eettisesti ikävää, että turvapaikanhakija ei pääse varsinaisen sosiaaliturvan piiriin.

Älä laita sanoja suuhuni. Todistin jälleen kerran miten "maahanmuuttokriittiset" vääristelevät ja jopa valehtelevat.
Turvapaikan hakijan olot ja oikeudet ovat käytännössä aivan erilaiset kuin oleskeluluvan saaneiden.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 16, 2010, 15:54:21

Älä laita sanoja suuhuni.

Sama mies yritti minulle samaa. Ei edes sanoja, vaan omaani vastakkaisen mielipiteen.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Julmuri on April 16, 2010, 16:32:15

Älä laita sanoja suuhuni.

Sama mies yritti minulle samaa. Ei edes sanoja, vaan omaani vastakkaisen mielipiteen.

Mikä tämän foorumin kirjoittajissa on vikana kun mitä tahansa he sanovat kielletään heti seuraavassa postissa?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Provari on April 16, 2010, 16:54:18
Otetaan yksi esimerkki, vielä räikeimmästä päästä.

EU:n sisäiset turvapaikanhakijat tulevat omilla autoillaan vastaanottokeskuksen pihaan. Miksi heitä ei edellytetä myymään autonsa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi, kuten monelle suomalaiselle toimeentulotuen saajalle on ehdotettu? He eivät tule tänne töihin, joten työpaikalla käymiseenkään he eivät tarvitse autoa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kullervo Kalervonpoika on April 16, 2010, 17:03:18
Otetaan yksi esimerkki, vielä räikeimmästä päästä.

EU:n sisäiset turvapaikanhakijat tulevat omilla autoillaan vastaanottokeskuksen pihaan. Miksi heitä ei edellytetä myymään autonsa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi, kuten monelle suomalaiselle toimeentulotuen saajalle on ehdotettu? He eivät tule tänne töihin, joten työpaikalla käymiseenkään he eivät tarvitse autoa.

Olikohan jotain factaa tähän olemassa?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Kuuma peruna on April 16, 2010, 17:14:12

Mikä tämän foorumin kirjoittajissa on vikana kun mitä tahansa he sanovat kielletään heti seuraavassa postissa?

Jos minuun viittaat, niin minä en ole sanonut mitään, minkä olisin myöhemmin kieltänyt. Mitä sinä oikein tarkoitat? Olen huomauttanut monta kertaa että pistät sanoja suuhuni. Nyt on siis vuorossa syyttely erittelemättä mitä syytetään?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista_vänkäystä
Post by: Warda on April 16, 2010, 23:14:31
No niin, kukas nyt aloittaisi ensin sen asiallisemman linjan?  



Oma teesini: turvapaikanhakija on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa kuin oleskeluluvan saanut. Aikuiselle turvapaikanhakijalle kielikurssitarjonta on esimerkiksi suppeampaa kuin sellaisellaeoleskeluluvan saaneelle, jonka asuinpaikkakunnalla on tarjolla kielikursseja.
Hekin tosin odottelevat usein kielikoulutuksen alkua useita kuukausia maahantulon jälkeen.

"Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 30 prosenttia - alle 18-vuotiaiden tapauksessa 15 prosenttia - pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistoimeentulotuki. Tällä hetkellä yksinasuvan, aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuukaudessa. Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, saa pienempää tukea kuin vastaanottokeskuksessa asuva. Turvapaikanhakijan on itse kustannettava toimeentulotuellaan tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa."
(http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=66&lang=suo)


NYKYKÄYTÄNT–Ä TIUKENNETAAN ENTISESTÄÄN

"Eduskunta käsittelee lähikuukausina useita esityksiä, joilla pyritään vähentämään perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Parhaillaan eduskunnassa pohditaan muun muassa ulkomaalaislain muutoksia, jotka rajoittaisivat turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta ja perheenyhdistämisiä. "

"Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea on äskettäin leikattu. Tällä viikolla eduskunta sai käsiteltäväkseen myös esityksen, joka tiukentaa EU-maista tulevien turvapaikanhakijoiden oikeutta sosiaalipalveluihin. "




http://www.promenadi.net/uutinen.php?lngID=131894
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 18, 2010, 18:53:00
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

Tuossa on ulkomaalaislaki ja tuossa http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090077.pdf on siihen ajettuja muutoksia. Näistä kummastakaan ei ole mainintaa teknisestä esteestä. Googlettamalla tekninen este tulee sivutolkulla maahanmuuttovastaisen foorumin linkkejä, scriptaa, kullervoa jne.

Mikä on siis tekninen este ja missä siitä on maininta laissa?


http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/0BA8FB29A87335EAC225767E00495CCD
Quote
B-lupa, tilapäinen oleskelulupa (Suomessa)
Tilapäinen lupa myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään esimerkiksi turvapaikanhakijalle maasta poistamisen estymisen vuoksi, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista.

Tällä foorumilla on yksi vastenmielinen piirre.

Vastakkaisen näkemyksen kannattajaa syytetään tavattoman usein valehtelijaksi. Hommaforumin hyvä puoli on se, että oma mielipide ainakin yritetään perustella useammin faktoilla. Täällä mieluummin suljetaan silmät ja korvat, ja syytetään opponenttia valehtelijaksi. (en tarkoita Teemua, vaan yleisemmin)

Tämä laina löytyi 2 minuutin etsimisellä.

Kaino pyyntöni on, että yritetään pysyä aiheessa ja pysytellä fakta-argumentaatiossa.

EDIT: En huomannut, että Warda olikin itseasiassa pyytänyt jo samaa. Sori. Komppaan Wardaa.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Pliers on April 18, 2010, 18:56:30
Tässä keskustelussa oli kylläkin kyse siitä, että pääseekö turvapaikanhakija varsinaisen sosiaaliturvan piiriin vai ei. Ja kuten todettiin ei pääse.


Miksi sinä kutsuisit sitä, että ihmiselle annetaan vastikkeetta asunto, käteistä, ravinto, koulutus, terveydenhuolto, tarvikkeita jne.?
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista_vänkäystä
Post by: Virkamies on April 19, 2010, 08:38:51
"Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 30 prosenttia - alle 18-vuotiaiden tapauksessa 15 prosenttia - pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistoimeentulotuki. Tällä hetkellä yksinasuvan, aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuukaudessa. Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, saa pienempää tukea kuin vastaanottokeskuksessa asuva. Turvapaikanhakijan on itse kustannettava toimeentulotuellaan tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa."
(http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=66&lang=suo)

Niin. Samoin kuin "normisuomalainen", joka ei halua olla työmarkkinoiden käytettävissä, on oikeutettu ensin -20% ja sitten -40% alhaisempaan toimeentulotukeen, joka on siis n. 250e/kk. Melko harvoin ihminen toki siihen pisteeseen haluaa tai joutuu. Vaatetuksesta ja liikkumisesta turvapaikanhakijoille sanoisin, että todennäköisesti molempiin myönnetään täydentävää toimeentulotukea tarpeen niin vaatiessa.

Tässä keskustelussa oli kylläkin kyse siitä, että pääseekö turvapaikanhakija varsinaisen sosiaaliturvan piiriin vai ei. Ja kuten todettiin ei pääse.

Miksi sinä kutsuisit sitä, että ihmiselle annetaan vastikkeetta asunto, käteistä, ravinto, koulutus, terveydenhuolto, tarvikkeita jne.?

"Varsinainen" sosiaaliturva on hieman hämäävä termi. Sillä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi lääkkeistä ei saa kelakorvausta ja sosiaalitoimi maksaa henkilön laskun kokonaisuudessaan. Yksilön kannalta sillä ei ole juuri mitään merkitystä. Toki voidaan ottaa ja toistaa papukaijan lailla, että "varsinaista" sosiaaliturvaa ei ole, mutta jos ei tiedetä, että mitä se tarkoittaa, niin se jää melko ontoksi lauseeksi.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista_vänkäystä
Post by: Teemu Hiilinen on April 19, 2010, 08:57:17
Niin. Samoin kuin "normisuomalainen", joka ei halua olla työmarkkinoiden käytettävissä, on oikeutettu ensin -20% ja sitten -40% alhaisempaan toimeentulotukeen, joka on siis n. 250e/kk. Melko harvoin ihminen toki siihen pisteeseen haluaa tai joutuu. Vaatetuksesta ja liikkumisesta turvapaikanhakijoille sanoisin, että todennäköisesti molempiin myönnetään täydentävää toimeentulotukea tarpeen niin vaatiessa.

Väitätkö siis todellakin, että ainoastaan ns. normisuomalaisten toimeentulotuki laskee? Tämä lauseesi ei muuten päde edes normisuomalaisten kohdalla. Heillekin myönnetään useasti tässä kohtaa harkinnanvaraisia tukia. Ei toki kaikille. Ei myöskään kaikille maahanmuuttajille.

Annat tässä kappaleessasi ymmärtää, että vain kantasuomalaisten tuet putoavat ja kun olet katsellut maahanmuuttajien vaatetusta olet tehnyt päätöksen, että heille varmasti myönnetään kaikille harkinnanvaraista. Hyvä lähde! Hyvät tiedot! Hyvä asiallinen keskustelu!

Olemme itse Vantaalla sosiaali- ja terveyslautakunnassa näitä kriteerejä tehneet harkinnanvaraiselle tuelle. Niissä missään ei ole kohtaa:"Ei anneta kantiksella, mutta jos mamu pyytää niin vedä kassa tyhjäks!" Kaikki harkinnanvaraiset siis perustuvat samoihin kriiteihin, eli kaikille kriteerit ovat samat. Näiden samojen kriteerien, jotka kaikille ovat samat, myönnetään sitten harkinnanvaraiset lisät. Harkinnanvaraisten lisien maksaminen perustuu kriteereihin, jotka kaikille ovat samat.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 19, 2010, 09:47:12
Väitätkö siis todellakin, että ainoastaan ns. normisuomalaisten toimeentulotuki laskee? Tämä lauseesi ei muuten päde edes normisuomalaisten kohdalla. Heillekin myönnetään useasti tässä kohtaa harkinnanvaraisia tukia. Ei toki kaikille. Ei myöskään kaikille maahanmuuttajille.

Termi "normisuomalainen" viittaa nyt kaikkiin muihin Suomen kamaralla oleskeleviin ihmisiin. Etninen tulkintasi on vain ja ainoastaan omasi. Totta kai myönnetään täydentävää toimeentulotukea, juuri niin kuin laki määrää.

Quote
Annat tässä kappaleessasi ymmärtää, että vain kantasuomalaisten tuet putoavat ja kun olet katsellut maahanmuuttajien vaatetusta olet tehnyt päätöksen, että heille varmasti myönnetään kaikille harkinnanvaraista. Hyvä lähde! Hyvät tiedot! Hyvä asiallinen keskustelu!

Teemu hyvä, tällä palstalla usein todetaan, että joku yrittää laittaa toiselle sanoja suuhun. Luepa omasi ja katso sitten uudestaan minun tekstiäni. En koe, että olisin puhunut "kantasuomalaisista" tai että olisin sen ihmeemmin katsellut maahanmuuttajien vaatetuksia ja tehnyt sen pohjalta mitään ihmeellisiä päätöksiä.

Ainut mitä totesin on se, että jos yritetään esittää, että vaatetus ja matkakustannukset on henkilön omasta perusosasta pois, niin se ei pidä ihan täsmällisesti paikkansa vaan ihmisellä, niin vastaanottokeskuksen asiakkaalla tai kenellä muulla tahansa, on kohtuullinen mahdollisuus saada täydentävää toimeentulotukea näihin tarpeisiin, jos se on perusteltua. Usein se on.

Quote
Olemme itse Vantaalla sosiaali- ja terveyslautakunnassa näitä kriteerejä tehneet harkinnanvaraiselle tuelle. Niissä missään ei ole kohtaa:"Ei anneta kantiksella, mutta jos mamu pyytää niin vedä kassa tyhjäks!" Kaikki harkinnanvaraiset siis perustuvat samoihin kriiteihin, eli kaikille kriteerit ovat samat. Näiden samojen kriteerien, jotka kaikille ovat samat, myönnetään sitten harkinnanvaraiset lisät. Harkinnanvaraisten lisien maksaminen perustuu kriteereihin, jotka kaikille ovat samat.

Niin en ole koskaan väittänyt. Jos tarkastelet viestihistoriaani "sillä foorumilla jonka nimeä ei sovi mainita", niin olen aina pyrkinyt täsmentämään ihmisille, että samat säädökset ja sama tulkinta toimivat etnisistä eroista huolimatta ja mahdolliset työntekijöiden subjektiiviset näkemykset eivät näyttele suurta osaa kokonaiskuvassa.

Suosittelen ymmärtämään keskustelijaa. Ennakkoluuloissasi saatat mennä hiukan pitkälle ja nähdä tämän sanoissa kaikenlaista, mitä siellä ei ole.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Teemu Hiilinen on April 19, 2010, 09:54:25
Väitätkö siis todellakin, että ainoastaan ns. normisuomalaisten toimeentulotuki laskee? Tämä lauseesi ei muuten päde edes normisuomalaisten kohdalla. Heillekin myönnetään useasti tässä kohtaa harkinnanvaraisia tukia. Ei toki kaikille. Ei myöskään kaikille maahanmuuttajille.

Termi "normisuomalainen" viittaa nyt kaikkiin muihin Suomen kamaralla oleskeleviin ihmisiin. Etninen tulkintasi on vain ja ainoastaan omasi. Totta kai myönnetään täydentävää toimeentulotukea, juuri niin kuin laki määrää.

Hyvä tarkennus. Pidän tämän mielessäni, kun lueskelen tekstejäsi jatkossa.

Quote
Quote
Olemme itse Vantaalla sosiaali- ja terveyslautakunnassa näitä kriteerejä tehneet harkinnanvaraiselle tuelle. Niissä missään ei ole kohtaa:"Ei anneta kantiksella, mutta jos mamu pyytää niin vedä kassa tyhjäks!" Kaikki harkinnanvaraiset siis perustuvat samoihin kriiteihin, eli kaikille kriteerit ovat samat. Näiden samojen kriteerien, jotka kaikille ovat samat, myönnetään sitten harkinnanvaraiset lisät. Harkinnanvaraisten lisien maksaminen perustuu kriteereihin, jotka kaikille ovat samat.

Niin en ole koskaan väittänyt. Jos tarkastelet viestihistoriaani "sillä foorumilla jonka nimeä ei sovi mainita", niin olen aina pyrkinyt täsmentämään ihmisille, että samat säädökset ja sama tulkinta toimivat etnisistä eroista huolimatta ja mahdolliset työntekijöiden subjektiiviset näkemykset eivät näyttele suurta osaa kokonaiskuvassa.

Suosittelen ymmärtämään keskustelijaa. Ennakkoluuloissasi saatat mennä hiukan pitkälle ja nähdä tämän sanoissa kaikenlaista, mitä siellä ei ole.

Sitä toista foorumia selailen niin harvoin, ettei ole jäänyt nimimerkkisi mieleen. Sieltä öyhötyksen parista tuollaista on vaikeata bongatakin.

Yleisesti maahanmuuttovastaisissa kuvitellaan tukien määräytyvän heidän käyttämän "suojaväri" -termin perusteella. Näitä viestejä sieltä löytyy sadoittain. Onneksi olet sen verran valveutunut, että tiedät ettei asia näin ole. Toivottavasti jaksat tästä mainita maahanmuuttovastaisella foorumilla jatkossakin.
Title: Re: Faktaa ja fiktiota "turvapaikkashoppailusta" ja pakolaisista
Post by: Virkamies on April 19, 2010, 10:21:10
Yleisesti maahanmuuttovastaisissa kuvitellaan tukien määräytyvän heidän käyttämän "suojaväri" -termin perusteella. Näitä viestejä sieltä löytyy sadoittain. Onneksi olet sen verran valveutunut, että tiedät ettei asia näin ole. Toivottavasti jaksat tästä mainita maahanmuuttovastaisella foorumilla jatkossakin.

Ajoittain silmiini osuu väite, jossa epäillään sellaista tapahtuvan. Kukaan ei pystyne vaikutelmaa lopullisesti kumoamaan, koska asiasta ei ole tietääkseni kunnollista tutkimusta ja päätöksentekijöillä on asiassa oikeus käyttää harkintaansa. En voi valitettavasti vedota kuin omaan kokemukseeni asiasta ja se ei kaikille riitä. Suurimmalle osalle tämä kuitenkin menee ymmärrykseen melko helposti epäilyistäsi huolimatta.

Ylipäätänsä tilanne on kokonaisuuden kannalta melko marginaalinen. Kysymys on siitä, että missä menevät hyvinvointiyhteiskunnan rajat. Missä menee huoltosuhteen kriittinen raja. Ei siinä, että onko joku romaninaisten hameraha oikeudenmukaista vai ei.

Kiitän siirtymisestäsi vähemmän antagonistiselle linjalle vastauksessasi.