Author Topic: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä  (Read 3826 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #15 on: May 08, 2012, 17:21:35 »
Toimeentulotukihan on yksi väärinkäytetyimpiä tukimuotoja koska monet siihen oikeutetut eivät halua tai osaa hakea sitä. Siksi mitä tulee niihin oikeasti syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin niin ensin opetellaan hakemaan toimeentulotukea ja sitten kuntoudutaan kohti työelämää. En näkisi mitenkään huonona sitä, että jo koulussa opetetaan mitä ja miten voi tehdä siinä vaiheessa jos kaikki ei mene putkeen ja tarvitsee apua. Sen takia tässä yhteiskunnassa niitä tukimuotoja on, että niistä haetaan apua silloin kun apua tarvitaan ja siihen ollaan oikeutettuja.

Mitä tulee tuohon oppilaslähtöisyyteen niin eihän se nyt sitä tarkoita, että oppilas haluaa limpparia ja hänelle sitä pitää antaa, vaan että koulun perimmäinen rakenne alkaa olla yhä pahemmassa ristiriidassa sen kanssa, mitä nykyiset teoriat näkevät oppimisen kannalta parhaimpana. Onhan jo pitkään lähdetty siitä, että opettajan tehtävä ei ole kaataa tietoa passiivisten oppilaiden päihin, vaan oppiminen tapahtuu sitten kun opettaja on saanut herätettyä oppilaassa tämän oman halun oppia. Väkisin ei opi mitään.

Sehän on jo vanha juttu että onko koulun tarkoitus opettaa lapsille tietoja ja taitoja vaiko kelloon, kuriin, hierarkiaan ja auktoriteettiin sopeutumista?
« Last Edit: May 08, 2012, 17:24:08 by mh »

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #16 on: May 08, 2012, 18:06:14 »
Toimeentulotukihan on yksi väärinkäytetyimpiä tukimuotoja koska monet siihen oikeutetut eivät halua tai osaa hakea sitä. Siksi mitä tulee niihin oikeasti syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin niin ensin opetellaan hakemaan toimeentulotukea ja sitten kuntoudutaan kohti työelämää. En näkisi mitenkään huonona sitä, että jo koulussa opetetaan mitä ja miten voi tehdä siinä vaiheessa jos kaikki ei mene putkeen ja tarvitsee apua. Sen takia tässä yhteiskunnassa niitä tukimuotoja on, että niistä haetaan apua silloin kun apua tarvitaan ja siihen ollaan oikeutettuja.

Ensinnäkin sanoisin, että ainakin itseni on aika vaikea pitää sitä väärinkäyttönä, että joku ei halua hakea jotain hänelle kuuluvaa tukea. Ennemminkin minusta tuo on merkki siitä, että joillain ihmisillä on niin korkea moraali sen suhteen, että ihmisten pitäisi ensi sijassa pitää itse omasta elatuksestaan huolta, että ovat valmiita jopa tinkimään omasta henkilökohtaisesta materiaalisesta elintasostaan tämän periaatteen vuoksi.

Tuo osaaminen on sitten toinen juttu. Jos tämä porukka on kovinkin merkittävä, niin tämä osoittaa minusta sinne perustulon suuntaan.

Joka tapauksessa itse pitäisin sitä eräänlaisena moraalin rappiona, jos koulussa alettaisiin opettaa sitä, miten yhteiskunnan tukia haetaan. Tai ehkä sen voisi opettaa sen mukana, mitä täällä on muutakin mainittu (miten budjetoidaan omia menoja, miten haetaan töitä, jne.), mutta yksinään tuon opettaminen tuntuu jotenkin väärältä ja melkein siihen ohjaamiselta, että ne syrjääntymisvaarassa olevat varmasti tietävät valita sen oman polkunsa sinne sosiaaliturvan varassa lopun elämäänsä elämiseen.

Quote
Mitä tulee tuohon oppilaslähtöisyyteen niin eihän se nyt sitä tarkoita, että oppilas haluaa limpparia ja hänelle sitä pitää antaa, vaan että koulun perimmäinen rakenne alkaa olla yhä pahemmassa ristiriidassa sen kanssa, mitä nykyiset teoriat näkevät oppimisen kannalta parhaimpana. Onhan jo pitkään lähdetty siitä, että opettajan tehtävä ei ole kaataa tietoa passiivisten oppilaiden päihin, vaan oppiminen tapahtuu sitten kun opettaja on saanut herätettyä oppilaassa tämän oman halun oppia. Väkisin ei opi mitään.

Tämä lienee niitä "helpommin sanottu kuin tehty" -juttuja. Varmasti jokaisesta opettajasta olisi nastaa, jos saisi oppilaissaan herätettyä halun oppia. Hänen oma työnsä siinä kaikkein eniten helpottuisi. Ja omasta kouluajastani muistan, että jotkut opettajat onnistuivat tässä paremmin kuin jotkut toiset. Joillekin homma on helpompaa, kun touhu on muutenkin sellaista, jota oppilaat haluavat tehdä (sanotaan itseni kohdalla vaikkapa liikunta), toisille taas vaikeampaa, koska itse aihe ei oppilaita juuri innosta (itselläni esim. ruotsi).

Quote
Sehän on jo vanha juttu että onko koulun tarkoitus opettaa lapsille tietoja ja taitoja vaiko kelloon, kuriin, hierarkiaan ja auktoriteettiin sopeutumista?

Ovatko nuo toisensa poissulkevia? Itse sanoisin, että tietty määrä esim. kuria on välttämättömyys, jotta niitä tietoja ja taitoja on mahdollista opettaa. Omalta kouluajaltani muistan ehkä huonoimpina ne opettajat, joilla ei ollut minkäänlaista otetta kuriin, mistä seurasi se, että oppitunnit menivät erinäköisenä sekoiluna läpi porukan tehdessä sitä sun tätä. Voi olla, että ongelmana niissä tapauksissa oli, että opettajat koittivat käyttää opetusmenetelmiä, jotka vaativat kurinalaisen oppilasjoukon ja jollain toisella (millä?) menetelmällä oppia olisi oppilaisiin ilman, että kuria olisi tarvinnut parantaa. Eivät ne toisen ääripään opettajatkaan (siis erityisen tiukkaa kuria pitävät) mitään huippuja olleet. Parhaita olivat ne sopivan välimuodon löytäneet. Heillä oli auktoriteettiä, jonka ansiosta oppitunnit eivät luisuneet kaaokseen, mutta he myös antoivat tarvittaessa välillä siimaa oppilaiden suuntaan, mikä luonnollisesti sai oppilaat oppimaan omaakin vastuunkantoa.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #17 on: May 08, 2012, 19:35:55 »
Toimeentulotukihan on yksi väärinkäytetyimpiä tukimuotoja koska monet siihen oikeutetut eivät halua tai osaa hakea sitä. Siksi mitä tulee niihin oikeasti syrjäytyneisiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin niin ensin opetellaan hakemaan toimeentulotukea ja sitten kuntoudutaan kohti työelämää. En näkisi mitenkään huonona sitä, että jo koulussa opetetaan mitä ja miten voi tehdä siinä vaiheessa jos kaikki ei mene putkeen ja tarvitsee apua. Sen takia tässä yhteiskunnassa niitä tukimuotoja on, että niistä haetaan apua silloin kun apua tarvitaan ja siihen ollaan oikeutettuja.

Ensinnäkin sanoisin, että ainakin itseni on aika vaikea pitää sitä väärinkäyttönä, että joku ei halua hakea jotain hänelle kuuluvaa tukea.
Joo, ilmaisin itseäni vähän epäselvästi ja kirjoitin väärin. Piti kirjoittaa "vähiten väärinkäytetty". Tuo tuen väärinkäytöstä muistuttaminen oli tarkoitettu siihen, että kun "sossuhuijarit" ovat jonkinlainen käsite (joka käsittääkseni juontaa juurensa koksuoikeistolaisesta köyhäinpelosta) niin oikeasti yhteiskunta säästää miljoonatolkulla siinä, että niin monet pohjalla olevat eivät hae heille kuuluvia tukia.

Quote
Ennemminkin minusta tuo on merkki siitä, että joillain ihmisillä on niin korkea moraali sen suhteen, että ihmisten pitäisi ensi sijassa pitää itse omasta elatuksestaan huolta, että ovat valmiita jopa tinkimään omasta henkilökohtaisesta materiaalisesta elintasostaan tämän periaatteen vuoksi.
En näe toimeentulotuen hakemisessa mitään paheksuttavaa. Moralismiakin pidän vähän halveksuttavana, jos se suuntautuu nimenomaan köyhien nöyryyttämiseen. Jos itse saan moralisoida niin saanko halveksua ihmisiä, jotka ostavat uutta elektroniikkaa ja uusia vaatteita, selvittämättä mistä niiden raaka-aineet ovat peräisin ja millaisia prosesseja niiden koko tuotantoketjuun kätkeytyy?
Quote
Tuo osaaminen on sitten toinen juttu. Jos tämä porukka on kovinkin merkittävä, niin tämä osoittaa minusta sinne perustulon suuntaan.
Syrjäytymisessä on ihan keskeinen ongelma se, että ihmiset eivät osaa edes hakea heille kuuluvaa yhteiskunnan apua. Yhteiskunnassa on sen takia tietyt auttavat elimet ja niissä koulutetut työntekijät, että niitä käytettäisiin. Tämän takia on myös tarpeellista pyrkiä siihen, että toimeentulotuen hakeminen, aivan kuten masennus, ei ole mikään häpeä. Olisi jo korkea aika päästä siihen, että raavas menestyvä mies voi sanoa että vittu mä en jaksa ja hakea apua ettei tartte ajella rekkojen alle ja lahdata koko perhettä siinä sivussa että ei tartte jäädä häpeämään.
Quote
Joka tapauksessa itse pitäisin sitä eräänlaisena moraalin rappiona, jos koulussa alettaisiin opettaa sitä, miten yhteiskunnan tukia haetaan. Tai ehkä sen voisi opettaa sen mukana, mitä täällä on muutakin mainittu (miten budjetoidaan omia menoja, miten haetaan töitä, jne.), mutta yksinään tuon opettaminen tuntuu jotenkin väärältä ja melkein siihen ohjaamiselta, että ne syrjääntymisvaarassa olevat varmasti tietävät valita sen oman polkunsa sinne sosiaaliturvan varassa lopun elämäänsä elämiseen.
Tässä taas paistaa tullainen koksuoikeistolainen kuvitelma siitä, että sossun tukijatkumossa eläminen on jotenkin ruhtinaallista herroiksi elämistä eikä mitään selviämistaistelua. Kyllä siellä koulussa muutakin opetettaisiin, käsittääkseni jo nyt opetetaan jossain määrin osakesijoittamista, eli oman omaisuuden kartuttamista muiden työpanoksella keinottelemalla yms. Ylipäätään jos sä oikeasti kuvittelet edes mitään siihen suuntaan, että nuorten syrjäytyminen lisääntyy sillä että heitä opetetaan tuntemaan ja käyttämään yhteiskunnan tukiverkkoja niin suosittelen käymään vähän enemmän ulkona? Melkein tulee mieleen amerikkalainen ajatus siitä, että teiniraskaudet saadaan kuriin kun ei kerrota nuorille seksistä.

Tietenkin jos halutaan nuoria enemmän töihin niin eiköhän se onnistu parhaiten sillä, että työelämä tarjoaa oikeudenmukaiset työolot eikä "käytän, heitän menemään" -kulttuuria, jossa työntekijästä pyritään imemään mehut ulos ja sitten huudetaan "seuraava".

Köyhiä on helppo syyttää yhteiskunnan ongelmista ihan samaan tapaan kuin heikointa on helpointa potkia kun vahvemman haastaminen tuntuu niin kovin pelottavalta.

Quote
Quote
Mitä tulee tuohon oppilaslähtöisyyteen niin eihän se nyt sitä tarkoita, että oppilas haluaa limpparia ja hänelle sitä pitää antaa, vaan että koulun perimmäinen rakenne alkaa olla yhä pahemmassa ristiriidassa sen kanssa, mitä nykyiset teoriat näkevät oppimisen kannalta parhaimpana. Onhan jo pitkään lähdetty siitä, että opettajan tehtävä ei ole kaataa tietoa passiivisten oppilaiden päihin, vaan oppiminen tapahtuu sitten kun opettaja on saanut herätettyä oppilaassa tämän oman halun oppia. Väkisin ei opi mitään.

Tämä lienee niitä "helpommin sanottu kuin tehty" -juttuja. Varmasti jokaisesta opettajasta olisi nastaa, jos saisi oppilaissaan herätettyä halun oppia. Hänen oma työnsä siinä kaikkein eniten helpottuisi. Ja omasta kouluajastani muistan, että jotkut opettajat onnistuivat tässä paremmin kuin jotkut toiset. Joillekin homma on helpompaa, kun touhu on muutenkin sellaista, jota oppilaat haluavat tehdä (sanotaan itseni kohdalla vaikkapa liikunta), toisille taas vaikeampaa, koska itse aihe ei oppilaita juuri innosta (itselläni esim. ruotsi).
Niin. Tässä oli juuri kyse siitä, että peruskoulun rakenne alkaa olla ongelma sen suhteen, että lasten oppimisympäristöä saataisiin vietyä siihen suuntaan mikä nykytutkimuksen mukaan olisi optimaalisinta. Koulu junnaa vielä 70-luvun rakenteissa vaikka muu maailma on muuttunut radikaalisti.

Quote
Quote
Sehän on jo vanha juttu että onko koulun tarkoitus opettaa lapsille tietoja ja taitoja vaiko kelloon, kuriin, hierarkiaan ja auktoriteettiin sopeutumista?

Ovatko nuo toisensa poissulkevia? Itse sanoisin, että tietty määrä esim. kuria on välttämättömyys, jotta niitä tietoja ja taitoja on mahdollista opettaa. Omalta kouluajaltani muistan ehkä huonoimpina ne opettajat, joilla ei ollut minkäänlaista otetta kuriin, mistä seurasi se, että oppitunnit menivät erinäköisenä sekoiluna läpi porukan tehdessä sitä sun tätä. Voi olla, että ongelmana niissä tapauksissa oli, että opettajat koittivat käyttää opetusmenetelmiä, jotka vaativat kurinalaisen oppilasjoukon ja jollain toisella (millä?) menetelmällä oppia olisi oppilaisiin ilman, että kuria olisi tarvinnut parantaa. Eivät ne toisen ääripään opettajatkaan (siis erityisen tiukkaa kuria pitävät) mitään huippuja olleet. Parhaita olivat ne sopivan välimuodon löytäneet. Heillä oli auktoriteettiä, jonka ansiosta oppitunnit eivät luisuneet kaaokseen, mutta he myös antoivat tarvittaessa välillä siimaa oppilaiden suuntaan, mikä luonnollisesti sai oppilaat oppimaan omaakin vastuunkantoa.
Sehän tässä just oli, että koulu on organisoitu perinteisen tehtaan mukaan eikä enää vastaa nykypäivää. Sen takia yhteiskunnallinen keskustelu koulun tulevaisuudesta on toivottavaa, eikä ole kovin yllättävää, että keskustelun avaajana on kouluikäisten lasten äiti, yhteiskuntatieteilijä ja poliitikko. Kahteen jälkimmäiseen kun kuuluu jo lähtökohtaisesti jonkinlainen yhteiskunnallinen keskustelu ja sen herättäminen. Se millaista koulussa oli silloin kun sinä tai minä sitä kävimme alkaa olla jo melko epäoleellista nyky- ja tulevan nuorison suhteen, sillä maailma on niinkin lyhyessä ajassa muuttunut melkoisen paljon.
« Last Edit: May 08, 2012, 19:58:33 by mh »

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #18 on: May 08, 2012, 19:49:38 »
Tuli uutinen kuin tilauksesta:

Quote from: HS
Sosiaalitoimi on toistaiseksi käyttänyt hyvin vähän mahdollisuutta alentaa nuoren toimeentulotukea, jos tämä kieltäytyy koulutuksesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan taloudellisilla pakotteilla uhkaaminen ei muutenkaan ole toimiva keino ohjata nuoria koulutukseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti tilannetta Helsingin sosiaalitoimen alueella. Tutkijat peräänkuuluttavat vielä laajempaa jatkotutkimusta, mutta havaintoja voi ainakin jossakin määrin yleistää valtakunnallisiksi.

"Rahalla kiristäminen ei missään nimessä ole ratkaisu heidän tilanteeseensa", kiteyttää tutkija Vappu Karjalainen THL:stä.

Tuen leikkaaminen voi kannustaa nuorta aktivoitumaan sellaisessa tilanteessa, jossa hänellä ei ole elämässään muita ongelmia kuin koulutuspaikan puute. Usein ongelmat kuitenkin kasaantuvat, ja nuori saattaisi hyötyä enemmän muista tukitoimista.

Opiskelun voi estää myös haluttomuus ottaa opintolainaa, sillä nuoret epäilevät, saavatko he koulutuksen jälkeen töitä. Tutkimuksen mukaan pelko tuen menettämisestä voi johtaa myös "paniikkihakuihin", jotka taas ennen pitkää päätyvät keskeyttämiseen, kun nuorella ei ole alalle aitoa mielenkiintoa tai edellytyksiä.

Julkisuudessa "Lex Soininvaara" -nimen saanut laki tuli voimaan viime vuoden alussa. Se mahdollistaa toimeentulotuen perusosan alentamisen 20 tai 40 prosentilla, jos nuori keskeyttää koulutuksen tai kieltäytyy siitä.

"Leikkaaminen on aika raju toimenpide, koska toimeentulotuen taso ei todellakaan ole mitenkään korkea", kritisoi THL:n tutkija Elina Palola.

Viime vuoden tammi-elokuussa Helsingissä alennettiin alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden perusosaa 50 tapauksessa koulutuksesta kieltäytymisen takia. Samaan aikaan nuoria toimeentulotuen asiakkaita oli keskimäärin 3 500 kuukaudessa. Työstä kieltäytymisen vuoksi tukea alennettiin tutkimusjakson aikana 155 nuorelta.

THL:n tutkimus julkistettiin tiistaina Tampereella sosiaali- ja terveysalan suurtapahtumassa.

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #19 on: May 09, 2012, 08:46:15 »
Jos sosiaaliturvasta kieltäytyminen osoittaa "korkeaa moraalia" niin onko kukaan nähnyt niin korkeamoraalista porvaria, joka olisi kieltäytynyt yrityistuista, lapsilisistä, opintotuesta ja verohelpotuksista?

Pari uutista toimeentulosta ja tukiviidakosta:
Quote from: YLE
Tuoreiden tutkimusten mukaan toimeentulotuen niin sanottu alikäyttö on yhä samalla tasolla kuin kolmisen vuotta sitten. Puolet varattomista jättää yhä etunsa käyttämättä.

Etenkin iäkkäiden hakukynnystä nostaa köyhäinhuollon häpeällinen leima, mutta yleisimmin kompastutaan byrokratian ryteikköön, koska paperisota vaatii tositetta toisensa perään.

- Lisäksi asioinnin jouduttamiseksi luotu kirjallinen tuen haku voi toimia juuri päinvastoin, sanoo sosiaalityön professori Irene Roivainen Tampereen yliopistosta.

Roivaisen mukaan ihmiset eivät pääse selvittämään vaikeata elämäntilannettaan sosiaalitoimistoissa, koska suuri osa hakemuksista käsitellään kirjallisesti. Kouluttamattomilta jää tuki helposti saamatta heikon tiedotuksen ja hankalien hakukäytäntöjen takia, Roivainen sanoo.

Käyttämättä jääneestä toimeentulotuesta koitui kunnille ja valtiolle pari vuotta sitten arviolta yli 600 miljoonan euron säästöt. Synkeimpien tulkintojen mukaan tämä saattaa osaltaan selittää, miksi haku on luotu niin hankalaksi.

(seuraava vuoden takaa)
Quote from: HS
Tuoreimman laman tuomat ruuhkat eivät ole sosiaalitoimistoissa vielä sulaneet. Vantaan Länsimäen sosiaaliasemalla on ainakin 280 asiakasta työntekijää kohti. Puolet asiakkaista tarvitsisi aktiivista sosiaalityötä eli apua, jolla nousta köyhyyden kierteestä.

Siihen ei ole aikaa.

Sosiaaliohjaaja Ninja Setälä vastaa puhelimeen, kun apua tarvitseva ottaa ensimmäisen kerran yhteyttä Länsimäen sosiaaliasemalle.

Läheskään aina hän ei voi luvata tapaamisaikaa. Hän yrittää saada kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta puhelimessa - ja tilanne on silloin yleensä jo kriisin asteella.

Asiakkaan pitäisi sitten osata toimia sosiaaliturvan viidakossa saadakseen myönteisen päätöksen toimeentulotuesta: täyttää lomakkeita, tuoda tiliotteita, vuokratodistuksia, kopioita sähkölaskuista . . .

"Kyllä niistä itsekin menisi sekaisin", Setälä huokaa. Avun hakeminen voi tyssätä paperisotaan.

Sosiaalityöntekijä Maija Isaksson sanoo, että joutuu työskentelemään arvomaailmansa vastaisesti.

"Etuusviidakossa sukkulointi on kokopäivätyötä", sanoo sosiaalityöntekijä Arja Torkkeli.

Avun tarvitsija kokee helposti nöyryyttäväksi paljastaa pankin tiliotteen kautta elämänsä sosiaalityöntekijälle. Ja kun ratkaisun vaikka toimeentulotuesta lopulta saa, se on kirjoitettu käsittämättömällä kielellä.

Kyykytyksestä puhuvat myös Länsimäen sosiaaliaseman viisi työntekijää, jotka kertovat ammatistaan.

"Ei me olla töissä saadaksemme kyylätä tiliotteita. Paperipinojen läpikäyminen ei ole nautinto", Setälä jatkaa.

"Järjestelmä tuhlaa voimavaroja ja kyykyttää myös työntekijöitä panemalla tekemään työtä, joka ei ole sitä mitä pitäisi", johtava sosiaalityöntekijä Jarl Spoof sanoo.

Pitäisi jalkautua, mennä perheiden luo katsomaan mikä kiikastaa, puuttua peliin ennen kuin tulee häätö, luoda luottamuksellinen asiakassuhde, lähteä maahanmuuttajan kanssa Kelaan tai työvoimatoimistoon, kun tämä sitä haluaa. Sosiaalityöntekijöiden toivelista on pitkä.

"Tässä ruuhkassa se on mahdotonta", Arja Torkkeli sanoo.

"Jotta asiakas itse ottaisi arjen haltuun, tapaamisaikaa hänen kanssaan pitäisi olla vähintään tunti kuukaudessa."

Ei sen puoleen, kaikki asiakkaat eivät halua sosiaalitoimesta muuta kuin rahaa. "Se ajatus pitäisi saada perille, että ihmisten asiat ovat heidän omalla vastuullaan, eikä asioita automaattisesti hoideta sosiaaliasemalta", Jaakko Antila huomauttaa perusasiasta.

Pulmaa tuottaa myös eri järjestelmien kohtaamattomuus. Esimerkiksi kun työntekijä lähettää asiakkaan päihdehuoltoon, hän ei nykyisin välttämättä ole suorassa kontaktissa sinne.

Ei sen puoleen, päihdehuoltoon motivoitunut saa huomata, että ensimmäinen aika järjestyisi vasta puolen vuoden päästä.

Työkkärissäkin on resurssipula: "Mitä kuuluu ja leima korttiin", Torkkeli kuvaa.

Laskentatavasta riippuen länsimäkeläisistä likimain joka viides on sosiaaliaseman asiakas.

Joukossa on paljon maahanmuuttajia, työttömiä, lapsiperheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat vailla työtä, ylivelkaantuneita, niitä, jotka juovat rahansa, masentuneita, yksinhuoltajia.

Kaksi viidestä yksinhuoltajasta Vantaalla saa toimeentulotukea. "Perusetuus ei riitä näillä vuokratasoilla", Spoof sanoo.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Perusturvan kuten lapsilisien, työmarkkinatuen ja asumistuen, tasoa pitäisi nostaa. Toimeentulotuki palaisi alkuperäiseen rooliinsa, tilapäiseksi avuksi. Loppuisi kuittisota.

Ja koko homma pitäisi rationalisoida.

No miksei niin tehdä? "Yhteiskunta ilmeisesti tarvitsee tällaista kyykyttämistä vielä", Spoof sanoo.

Quote from: YLE
Tuhansilla töissä käyvillä suomalaisilla on vaikeuksia tulla toimeen palkallaan. Esimerkiksi Helsingissä yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista käy töissä. Työelämän tutkijan mukaan työtä tekevien köyhyys on yleistymässä Suomessa.

Ilmiö liittyy usein osa-aikatyön tekemiseen. Ongelmaa pahentaa osa-aikatyön kohdentuminen erityisesti matalapalkka-aloille.

- Kysymys on työtä tekevien köyhyydestä. Suomessa olemassa oleva ilmiö ei ole maailmalla uusi. Puhutaan ns. walmartismista. Wal-Mart on amerikkalainen yhtiö, jonka melko julkilausuttuna politiikkana on teetättää töitä minimirajalla. Ideana on, että lopputoimeentulo haetaan köyhäinhoitojärjestelmistä, sanoo SAK:n hankekoordinaattori ja työelämän tutkija Anu Suoranta.

Palkastaan huolimatta toimeentulovaikeuksissa painiskelevia suomalaisia on Suorannan arvion mukaan tuhansista kymmeniintuhansiin.

- Kyse ei ole rentustelusta, vaan kunnon ihmisistä, joiden on pakko hakea jostakin toimeentulolleen jatkoa. Köyhyys voi liittyä myös määräaikaiseen työhön, jolla on vahva taipumus loppua.

Työssä käyvät hakevat toimeentulotukea

Helsingissä jo yli kymmenen prosenttia toimeentulotuen saajista on työssä käyviä, ja osuus on lievässä kasvussa.

- Vuosiin 2007 ja 2008 verrattuna osuus näyttää viime vuonna hieman kasvaneen noin 11 prosenttiin, kertoo itäisen sosiaaliaseman päällikkö Maaretta Pukkio Helsingin sosiaalivirastosta.

Pukkion mukaan lukujen takaa löytyy ainakin pätkätöitä ja osa-aikatöitä.

- Mutta joukossa saattaa olla ihan tavallisissa töissä oleviakin. Jos käteen jää kokopäivätöistä noin 1 500 - 1 600 euroa ja kotona on vaikkapa pari lasta, niin kyllä siinä on aika tiukalla. Terveydenhoitokulujen tai isojen sähkölaskujen tapaisten erikoismenojen osalta saattaa tarvita toimeentulotukea, hän pohtii.

Mitä enemmän tuota toimeentulotuen hakemisen opettamista miettii niin sitä paremmalta se tuntuu. Käypähän selväksi, että vaikka hyvätuloiset vanhemmat kotona väittäisivät mitä, sossusta ei saa rahaa sillä että kävellään vain sisään ja sitten diskoon.

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #20 on: May 09, 2012, 09:44:19 »
Quote
Ennemminkin minusta tuo on merkki siitä, että joillain ihmisillä on niin korkea moraali sen suhteen, että ihmisten pitäisi ensi sijassa pitää itse omasta elatuksestaan huolta, että ovat valmiita jopa tinkimään omasta henkilökohtaisesta materiaalisesta elintasostaan tämän periaatteen vuoksi.
En näe toimeentulotuen hakemisessa mitään paheksuttavaa. Moralismiakin pidän vähän halveksuttavana, jos se suuntautuu nimenomaan köyhien nöyryyttämiseen. Jos itse saan moralisoida niin saanko halveksua ihmisiä, jotka ostavat uutta elektroniikkaa ja uusia vaatteita, selvittämättä mistä niiden raaka-aineet ovat peräisin ja millaisia prosesseja niiden koko tuotantoketjuun kätkeytyy?

Niin, sinulla onkin eri moraali. Isolla osalla ihmisiä on kuitenkin sellainen moraali, että on moraalisesti parempi elättää itse itsensä kuin olla muiden varassa. Tämän luulen olevan tärkeimpänä tekijänä toimeentulotuen alikäytössä (siis ainakin siinä "ei halua" kohdassa). Kuten yleensäkään moraalikysymyksiin, ei tähän ole mitään absoluuttista oikeaa. Ja siis tässä viittasin ennen kaikkea omaan käsityksen omasta tilasta, en muiden moralisointiin. Eiväthän muut yleensä saa edes tietää, kuka mitenkin itsensä elättää (ellei joku idiootti mene kaivelemaan roskiksia ja skannaa sitten tiliotteita nettiin).

Ja minusta sinä saat tietenkin halveksua toisia, jos siltä tuntuu. Muut voivat taas sitten halveksua sinun halveksumistasi jne.

Quote
Syrjäytymisessä on ihan keskeinen ongelma se, että ihmiset eivät osaa edes hakea heille kuuluvaa yhteiskunnan apua. Yhteiskunnassa on sen takia tietyt auttavat elimet ja niissä koulutetut työntekijät, että niitä käytettäisiin.

Tätä minäkin ajattelin. Miksi siis koulussa pitäisi opetella jonkun lomakkeen täyttämistä, jota suurin osa ihmisistä ei koskaan tarvitse, joka todennäköisesti muuttuu ennen kuin ne 15-vuotiaat siihen ensimmäistä kertaa oikeasti törmäävät ja ne, jotka sitä sitten tarvitsevat, saavat touhuun apua niiltä koulutetuilta työntekijöiltä. Oikeastaan ainoa, mitä voisi neuvoa, on, että tämä on paikka, josta voi hakea apua, jos joutuu vaikeuksiin.

Tuli tässä muuten mieleen, että eikös nuorille ole tehty jotain vaikeutuksia näihin tukitouhuihin juuri siksi, että he koulun jälkeen hakeutuisivat opiskelemaan, eivätkä ryhtyisi työttömiksi työnhakijoiksi. On sitten vähän käänteistä, jos koulussa neuvotaan, että vaikka ette sitä työttömyystukea saakaan, koska yhteiskunta koittaa teitä patistaa opiskelemaan, niin marssikaa sitten sossuun toimeentulotukea hakemaan.

Quote
Tämän takia on myös tarpeellista pyrkiä siihen, että toimeentulotuen hakeminen, aivan kuten masennus, ei ole mikään häpeä. Olisi jo korkea aika päästä siihen, että raavas menestyvä mies voi sanoa että vittu mä en jaksa ja hakea apua ettei tartte ajella rekkojen alle ja lahdata koko perhettä siinä sivussa että ei tartte jäädä häpeämään.

Kyllä tuota masennuksen hoitoa tietenkin tarvitaan, mutta uudempi ongelma, ja mihin se alkuperäinen kirjoitus tuntui puuttuvan, on ennemminkin porukka, joka sanoo "vittuako mä mitään opiskelen ja sitten raadaan duunissa, kun sossun rahoillakin voi elellä".

Quote
Niin. Tässä oli juuri kyse siitä, että peruskoulun rakenne alkaa olla ongelma sen suhteen, että lasten oppimisympäristöä saataisiin vietyä siihen suuntaan mikä nykytutkimuksen mukaan olisi optimaalisinta. Koulu junnaa vielä 70-luvun rakenteissa vaikka muu maailma on muuttunut radikaalisti.

No, eiköhän se mainitsmasi halu oppia ollut aika lailla oleellsita 70-luvulla siinä, missä se on nytkin.

Quote
Se millaista koulussa oli silloin kun sinä tai minä sitä kävimme alkaa olla jo melko epäoleellista nyky- ja tulevan nuorison suhteen, sillä maailma on niinkin lyhyessä ajassa muuttunut melkoisen paljon.

Ovatko ne nyt tarvittavat tiedot ja taidot siis radikaalisti erilaisia kuin silloin meidän aikaamme? Ok, jotain atk-sälää on varmasti enemmän, mutta entä muuten?
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #21 on: May 09, 2012, 10:57:48 »
Quote
Ennemminkin minusta tuo on merkki siitä, että joillain ihmisillä on niin korkea moraali sen suhteen, että ihmisten pitäisi ensi sijassa pitää itse omasta elatuksestaan huolta, että ovat valmiita jopa tinkimään omasta henkilökohtaisesta materiaalisesta elintasostaan tämän periaatteen vuoksi.
En näe toimeentulotuen hakemisessa mitään paheksuttavaa. Moralismiakin pidän vähän halveksuttavana, jos se suuntautuu nimenomaan köyhien nöyryyttämiseen. Jos itse saan moralisoida niin saanko halveksua ihmisiä, jotka ostavat uutta elektroniikkaa ja uusia vaatteita, selvittämättä mistä niiden raaka-aineet ovat peräisin ja millaisia prosesseja niiden koko tuotantoketjuun kätkeytyy?

Niin, sinulla onkin eri moraali. Isolla osalla ihmisiä on kuitenkin sellainen moraali, että on moraalisesti parempi elättää itse itsensä kuin olla muiden varassa.

Yhtä lailla iso osa, ellei jopa se kuuluisa "suurin osa" ymmärtää sen, että kukaan ei ole kaikesta muusta erillinen sankari-individuaali, vaan vaikka me kaikki olemme omana itsenämme ainutkertaisia, elämme myös koko ajan muiden varassa eikä kukaan "elätä itse itseään". Poikkeuksia tietenkin löytyy, kuten esimerkiksi Lasse Nordlund täysomavaraisuuteen pyrkineen kokeilunsa aikana.
Quote
Tämän luulen olevan tärkeimpänä tekijänä toimeentulotuen alikäytössä (siis ainakin siinä "ei halua" kohdassa).
Tuossa uutisessa ainakin väitettiin, että tuo häpeä on lähinnä vanhojen ihmisten juttu ja suurin ongelma alikäytössä on tuen hakemisen vaikeus, jota myös epäiltiin tarkoitukselliseksi. Tuo 600 miljoonaa vuodessa on iso raha, mutta voidaan kai kysyä onko moraalisesti kovin kestävällä kantilla tehdä julkisia säästöjä osattomien kustannuksella nyt kun tulo- ja hyvinvointierot kasvavat hälyttävää vauhtia?
Quote
Kuten yleensäkään moraalikysymyksiin, ei tähän ole mitään absoluuttista oikeaa. Ja siis tässä viittasin ennen kaikkea omaan käsityksen omasta tilasta, en muiden moralisointiin. Eiväthän muut yleensä saa edes tietää, kuka mitenkin itsensä elättää (ellei joku idiootti mene kaivelemaan roskiksia ja skannaa sitten tiliotteita nettiin).

Ja minusta sinä saat tietenkin halveksua toisia, jos siltä tuntuu. Muut voivat taas sitten halveksua sinun halveksumistasi jne.
Juuri näin.
Quote
Quote
Syrjäytymisessä on ihan keskeinen ongelma se, että ihmiset eivät osaa edes hakea heille kuuluvaa yhteiskunnan apua. Yhteiskunnassa on sen takia tietyt auttavat elimet ja niissä koulutetut työntekijät, että niitä käytettäisiin.
Tätä minäkin ajattelin. Miksi siis koulussa pitäisi opetella jonkun lomakkeen täyttämistä, jota suurin osa ihmisistä ei koskaan tarvitse, joka todennäköisesti muuttuu ennen kuin ne 15-vuotiaat siihen ensimmäistä kertaa oikeasti törmäävät ja ne, jotka sitä sitten tarvitsevat, saavat touhuun apua niiltä koulutetuilta työntekijöiltä. Oikeastaan ainoa, mitä voisi neuvoa, on, että tämä on paikka, josta voi hakea apua, jos joutuu vaikeuksiin.
Joo, en tiedä mitä Kontula tarkkaan ottaen tarkoitti, tuskin sitä että luokassa vain harjoitellaan lomakkeen täyttämistä, mutta syrjäytymisvaarassa olevat 15-vuotiaat joutunevat sossun asiakkaaksi muutamassa vuodessa, ja kuten tuossa uutisessa oli, koulutetut työntekijät eivät ehdi tarjoamaan henkilökohtaista apua ja sen takia monelta jää apu saamatta, koska paperiviidakko on aika helvetillinen, etenkin jaksamisen rajoilla olevalle henkilölle. Siksi ei riitä sanoa mistä voi hakea apua, vaan konkreettinen opastus yhteiskunnan tukitoimintoihin voi olla suureksi hyödyksi. Itse asiassa jos tuolla opastamisella saadaan estettyä yksikin alle kolmekymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen niin se taitaa "maksaa itsensä takaisin".

Quote
Tuli tässä muuten mieleen, että eikös nuorille ole tehty jotain vaikeutuksia näihin tukitouhuihin juuri siksi, että he koulun jälkeen hakeutuisivat opiskelemaan, eivätkä ryhtyisi työttömiksi työnhakijoiksi.
Tuossahan uutisessa juuri todettiin tutkimuksesta, että nuo nuorille suunnatut kepit eivät aja asiaansa. Kyllähän sen sanoo maalaisjärkikin ettei siitä mitään hyvää seuraa että pakotetaan ihmiset opiskelemaan aloja jotka eivät kiinnosta (pakkohaut).
Quote
On sitten vähän käänteistä, jos koulussa neuvotaan, että vaikka ette sitä työttömyystukea saakaan, koska yhteiskunta koittaa teitä patistaa opiskelemaan, niin marssikaa sitten sossuun toimeentulotukea hakemaan.
Ettäkö on käänteistä opettaa nuorille mitkä heidän oikeutensa ovat yhteiskunnassa?

Toimeentulotukea saadakseen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jos siellä kerta on niin paljon sitä tekemätöntä työtä niin eikö tämäkin ikuinen valitus sossuasiakkaista ratkeaisi vain sillä, että Työvoimatoimisto osoittaisi "laiskureille" työpaikan, josta saa oikeudenmukaista palkkaa?

Quote
Quote
Tämän takia on myös tarpeellista pyrkiä siihen, että toimeentulotuen hakeminen, aivan kuten masennus, ei ole mikään häpeä. Olisi jo korkea aika päästä siihen, että raavas menestyvä mies voi sanoa että vittu mä en jaksa ja hakea apua ettei tartte ajella rekkojen alle ja lahdata koko perhettä siinä sivussa että ei tartte jäädä häpeämään.

Kyllä tuota masennuksen hoitoa tietenkin tarvitaan, mutta uudempi ongelma, ja mihin se alkuperäinen kirjoitus tuntui puuttuvan, on ennemminkin porukka, joka sanoo "vittuako mä mitään opiskelen ja sitten raadaan duunissa, kun sossun rahoillakin voi elellä".
Oletkos itse kuinka paljon elellyt sossurahoilla noin pidemmän päälle (ts. onko sulla mitään käsitystä siitä millaista sossun rahoilla eläminen on käytännössä) ja tunnetko henkilökohtaisesti kuinka monta tapausta, jotka elävät sossun rahoilla käymättä töissä ja ovat tyytyväisiä tilanteeseensa?

Jos työelämän olosuhteet ovat sellaisia, että yhä useammat valitsevat mieluummin köyhyyden ja elämisen yhteiskunnan reunalla, voisiko vika olla myös työelämän olosuhteissa?

Quote
Quote
Niin. Tässä oli juuri kyse siitä, että peruskoulun rakenne alkaa olla ongelma sen suhteen, että lasten oppimisympäristöä saataisiin vietyä siihen suuntaan mikä nykytutkimuksen mukaan olisi optimaalisinta. Koulu junnaa vielä 70-luvun rakenteissa vaikka muu maailma on muuttunut radikaalisti.

No, eiköhän se mainitsmasi halu oppia ollut aika lailla oleellsita 70-luvulla siinä, missä se on nytkin.
Tällä foorumilla joku muu tietänee paremmin, mutta käsittääkseni opetusteoriat ovat muuttuneet 70-luvulta ja vielä 80- ja 90-luvuillakin vanhan liiton opettajat menivät siltä pohjalta, että opettajan tehtävä on kaataa tietoa "tyhjään tauluun".

Quote
Quote
Se millaista koulussa oli silloin kun sinä tai minä sitä kävimme alkaa olla jo melko epäoleellista nyky- ja tulevan nuorison suhteen, sillä maailma on niinkin lyhyessä ajassa muuttunut melkoisen paljon.
Ovatko ne nyt tarvittavat tiedot ja taidot siis radikaalisti erilaisia kuin silloin meidän aikaamme? Ok, jotain atk-sälää on varmasti enemmän, mutta entä muuten?
Jossain määrin kyllä, etenkin kun katsotaan tulevaisuuden haasteita niin innovatiivisuus ja oman luovuuden toteuttaminen tulee olemaan huomattavasti tärkeämpää kuin kuriin ja opettajan (pomon) ehdottomaan auktoriteettiin sopeutuminen.

Ylipäätään on selvää, että koulu tulee olemaan murroksessa ja siksi koulusta ja oppimisesta on korkea aika käydä keskustelua. Tutkimus ainakin vaikuttaa olevan vilkasta:

Quote from: HS
"Luokkatila ei ole sadan vuoden aikana muuttunut käytännössä lainkaan", moittii tulevaisuuden fyysisestä oppimisympäristöstä ensi viikolla Turun yliopistossa väittelevä Marko Kuuskorpi.

Tavallisin koululuokka on yhä noin 60 neliön kokoinen tila perinteisine pulpettiriveineen, joiden edessä opettaja opettaa liitutauluineen.

"Lapsella on oikeus liikkua. Vain luostarikoulussa oppilaat pannaan riviin istumaan hiljaa", Kuuskorpi sanoo.

Kuuskorven väitös sisältää oppilaitten ja opettajien haastatteluja oppimisympäristöstä. Mielipiteitä on kyselty Suomen lisäksi Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Ruotsissa.

Tulosten mukaan yksipuoliset ja muuttumattomat tila-, kaluste- ja laiteratkaisut ovat este opetuksen uudistamiselle.

Opetustilojen tulisi olla muunneltavia ja joustavia, jotta niissä voitaisiin opiskella yhtä aikaa erikokoisissa ryhmissä ja usean opettajan johdolla.

Quote from: jyu.fi
Tutkimus osoitti, ettei pedagogiikka koulussa muutu itsestään oppilaiden tarpeiden muuttuessa. Pedagogiikan muutos kaikille oppilaille sopivaksi edellyttää opettajien yhteistoimintaa ja pedagogista johtamista.  Heterogeenisen ryhmän opettamiseen eivät välttämättä sovellu aiemmin käytetyt pedagogiset ratkaisut.

Opetuksen eriyttämisen käytännöt ovat osalle opettajista vieraita ja opettaja kokee usein opetuksen eriyttämisen työlääksi. Yksi opettaja ja yksi luokka -malli on väistymässä ainoana mallina järjestää opetusta. Koulunkäyntiavustajien lisäksi luokissa nähdään yhä useammin kaksi opettajaa.

Oppilaan ja koulun henkilöstön hyvinvointi tarvitsee koulun arjen eheyttämistä. Tutkimus osoittaa, että opettajien ja oppilaiden arki on varsin pirstaleista.  Opettajat kokevat kiirettä ja opetussuunnitelman sisällöt laajoiksi.  Koulussa tarvitaan lisää eheyttä ajankäyttöön, opetussuunnitelmaan, opetusjärjestelyihin ja oppilaan tuen järjestelyihin. Mikola korostaa, että pedagogisesti, sosiaalisesti, psykologisesti ja fyysisesti esteetön oppimisympäristö kuuluu kaikille oppilaille. Eräs keino eheyden lisäämiseksi on tuoda tukitoimet oppilaan luo omaan luokkaan.

- Kiirekulttuuri koulussa ei synnytä hyvää oppimista. Koulun kehittämisessä tulisi keskittyä sellaisten pedagogisten ratkaisujen etsimiseen, jotka soveltuvat hyvin heterogeenisten luokkien oppimisen ohjaamiseen, Mikola painottaa.

Quote from: Lapin yliopisto
Kasvatustieteen maisteri Marjaana Kangas tarkastelee väitöstutkimuksessaan luovaa ja leikillistä oppimista sekä sitä mahdollistavia oppimisympäristöjä. Samalla tutkimus luo teoreettisen viitekehyksen luoville ja leikillisille oppimisympäristöille sekä tuo esiin 6–12-vuotiaiden lasten näkemyksiä ja kokemuksia erilaisista leikin ja oppimisen ympäristöistä. Keskeisenä tutkimuskohteena on Lappset Group Oy:ssä kehitetty leikillinen liikunta- ja oppimisympäristö ja älykäs leikkikenttä (tuotenimeltään SmartUs), joka hyödyntää uuden ajan teknologiaa. Kangas osallistui leikkikentän tutkimus- ja suunnittelutyöhön useiden liikunnan, oppimisen, muotoilun ja teknologian asiantuntijoiden kanssa.

Luovat ja leikilliset oppimisympäristöt palvelevat monia oppimisen tavoitteita sekä pyrkivät vastaamaan tulevaisuuden oppimisympäristöille asetettuihin vaatimuksiin.

– Koulutyössä painottuvat nykyisin vielä kynä, paperi ja kuunteleminen, vaikka koulun ulkopuolella lapset käyttävät älykkäitä mediatyökaluja ja tuottavat tietoa yhteisöllisesti esimerkiksi internetissä ja virtuaalipeleissä, Marjaana Kangas toteaa.

Peruskoulun opetussuunnitelma ei tue oppimisprosessia Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 4.9. tarkastettavasta Erja Vitikan väitöksestä ilmenee, että peruskoulun opetussuunnitelma ei nykymuodossaan tarjoa välineitä oppimisprosessin aktiiviseen hallintaan, vaan korostaa tiedollisia suorituksia. Näin ollen opetussuunnitelma ei myöskään toimi perusopetukselle asetettujen yleisten kasvatustavoitteiden välineenä tarkoituksenmukaisesti.

Opetussuunnitelman kehittämisen kulmakiviksi Vitikan tutkimuksen mukaan nousevat teemakohtaiset tavoitteet, oppimisprosessin tukeminen ja pedagogisten piirteiden esiin nostaminen. Vitikka ehdottaa laajempien tavoitteiden nostamista opetussuunnitelman laatimisen lähtökohdaksi, joka vahvistaa oppiaineiden välisiä yhteyksiä. Oppimisen tavoitteena olisi myös nähtävä entistä vahvemmin erilaiset taidot tietojen rinnalla. Lisäksi opetussuunnitelman tulisi antaa opettajille välineitä oppilaiden oppimisprosessin tukemiseen pedagogisin keinoin. Tällöin opetussuunnitelmassa olisi kuvattava erilaisten oppimisympäristöjen, työtapojen ja työvälineiden käyttö osana opetuksen toteuttamista. Myös oppilaan arvioinnin tulisi kohdistua oppimisprosessin eri vaiheisiin, ei yksinomaan oppimisen lopputuloksen mittaamiseen.

Vitikka kertoo opetussuunnitelman sisällöllisen kehittämisen keskeisenä haasteena olevan tiedon muotojen uudelleen organisoinnin sekä tiedon integroinnin. Opetussuunnitelman eri osa-alueilla ei ole riittävästi yhteyttä toisiinsa. Oppiaineiden puitteissa opiskeltu tieto on sirpaleista, eikä se kaikilta osin vastaa niitä tiedonhallinnan ja on­gelmanratkaisun muotoja, joita tarvitaan koulun ulkopuolella, erityisesti työelämässä.

Koulussa käsiteltävä tieto ei myöskään liity riittävällä tavalla jokapäiväisen elämän ymmärtämiseen. Opetussuunnitelman pedagogisia piirteitä tulisi laajentaa ja monipuolistaa. -Peruskoulun opetussuunnitelma ei nykyisellään tarjoa juurikaan mahdollisuuksia koulun ulkopuolella opittujen taitojen hyödyntämiseen kouluopiskelussa, kasvatustieteen maisteri Erja Vitikka kertoo. Kouluoppiminen on rajattu formaaliin kouluympäristöön ja koulun määrittelemiin sisältöihin, mikä luo ristiriitoja koulun ja oppilaan muun elämänpiirin välille. -Jotta oppilaat kokisivat opiskelun mielekkääksi, olisi koulupedagogiikan kyettävä vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja kiinnostuksensa kohteisiin relevantilla tavalla, Vitikka sanoo. Etenkin virtuaaliset oppimisympäristöt ja sosiaalinen media ovat monipuolistaneet opiskelua, mikä tulisi huomioida opetussuunnitelman tasollakin.
« Last Edit: May 09, 2012, 11:01:09 by mh »

Harri

  • Guest
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #22 on: May 09, 2012, 12:08:45 »
Quote from: mh

Toimeentulotukea saadakseen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jos siellä kerta on niin paljon sitä tekemätöntä työtä niin eikö tämäkin ikuinen valitus sossuasiakkaista ratkeaisi vain sillä, että Työvoimatoimisto osoittaisi "laiskureille" työpaikan, josta saa oikeudenmukaista palkkaa?


Käsittääkseni ei tarvitse. Tunnen henkilökohtaisesti ainakin yhden tyypin, joka ei suostunut henk.koht. ongelmiensa takia asioimaan työvoimatoimistossa. Sossusta sai sitten rahansa. Ko. tapauksessa jotkut kunnat sitten maksavat tukea alennettuna, mikä kyllä sekin on täysin toimeentulotuen idean vastaista, jonka on tarkoitus taata tietty minimitoimeentulo kaikille. Samainen henkilö ei kyllä missään nimessä olisi ollut silloisessa kunnossaan edes oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä, toisaalta jos olisi jollekin sairauspäivärahalle tippunut, niin nekin olisivat olleet tosi alhaiset ja siellä sossussa olisi kuitenkin tarvinnut juosta.
« Last Edit: May 09, 2012, 12:30:50 by Harri Mulari »

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #23 on: May 09, 2012, 12:25:23 »
Poikkeustapaukset on tietenkin poikkeustapauksia, mutta jos kävelee sossuun pyytämään rahaa niin ensin pitää ilmoittautua työkkäriin. Tämä siis viittauksena noihin "en haluu mennä duuniin, antakaa sossurahat" -ihmisiin.

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #24 on: May 09, 2012, 12:37:04 »
Yhtä lailla iso osa, ellei jopa se kuuluisa "suurin osa" ymmärtää sen, että kukaan ei ole kaikesta muusta erillinen sankari-individuaali, vaan vaikka me kaikki olemme omana itsenämme ainutkertaisia, elämme myös koko ajan muiden varassa eikä kukaan "elätä itse itseään". Poikkeuksia tietenkin löytyy, kuten esimerkiksi Lasse Nordlund täysomavaraisuuteen pyrkineen kokeilunsa aikana.

Niin tietenkin, mutta monen mielestä tuo "muiden varassa", joka perustuu vastavuoroiseen vapaaehtoiseen kaupankäyntiin (minä teen työtä, saan siitä rahaa, työnantajani työpanoksen ja minä voin rahallani ostaa jonkun toisen työpanosta) on moraalisesti eri asia kuin sellainen "muiden varassa" eläminen, jossa itse ei kontribuoi mitenkään touhuun, vaan on ainoastaan saamapuolella. Tuossa ylempänä puhuin siis tästä jälkimmäisestä.

Quote
Joo, en tiedä mitä Kontula tarkkaan ottaen tarkoitti, tuskin sitä että luokassa vain harjoitellaan lomakkeen täyttämistä, mutta syrjäytymisvaarassa olevat 15-vuotiaat joutunevat sossun asiakkaaksi muutamassa vuodessa, ja kuten tuossa uutisessa oli, koulutetut työntekijät eivät ehdi tarjoamaan henkilökohtaista apua ja sen takia monelta jää apu saamatta, koska paperiviidakko on aika helvetillinen, etenkin jaksamisen rajoilla olevalle henkilölle. Siksi ei riitä sanoa mistä voi hakea apua, vaan konkreettinen opastus yhteiskunnan tukitoimintoihin voi olla suureksi hyödyksi. Itse asiassa jos tuolla opastamisella saadaan estettyä yksikin alle kolmekymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen niin se taitaa "maksaa itsensä takaisin".

Niin, no, me jäämme tässä kai erimielisiksi siitä, onko mahdollisimman helppo toimeentulotuen saaminen nuoresta lähtien se paras keino tuon "alle kolmekymppinen työkyvyttömyyseläkeläinen" -tilanteen välttämiseksi vai ei. Jos tästä on tutkimustietoa, niin luen mielelläni. Itse näkisin nykysysteemiin tarvittavan sekä keppiä että porkkanaa ja vielä näiden päälle juuri sitä, että tuosta paperiviidakosta päästäisiin eroon. Perustulo sisältäisi nämä kaikki palaset. Mutta tämä keskustelu koski koulua, joten ei tästä sen enempää tässä.

Quote
Tuossahan uutisessa juuri todettiin tutkimuksesta, että nuo nuorille suunnatut kepit eivät aja asiaansa. Kyllähän sen sanoo maalaisjärkikin ettei siitä mitään hyvää seuraa että pakotetaan ihmiset opiskelemaan aloja jotka eivät kiinnosta (pakkohaut).

Niin, en tarkoittanutkaan, että itse pitäisin sitä pakkokoulutusta erityisen fiksuna, vaan ainoastaan sen, että nykyinen virallinen liturgia sen nimiin edelleen vannoo (tai siis kyseiset mekanismit työttömyyskorvauksen eväämisestä, jos ei hae koulutukseen, ovat käsittääkseni edelleen käytössä). Pointtini oli se, että jos virallisesti uskotaan, että tuo toimii, niin sitten on vähän omituista kertoa, että näinkin voi toimia.

Quote
Toimeentulotukea saadakseen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jos siellä kerta on niin paljon sitä tekemätöntä työtä niin eikö tämäkin ikuinen valitus sossuasiakkaista ratkeaisi vain sillä, että Työvoimatoimisto osoittaisi "laiskureille" työpaikan, josta saa oikeudenmukaista palkkaa?

En ymmärrä, miten tämä liittyy kirjoittamaani. Minun kirjoitukseni liittyi työttömiin nuoriin, joille ei ole työtä tarjolla, mutta joita, toisin kuin vanhempia työttömiä, on koitettu saada tukia eväämällä patistettua kouluttautumaan, koska on ajateltu, että kouluttauduttuaan heille olisi työtä. Eli on suht huonosti työtä tarjolla pelkkä peruskoulun päästötodistus takataskussa oleville. Olisi paremmin töitä niille, jotka ovat hankkineet jonkun ammattitutkinnon. Kyse ei siis ole vain työmarkkinoiden käytössä olemisesta per se, vaan siitä, että on potentiaalisesti hyödyllisenä työnhakijana (=sellaisena, joka osaa jotain tehdäkin) työmarkkinoille tarjolla.

Quote
Oletkos itse kuinka paljon elellyt sossurahoilla noin pidemmän päälle (ts. onko sulla mitään käsitystä siitä millaista sossun rahoilla eläminen on käytännössä) ja tunnetko henkilökohtaisesti kuinka monta tapausta, jotka elävät sossun rahoilla käymättä töissä ja ovat tyytyväisiä tilanteeseensa?

En tiedä, mitä on pidemmän päälle, mutta pari vuotta tuli pahimpaan lama-aikaan elettyä pelkän opintorahan varassa, mikä oli ainakin siihen aikaan alempi taso kuin se, mitä sai toimeentulotukena. Ja siis luonnollisesti opiskelijalla on vielä sellaisia menoja (päivittäinen liikkumistarve kotoa opiskelupaikkaan, oppimateriaalit, lounasruokailu kodin ulkopuolella), joita työttömällä ei ole. Ei elämä nyt niin erityisen kurjaa ollut. Tähän ryhmään kopioin aiemmin Osmo Soininvaaran blogissa kirjoittaneen az:n jutun omasta pidemmästä "urastaan" puhtaasti yhteiskunnan varassa elämisestä (hän oli vielä sossussa suoraan sanonut, ettei hae eikä tulekaan hakemaan mitään työtä). Ei vaikuttanut erityisen kurjalta sekään. Hakutoiminnolla varmaan löytyy. Itse sanoisin, että jos elämänhallinta on kunnossa ja osaa budjetoida rahankäyttöään ja suunnitella sitä, mihin rahaa käyttää ja miten elää, niin se sossun varassa eläminen etenkin ihmiselle, jolla ei ole ns. statusmenoja (eli ei välitä arvostaan parisuhdemarkkinoilla), ei varmastikaan mitään erityistä tuskaa ole.

Asia on tietenkin toisin, jos elämä on täysin sekaisin. Mutta enpä tiedä, auttaako tällaisessa tilanteessa mikään rahamäärä. Ovathan juorulehdet täynnä juttuja isoja rahoja tuhlanneista julkkiksista, jotka ovat onnistuneet saamaan elämänsä yhdeksi sotkuksi.

Ja ei, en myöskään väitä, että monellekaan se sossurahan varassa eläminen mitään herkkua on. Mutta tässä ongelmana on minusta nykysysteemi, jossa siitä sossurahatasosta oikeasti parempaan pääseminen vaatii sitten ison harppauksen. Pienillä askelilla (alkuun matalapalkkaisia pätkätöitä, vähitellen kokemuksen karttuessa vakaampia paremmin palkattuja töitä) eteneminen nykysysteemissä on vain tehty niin huonosti houkuttelevaksi. Köyhien efektiiviset marginaaliverot huitelevat siellä jossain 80-90%:n tienoilla, joten ei ole erityisen ihmeellistä, että etenkään ihmisellä, jolla ei ollut sen vertaa pitkän tähtäimen suunnittelukykyä, että olisi omin voimin hakeutunut hankkimaan ammatikoulutuksen, ei niitä ensimmäisiä pikkuaskelia ryhdy ottamaan, koska ne yksinään eivät juuri parempaan vielä nosta. Heille kelpaisi kyllä se pysyvä duuni reilun parin tonnin kuukausipalkalla, mutta näitä heille ei ole tarjolla ainakaan heti alkuun, vaan tarjolla on pätkätöitä huonolla palkalla.

Quote
Jos työelämän olosuhteet ovat sellaisia, että yhä useammat valitsevat mieluummin köyhyyden ja elämisen yhteiskunnan reunalla, voisiko vika olla myös työelämän olosuhteissa?

Itse sanoisin, että syynä on yhteiskunnan tukisysteemi, joka on rakennettu toisenlaisen työelämän olosuhteisiin (1980-luvun tilanne), kuin se, missä elämme. Nykysysteemi toimisi hyvin, jos työpaikat olisivat pysyviä ja työttömyys alhainen. Tällöin työttömyysjaksot olisivat ihmisillä lyhyitä ja tilapäisiä. Nykyisin työtä on tarjolla, mutta se on helposti pätkätyötä, jonka tekemistä tukisysteemi ei tue, vaan melkeinpä rankaisee siitä. Millään poliittisella mahtikäskyllä eivät ne tarjolla olevat pätkätyöpaikat muutu pysyviksi, mutta siihen, millainen tukisysteemi siihen ympärille on rakennettu, on mahdollista poliittisilla päätöksillä vaikuttaa.

Quote
No, eiköhän se mainitsmasi halu oppia ollut aika lailla oleellsita 70-luvulla siinä, missä se on nytkin.
Tällä foorumilla joku muu tietänee paremmin, mutta käsittääkseni opetusteoriat ovat muuttuneet 70-luvulta ja vielä 80- ja 90-luvuillakin vanhan liiton opettajat menivät siltä pohjalta, että opettajan tehtävä on kaataa tietoa "tyhjään tauluun".
[/quote]

Voi olla, että teoriat siitä, mitä todellisuus on, ovat muuttuneet, mutta tuskinpa todellisuus juurikaan. Pointtini oli siis se, että vaikka opetusteoriat sanoivat vaikka "tabula rasa" silloin aikoinaan, niin käytännössä ne opettajat, jotka saivat oppilaat haluamaan oppia, saavuttivat parempia tuloksia kuin ne "tabula rasa":an luottavat.

Quote
Quote
Quote
Se millaista koulussa oli silloin kun sinä tai minä sitä kävimme alkaa olla jo melko epäoleellista nyky- ja tulevan nuorison suhteen, sillä maailma on niinkin lyhyessä ajassa muuttunut melkoisen paljon.
Ovatko ne nyt tarvittavat tiedot ja taidot siis radikaalisti erilaisia kuin silloin meidän aikaamme? Ok, jotain atk-sälää on varmasti enemmän, mutta entä muuten?
Jossain määrin kyllä, etenkin kun katsotaan tulevaisuuden haasteita niin innovatiivisuus ja oman luovuuden toteuttaminen tulee olemaan huomattavasti tärkeämpää kuin kuriin ja opettajan (pomon) ehdottomaan auktoriteettiin sopeutuminen.

Ei kai koulun tehtävä ole koskaan ollut "pomon ehdottomaan auktoriteettiin sopeuttaminen". Siinä, mistä minä kirjoitin, kyse oli puhtaasti kurista yhtenä oleellisena osana hyvää oppimisympäristöä, eikä niinkään kurista päämääränä sinällään.

Quote
Ylipäätään on selvää, että koulu tulee olemaan murroksessa ja siksi koulusta ja oppimisesta on korkea aika käydä keskustelua. Tutkimus ainakin vaikuttaa olevan vilkasta:

Hyvä jos asioita tutkitaan ja vielä parempi, jos niitä tutkimusten tuloksia saadaan käytäntöön. Minun pointtini tässä on ollut se, että tuo nyt saatu tutkimusten tulos olisi varmaan ollut sovellettavissa silloin minunkin kouluaikaani (no, ehkä tietokoneisiin liittyviä asioita lukuunottamatta), kun taas sinä mielestäni tässä korostat, että itse yhteiskunta on muuttunut niin, että näillä uusilla jutuilla on merkitystä juuri tässä muuttuneessa tilanteessa ja että niissä 1970-luvun jutuissa ei siihen aikaan juuri parantamista ollut. (ehkä vähän kärjistäen)
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #25 on: May 09, 2012, 13:40:36 »
Yhtä lailla iso osa, ellei jopa se kuuluisa "suurin osa" ymmärtää sen, että kukaan ei ole kaikesta muusta erillinen sankari-individuaali, vaan vaikka me kaikki olemme omana itsenämme ainutkertaisia, elämme myös koko ajan muiden varassa eikä kukaan "elätä itse itseään". Poikkeuksia tietenkin löytyy, kuten esimerkiksi Lasse Nordlund täysomavaraisuuteen pyrkineen kokeilunsa aikana.

Niin tietenkin, mutta monen mielestä tuo "muiden varassa", joka perustuu vastavuoroiseen vapaaehtoiseen kaupankäyntiin (minä teen työtä, saan siitä rahaa, työnantajani työpanoksen ja minä voin rahallani ostaa jonkun toisen työpanosta) on moraalisesti eri asia kuin sellainen "muiden varassa" eläminen, jossa itse ei kontribuoi mitenkään touhuun, vaan on ainoastaan saamapuolella. Tuossa ylempänä puhuin siis tästä jälkimmäisestä.
Eli hyväksyt vain yhden tiukasti rajatun akselin (markkinat), joissa ihmisten kontribuutioita ja "siivellä elämistä" tarkastellaan? Tuo kaupankäynti ei muuten ole vapaaehtoista, jos olosuhteet ovat sellaiset, että selviytyäkseen on pakotettu myymään työpanoksensa ja ostajapuoli pystyy sanelemaan ehdot myyjän hätää hyväksi käyttäen. Jos taas yhteisölliset kontribuutiot rajoitetaan pelkästään markkinoihin, niin se taas tarkoittaa sitä, ettei ihmisten välitön, epämuodollinen keskinäinen apu, talkoo- ja vapaaehtoistyö yms. ole minkään arvoista. Mitä tuohon markkinoilla palkkatyön tekemiseen tulee niin etenkin jos otetaan huomioon globaali ja ekologinen ulottuvuus (ja onko mitään syytä olla ottamatta niitä huomioon?) niin kysymys "muiden varassa" elämisestä sekä positiivista ja negatiivisista kontribuutioista saa vielä uusia käänteitä.
Quote
Quote
Joo, en tiedä mitä Kontula tarkkaan ottaen tarkoitti, tuskin sitä että luokassa vain harjoitellaan lomakkeen täyttämistä, mutta syrjäytymisvaarassa olevat 15-vuotiaat joutunevat sossun asiakkaaksi muutamassa vuodessa, ja kuten tuossa uutisessa oli, koulutetut työntekijät eivät ehdi tarjoamaan henkilökohtaista apua ja sen takia monelta jää apu saamatta, koska paperiviidakko on aika helvetillinen, etenkin jaksamisen rajoilla olevalle henkilölle. Siksi ei riitä sanoa mistä voi hakea apua, vaan konkreettinen opastus yhteiskunnan tukitoimintoihin voi olla suureksi hyödyksi. Itse asiassa jos tuolla opastamisella saadaan estettyä yksikin alle kolmekymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen niin se taitaa "maksaa itsensä takaisin".

Niin, no, me jäämme tässä kai erimielisiksi siitä, onko mahdollisimman helppo toimeentulotuen saaminen nuoresta lähtien se paras keino tuon "alle kolmekymppinen työkyvyttömyyseläkeläinen" -tilanteen välttämiseksi vai ei.

Väitätkö siis, että syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti pimittämällä tietoa niistä mekanismeista, joita yhteiskunnassa on syrjäytymisen ehkäisemiseksi?
Quote
Jos tästä on tutkimustietoa, niin luen mielelläni.
Muutama viesti sitten oli juuri uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan tuo "kouluun tai tuet lähtee" ei toimi.

Quote
Quote
Tuossahan uutisessa juuri todettiin tutkimuksesta, että nuo nuorille suunnatut kepit eivät aja asiaansa. Kyllähän sen sanoo maalaisjärkikin ettei siitä mitään hyvää seuraa että pakotetaan ihmiset opiskelemaan aloja jotka eivät kiinnosta (pakkohaut).

Niin, en tarkoittanutkaan, että itse pitäisin sitä pakkokoulutusta erityisen fiksuna, vaan ainoastaan sen, että nykyinen virallinen liturgia sen nimiin edelleen vannoo (tai siis kyseiset mekanismit työttömyyskorvauksen eväämisestä, jos ei hae koulutukseen, ovat käsittääkseni edelleen käytössä). Pointtini oli se, että jos virallisesti uskotaan, että tuo toimii, niin sitten on vähän omituista kertoa, että näinkin voi toimia.
En edelleenkään ymmärrä miten on omituista kertoa nuorille siitä millaisia tukimuotoja yhteiskunta tarjoaa ja miten niitä käytetään?
Quote
Quote
Toimeentulotukea saadakseen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jos siellä kerta on niin paljon sitä tekemätöntä työtä niin eikö tämäkin ikuinen valitus sossuasiakkaista ratkeaisi vain sillä, että Työvoimatoimisto osoittaisi "laiskureille" työpaikan, josta saa oikeudenmukaista palkkaa?

En ymmärrä, miten tämä liittyy kirjoittamaani.
Eikös tässä juuri ole puhuttu nuorista, jotka jäävät elämään sossun rahoilla koska eivät halua mennä töihin?
Quote
Minun kirjoitukseni liittyi työttömiin nuoriin, joille ei ole työtä tarjolla, mutta joita, toisin kuin vanhempia työttömiä, on koitettu saada tukia eväämällä patistettua kouluttautumaan, koska on ajateltu, että kouluttauduttuaan heille olisi työtä. Eli on suht huonosti työtä tarjolla pelkkä peruskoulun päästötodistus takataskussa oleville. Olisi paremmin töitä niille, jotka ovat hankkineet jonkun ammattitutkinnon. Kyse ei siis ole vain työmarkkinoiden käytössä olemisesta per se, vaan siitä, että on potentiaalisesti hyödyllisenä työnhakijana (=sellaisena, joka osaa jotain tehdäkin) työmarkkinoille tarjolla.
Maalitolpat taisi vähän liikahtaa tässä keskustelun edetessä. Tietenkin koulutuksen täysi puuttuminen kasvattaa riskiä joutua toimeentulotuelle, jolloin on entistä tärkeämpää osata hakea sitä toimeentulotukea, mutta yhtä lailla ammattikoulutuskaan ei ole tae töiden saamisesta, joten edelleen nousee esiin kysymys siitä, että ihmiset eivät osaa hakea toimeentulotukea. Käsitin ainakin niin, että tuon ehdotuksen tarkoitus oli siinä, että ihmiset osaisivat hakea toimeentulotukea eivätkä siksi putoaisi niin helposti koko kelkasta pois. Ilmeisesti kun nykyään on ongelma siinä, että puolet oikeuteuista eivät hae tukea ollenkaan ja syrjäytymisvaara kasvaa sen takia entisestään.

Jos oikein tarkoitushakuisesti tulkitaan, niin onko tässä keskustelussa jotkut halunneet ideologisten syiden takia kasvattaa nuorten syrjäytymisriskiä?

Quote
Quote
Oletkos itse kuinka paljon elellyt sossurahoilla noin pidemmän päälle (ts. onko sulla mitään käsitystä siitä millaista sossun rahoilla eläminen on käytännössä) ja tunnetko henkilökohtaisesti kuinka monta tapausta, jotka elävät sossun rahoilla käymättä töissä ja ovat tyytyväisiä tilanteeseensa?

En tiedä, mitä on pidemmän päälle, mutta pari vuotta tuli pahimpaan lama-aikaan elettyä pelkän opintorahan varassa, mikä oli ainakin siihen aikaan alempi taso kuin se, mitä sai toimeentulotukena. Ja siis luonnollisesti opiskelijalla on vielä sellaisia menoja (päivittäinen liikkumistarve kotoa opiskelupaikkaan, oppimateriaalit, lounasruokailu kodin ulkopuolella), joita työttömällä ei ole. Ei elämä nyt niin erityisen kurjaa ollut. Tähän ryhmään kopioin aiemmin Osmo Soininvaaran blogissa kirjoittaneen az:n jutun omasta pidemmästä "urastaan" puhtaasti yhteiskunnan varassa elämisestä (hän oli vielä sossussa suoraan sanonut, ettei hae eikä tulekaan hakemaan mitään työtä). Ei vaikuttanut erityisen kurjalta sekään. Hakutoiminnolla varmaan löytyy. Itse sanoisin, että jos elämänhallinta on kunnossa ja osaa budjetoida rahankäyttöään ja suunnitella sitä, mihin rahaa käyttää ja miten elää, niin se sossun varassa eläminen etenkin ihmiselle, jolla ei ole ns. statusmenoja (eli ei välitä arvostaan parisuhdemarkkinoilla), ei varmastikaan mitään erityistä tuskaa ole.
Jos elämänhallinta on muuten kunnossa ja osaa tulla toimeen vähällä niin kyllähän sillä pärjää terve ihminen jos ei yllättäviä menoja tule. Tässä suhteessa nämä elämäntapailijatyöttömät tekee mun mielestä tärkeää työtä, sillä konkreettisesti tekevät työtä sen suhteen miten tulla toimeen vaatimattomasti ja omalla kekseliäisyydellä paikata rahan puutetta. Pieni kuluttaminen on yhteistä hyvää ;)

Quote
Asia on tietenkin toisin, jos elämä on täysin sekaisin. Mutta enpä tiedä, auttaako tällaisessa tilanteessa mikään rahamäärä. Ovathan juorulehdet täynnä juttuja isoja rahoja tuhlanneista julkkiksista, jotka ovat onnistuneet saamaan elämänsä yhdeksi sotkuksi.
No tällaisessa tilanteessa varmaan on entistä tärkeämpää, että henkilö osaa hakeutua tuen piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Quote
Ja ei, en myöskään väitä, että monellekaan se sossurahan varassa eläminen mitään herkkua on. Mutta tässä ongelmana on minusta nykysysteemi, jossa siitä sossurahatasosta oikeasti parempaan pääseminen vaatii sitten ison harppauksen. Pienillä askelilla (alkuun matalapalkkaisia pätkätöitä, vähitellen kokemuksen karttuessa vakaampia paremmin palkattuja töitä) eteneminen nykysysteemissä on vain tehty niin huonosti houkuttelevaksi. Köyhien efektiiviset marginaaliverot huitelevat siellä jossain 80-90%:n tienoilla, joten ei ole erityisen ihmeellistä, että etenkään ihmisellä, jolla ei ollut sen vertaa pitkän tähtäimen suunnittelukykyä, että olisi omin voimin hakeutunut hankkimaan ammatikoulutuksen, ei niitä ensimmäisiä pikkuaskelia ryhdy ottamaan, koska ne yksinään eivät juuri parempaan vielä nosta. Heille kelpaisi kyllä se pysyvä duuni reilun parin tonnin kuukausipalkalla, mutta näitä heille ei ole tarjolla ainakaan heti alkuun, vaan tarjolla on pätkätöitä huonolla palkalla.
Niin, eli perimmäinen ongelma on työelämän rakenteissa ja olosuhteissa. En näe miten tällaisessa tilanteessa on huono asia, että kelkasta putoamassa olevat ihmiset osaavat hyödyntää yhteiskunnassa olevia tukimuotoja?

Quote
Quote
Jos työelämän olosuhteet ovat sellaisia, että yhä useammat valitsevat mieluummin köyhyyden ja elämisen yhteiskunnan reunalla, voisiko vika olla myös työelämän olosuhteissa?

Itse sanoisin, että syynä on yhteiskunnan tukisysteemi, joka on rakennettu toisenlaisen työelämän olosuhteisiin (1980-luvun tilanne), kuin se, missä elämme. Nykysysteemi toimisi hyvin, jos työpaikat olisivat pysyviä ja työttömyys alhainen. Tällöin työttömyysjaksot olisivat ihmisillä lyhyitä ja tilapäisiä. Nykyisin työtä on tarjolla, mutta se on helposti pätkätyötä, jonka tekemistä tukisysteemi ei tue, vaan melkeinpä rankaisee siitä. Millään poliittisella mahtikäskyllä eivät ne tarjolla olevat pätkätyöpaikat muutu pysyviksi, mutta siihen, millainen tukisysteemi siihen ympärille on rakennettu, on mahdollista poliittisilla päätöksillä vaikuttaa.
No niin, eli alamme olla samaa mieltä yhä useammista asioista.

Quote
Quote
No, eiköhän se mainitsmasi halu oppia ollut aika lailla oleellsita 70-luvulla siinä, missä se on nytkin.
Tällä foorumilla joku muu tietänee paremmin, mutta käsittääkseni opetusteoriat ovat muuttuneet 70-luvulta ja vielä 80- ja 90-luvuillakin vanhan liiton opettajat menivät siltä pohjalta, että opettajan tehtävä on kaataa tietoa "tyhjään tauluun".

Voi olla, että teoriat siitä, mitä todellisuus on, ovat muuttuneet, mutta tuskinpa todellisuus juurikaan. Pointtini oli siis se, että vaikka opetusteoriat sanoivat vaikka "tabula rasa" silloin aikoinaan, niin käytännössä ne opettajat, jotka saivat oppilaat haluamaan oppia, saavuttivat parempia tuloksia kuin ne "tabula rasa":an luottavat. [/quote]
Epäilemättä, ja tämä varmaan on ollut takanakin siinä teorioiden muutoksessa.

Quote
Quote
Quote
Quote
Se millaista koulussa oli silloin kun sinä tai minä sitä kävimme alkaa olla jo melko epäoleellista nyky- ja tulevan nuorison suhteen, sillä maailma on niinkin lyhyessä ajassa muuttunut melkoisen paljon.
Ovatko ne nyt tarvittavat tiedot ja taidot siis radikaalisti erilaisia kuin silloin meidän aikaamme? Ok, jotain atk-sälää on varmasti enemmän, mutta entä muuten?
Jossain määrin kyllä, etenkin kun katsotaan tulevaisuuden haasteita niin innovatiivisuus ja oman luovuuden toteuttaminen tulee olemaan huomattavasti tärkeämpää kuin kuriin ja opettajan (pomon) ehdottomaan auktoriteettiin sopeutuminen.

Ei kai koulun tehtävä ole koskaan ollut "pomon ehdottomaan auktoriteettiin sopeuttaminen". Siinä, mistä minä kirjoitin, kyse oli puhtaasti kurista yhtenä oleellisena osana hyvää oppimisympäristöä, eikä niinkään kurista päämääränä sinällään.
Kyllähän tuo perinteinen koulu on kovasti opettanut sopeutumista ulkoiseen, teolliseen kuriin. Hyvä oppimisympäristö rakentuu nykykäsityksen mukaan kait enemmän itsekuriin, joka syntyy mielekkäästä ympäristöstä, ei siitä, että muuten tulee rangaistus pomolta (opettaja), perinteisesti vielä vapausrangaistus.
Quote
Quote
Ylipäätään on selvää, että koulu tulee olemaan murroksessa ja siksi koulusta ja oppimisesta on korkea aika käydä keskustelua. Tutkimus ainakin vaikuttaa olevan vilkasta:

Hyvä jos asioita tutkitaan ja vielä parempi, jos niitä tutkimusten tuloksia saadaan käytäntöön. Minun pointtini tässä on ollut se, että tuo nyt saatu tutkimusten tulos olisi varmaan ollut sovellettavissa silloin minunkin kouluaikaani (no, ehkä tietokoneisiin liittyviä asioita lukuunottamatta), kun taas sinä mielestäni tässä korostat, että itse yhteiskunta on muuttunut niin, että näillä uusilla jutuilla on merkitystä juuri tässä muuttuneessa tilanteessa ja että niissä 1970-luvun jutuissa ei siihen aikaan juuri parantamista ollut. (ehkä vähän kärjistäen)
1970-luvun jutut perustuivat käsittääkseni sen aikaisiin oppimis- ja opetusteorioihin ja koulun rakenne sen ajan työelämän rakenteeseen. Koulun rakenne menee pitkälti vielä siellä 70-luvulla vaikka nuo muut asiat ympäriltä ovat muuttuneet.

Vaikka olihan jo 1800-luvulla teorioita vapaista kouluista ja Francisco Ferrer teloitettiin liian radikaalin koulureformin ajamisen takia.
« Last Edit: May 09, 2012, 13:49:02 by mh »

Offline Lybeck

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 219
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #26 on: May 09, 2012, 14:11:47 »
1970-luvun jutut perustuivat käsittääkseni sen aikaisiin oppimis- ja opetusteorioihin ja koulun rakenne sen ajan työelämän rakenteeseen. Koulun rakenne menee pitkälti vielä siellä 70-luvulla vaikka nuo muut asiat ympäriltä ovat muuttuneet.

Vaikka olihan jo 1800-luvulla teorioita vapaista kouluista ja Francisco Ferrer teloitettiin liian radikaalin koulureformin ajamisen takia.

Tässä opsista sivulta 18 oppimiskäsityksestä ja oppimisympäristöstä:

Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen.

Tässä joku opettaja on vastannut Kontulan juttuun:

Peruskoulun ainejako ei ole periytynyt teollisesta maailmankuvasta, vaan ainejaon perusta on yleissivistys.

Olen ollut opettajana vuodesta 1980 alkaen. Koko tämän ajan peruskoulua on kehitetty. Aluksi kehitettiin erilaisia tuntikehysmalleja. Nyt ollaan siirtymässä inklusiiviseen lähikoulumalliin, joka on suurin muutos koko opettajaurani aikana.
"Älkää, älkää, en minämitään pahaa." -Riitaoja

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #27 on: May 09, 2012, 16:18:46 »
Niin tietenkin, mutta monen mielestä tuo "muiden varassa", joka perustuu vastavuoroiseen vapaaehtoiseen kaupankäyntiin (minä teen työtä, saan siitä rahaa, työnantajani työpanoksen ja minä voin rahallani ostaa jonkun toisen työpanosta) on moraalisesti eri asia kuin sellainen "muiden varassa" eläminen, jossa itse ei kontribuoi mitenkään touhuun, vaan on ainoastaan saamapuolella. Tuossa ylempänä puhuin siis tästä jälkimmäisestä.
Eli hyväksyt vain yhden tiukasti rajatun akselin (markkinat), joissa ihmisten kontribuutioita ja "siivellä elämistä" tarkastellaan?

Jep, kunhan tuo "markkinat" määritellään tarpeeksi laajalti. Alla lisää asiasta.

Quote
Tuo kaupankäynti ei muuten ole vapaaehtoista, jos olosuhteet ovat sellaiset, että selviytyäkseen on pakotettu myymään työpanoksensa ja ostajapuoli pystyy sanelemaan ehdot myyjän hätää hyväksi käyttäen.

Niin, tällöin ei puhutakaan vapaista markkinoista. Ostajapuoli pystyy sanelemaan ehdot vain, jos ei ole muita kilpailevia ostajia.

Quote
Jos taas yhteisölliset kontribuutiot rajoitetaan pelkästään markkinoihin, niin se taas tarkoittaa sitä, ettei ihmisten välitön, epämuodollinen keskinäinen apu, talkoo- ja vapaaehtoistyö yms. ole minkään arvoista.

Nuo mainitsemasi asiat toimivat sosiaalisen pääoman markkinoilla. Esim. talkootyö perustuu siihen, että jonkun tarvitessa talkooapua, muut tulevat auttamaan ja sitten ne auttajat voivat puolestaan pyytää autettuja tarvittaessa talkoisiin. Jos joku ei osallistu lainkaan toisten talkoisiin, mutta on sitten pyytämässä muita tulemaan itselleen talkooapuun, häntä ei välttämättä auteta. Sosiaalinen pääoma on tässä se, mitä käytetään valuuttana. Sama pätee tietenkin kaikkiin muihinkin keskinäisen avun systeemeihin.

Quote
Mitä tuohon markkinoilla palkkatyön tekemiseen tulee niin etenkin jos otetaan huomioon globaali ja ekologinen ulottuvuus (ja onko mitään syytä olla ottamatta niitä huomioon?) niin kysymys "muiden varassa" elämisestä sekä positiivista ja negatiivisista kontribuutioista saa vielä uusia käänteitä.

Globaalissa työnjaossa homma toimii kyllä ihan samalla tavoin. Ekologiassa myös. Jos oma elintaso perustuu muille haitan tuottamiseen, niin se on luonnollisesti myös sosiaalisesti paheksuttavaa (ks. vaikkapa BP:n saama paskalasti Meksikonlahden öljykatastrofin jäljiltä).

Mutta vältit oman kantasi antamisen. Sinustako ei ole mitään ongelmaa siinä muiden varassa elämisessä näin moraaliselta kannalta (oli tämä muiden varassa eläminen sitten yhteiskunnan tukien varassa elämistä tai öljyvahinkojen aiheuttamista riittämättömien suojatoimien vuoksi)?

Quote
Muutama viesti sitten oli juuri uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan tuo "kouluun tai tuet lähtee" ei toimi.

Niin, en tästä asiasta ollutkaan eri mieltä. Tutkimustietoa kaipasin siitä, mikä on paras keino välttää ne alle kolmekymppiset työkyvyttömyyseläkeläiset.

Quote
Quote
Toimeentulotukea saadakseen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jos siellä kerta on niin paljon sitä tekemätöntä työtä niin eikö tämäkin ikuinen valitus sossuasiakkaista ratkeaisi vain sillä, että Työvoimatoimisto osoittaisi "laiskureille" työpaikan, josta saa oikeudenmukaista palkkaa?

En ymmärrä, miten tämä liittyy kirjoittamaani.
Eikös tässä juuri ole puhuttu nuorista, jotka jäävät elämään sossun rahoilla koska eivät halua mennä töihin?
[/quote]

Niin, halua ja halua. Heille olisi tarjolla paskaduunia huonolla palkalla, josta ei jää omaan käteen juuri mitään tai sitten paikka koulun penkillä. Kummatkin noista johtavat ehkä pidemmällä tähtäimellä parempaan, mutta lyhyellä tähtäimellä se sossun varassa eläminen on varmasti houkuttavin vaihtoehto.

Quote
Quote
Minun kirjoitukseni liittyi työttömiin nuoriin, joille ei ole työtä tarjolla, mutta joita, toisin kuin vanhempia työttömiä, on koitettu saada tukia eväämällä patistettua kouluttautumaan, koska on ajateltu, että kouluttauduttuaan heille olisi työtä. Eli on suht huonosti työtä tarjolla pelkkä peruskoulun päästötodistus takataskussa oleville. Olisi paremmin töitä niille, jotka ovat hankkineet jonkun ammattitutkinnon. Kyse ei siis ole vain työmarkkinoiden käytössä olemisesta per se, vaan siitä, että on potentiaalisesti hyödyllisenä työnhakijana (=sellaisena, joka osaa jotain tehdäkin) työmarkkinoille tarjolla.
Maalitolpat taisi vähän liikahtaa tässä keskustelun edetessä.

Niin, sinä ryhdyit puhumaan jostain työmarkkinoiden käytössä olemisesta, joten minun piti sitten siihen ottaa jotain kantaa.

Quote
Tietenkin koulutuksen täysi puuttuminen kasvattaa riskiä joutua toimeentulotuelle, jolloin on entistä tärkeämpää osata hakea sitä toimeentulotukea, mutta yhtä lailla ammattikoulutuskaan ei ole tae töiden saamisesta,

Kukaan ei puhu tässä varmoista asioista. Ammattikoulutuksen hankkiminen nostaa reilusti sitä todennäköisyyttä, että pääsee hyvään työpaikkaan.

Quote
joten edelleen nousee esiin kysymys siitä, että ihmiset eivät osaa hakea toimeentulotukea. Käsitin ainakin niin, että tuon ehdotuksen tarkoitus oli siinä, että ihmiset osaisivat hakea toimeentulotukea eivätkä siksi putoaisi niin helposti koko kelkasta pois. Ilmeisesti kun nykyään on ongelma siinä, että puolet oikeuteuista eivät hae tukea ollenkaan ja syrjäytymisvaara kasvaa sen takia entisestään.

Mistä kelkasta nyt oikein puhut? Mikä on se kelkka, jossa koulutusta hankkimaton työtön nuori on, josta häntä pitäisi estää putoamasta? Eikö se kelkka olisi joko koulutuksen hankinta tai työpaikka? Miten toimeentulotuki auttaa näihin kumpaankaan? Etenkään tuon koulutuksen suhteen se tuntuu melkeinpä huonoimmalta vaihtoehdolta, etenkin jos nuorella ei ole mitään hirvittävää hinkua koulutusta hankkia. Koulutukseen lähteminenhän tarkoittaa sitä, että hän putoaa pois toimeentulotuelta ja joutuu kituuttamaan opintorahalle.

Quote
Jos elämänhallinta on muuten kunnossa ja osaa tulla toimeen vähällä niin kyllähän sillä pärjää terve ihminen jos ei yllättäviä menoja tule.

No, ainakin opintorahalla eläessä niihin yllättäviin menoihinkin pystyi varautumaan olemalla tuhlaamatta kaikkea rahaa joka kuukausi. Toimeentulotuella kai kaikki raha pitää ainakin nostaa sieltä tililtä, koska jos sinne antaa rahan kertyä, niin sitten näppärästi tukia aletaan leikata (jälleen yksi älyn riemuvoitto). Terveys on toki asia, joka voi aiheuttaa ongelmia, mutta minusta tämä pitäisikin hoitaa niin, että meille järjestettäisiin oikeasti käyttäjille ilmainen julkinen terveydenhoito, eikä niin, että koitetaan mukauttaa köyhille annettavat tuet niin, että niistä riittää sairauksista selviämiseen. Jälkimmäisen ongelmahan on siinä, että se tarkoittaa sitten sitä, että niille, joille ei mitään terveysongelmia tule, jää tuesta vielä entistäkin enemmän käteen (ja siten työnteko tulee entistä kannattamattomammaksi).

Quote
Tässä suhteessa nämä elämäntapailijatyöttömät tekee mun mielestä tärkeää työtä, sillä konkreettisesti tekevät työtä sen suhteen miten tulla toimeen vaatimattomasti ja omalla kekseliäisyydellä paikata rahan puutetta. Pieni kuluttaminen on yhteistä hyvää ;)

Ehkä tämä oli tarkoitettu vitsiksi, mutta kyllä ne yhteiskunnan tuilla elävät silti nettosaajia ovat.

Quote
Niin, eli perimmäinen ongelma on työelämän rakenteissa ja olosuhteissa. En näe miten tällaisessa tilanteessa on huono asia, että kelkasta putoamassa olevat ihmiset osaavat hyödyntää yhteiskunnassa olevia tukimuotoja?

Perimmäinen ja perimmäinen. Suomen perimmäinen ongelma maataloudessa on se, että maa sijaitsee 60:nnen leveyspiirin pohjoispuolella. Voidaan tietenkin tästä valittaa ja marista tai sitten voidaan lähteä siitä, että koitetaan mukautua siihen, että banaaneja ei ehkä Suomessa kannata koittaa kasvattaa, vaan ne kannattaa tuoda ulkomailta. Sama juttu tässä työelämäjutussa. Voidaan marista noista "työelämän olosuhteista" tai sitten voidaan koittaa tehdä tukijärjestelmät sellaisiksi, että niissä olosuhteissa työnteko on edelleen kannustavaa ja tekijän elintasoa parantavaa.

Quote
No niin, eli alamme olla samaa mieltä yhä useammista asioista.

Olemmeko? En ole tässä keskustelussa sinun nähnyt ottavan kertaakaan kantaa perustulon puolesta. Sen sijaan toimeentulotukea olet kovasti puolustellut.

Quote
Quote
Ei kai koulun tehtävä ole koskaan ollut "pomon ehdottomaan auktoriteettiin sopeuttaminen". Siinä, mistä minä kirjoitin, kyse oli puhtaasti kurista yhtenä oleellisena osana hyvää oppimisympäristöä, eikä niinkään kurista päämääränä sinällään.
Kyllähän tuo perinteinen koulu on kovasti opettanut sopeutumista ulkoiseen, teolliseen kuriin.
Ihanko tosiaan on opettanut? Onko tämä tosiaan jossain koulujen opetusohjelmassa näin mainittu?

Sinällään koko ajatus tuntuu oudolta, koska koulun alaluokilla lapset ovat vielä suht hyvin kurinalaisia eikä heitä tarvitse sen kummemmin mihinkään sopeuttaa. Ylemmillä luokilla alkaa sitten kapinointi koulussa opettajia, kotona vanhempia vastaan. Tämän jälkeen sitten joko siirrytään työelämään tai jatketaan selvästi vähemmän opettajan kurin varassa pyörivän yliopisto-opetuksen suuntaan.

Quote
Hyvä oppimisympäristö rakentuu nykykäsityksen mukaan kait enemmän itsekuriin, joka syntyy mielekkäästä ympäristöstä, ei siitä, että muuten tulee rangaistus pomolta (opettaja), perinteisesti vielä vapausrangaistus.

Itsekurin voisin nähdä toimivan jotenkin aikuisilla ja ehkä isommilla lukioikäisillä lapsilla, mutta sanoisin, että sen varaan touhun jättäminen ja ulkoisen kurin ikkunasta ulos heittäminen koulujen nuorimmilla lapsilla on kyllä aikamoista riskipeliä. Voi olla, että tuo ideaalitilanteessa toimisi, mutta kuten jo kirjoitin omasta kouluajastani, niin ne "oppilaiden itsekurin" varassa touhua pyörittäneet opettajat olivat oppitunteineen ehkä kaikkein eniten pihalla touhusta. Perusongelma on minusta siinä, että lapsilla ei ole vielä samanlaista kykyä pitkän tähtäimen ajatteluun kuin aikuisilla, minkä vuoksi itsekuri (teen nyt jotain ikävää ja saan myöhemmin siitä palkkion) toimii huonommin.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #28 on: May 10, 2012, 09:08:45 »
Niin tietenkin, mutta monen mielestä tuo "muiden varassa", joka perustuu vastavuoroiseen vapaaehtoiseen kaupankäyntiin (minä teen työtä, saan siitä rahaa, työnantajani työpanoksen ja minä voin rahallani ostaa jonkun toisen työpanosta) on moraalisesti eri asia kuin sellainen "muiden varassa" eläminen, jossa itse ei kontribuoi mitenkään touhuun, vaan on ainoastaan saamapuolella. Tuossa ylempänä puhuin siis tästä jälkimmäisestä.
Eli hyväksyt vain yhden tiukasti rajatun akselin (markkinat), joissa ihmisten kontribuutioita ja "siivellä elämistä" tarkastellaan?

Jep, kunhan tuo "markkinat" määritellään tarpeeksi laajalti. Alla lisää asiasta.

Kuulostaa vähän siltä, että nyt on hurahdettu markkinauskoon. Alla lisää asiasta.
Quote
Quote
Tuo kaupankäynti ei muuten ole vapaaehtoista, jos olosuhteet ovat sellaiset, että selviytyäkseen on pakotettu myymään työpanoksensa ja ostajapuoli pystyy sanelemaan ehdot myyjän hätää hyväksi käyttäen.

Niin, tällöin ei puhutakaan vapaista markkinoista. Ostajapuoli pystyy sanelemaan ehdot vain, jos ei ole muita kilpailevia ostajia.
Eli puhe vapaaehtoisesta kaupankäynnistä voidaan lykätä sivuun todellisia työmarkkinoita kuvatessa. Päästäänkö tästä myös siihen, että markkinat ovat vapaat sitten kun kaikki ovat myös tasa-arvoisia eikä kukaan joudu henkensä pitimiksi myymään itseään (työvoimaansa)?

Eli: "Liberty without socialism is privilege, injustice; socialism without liberty is slavery and brutality."
Quote
Quote
Jos taas yhteisölliset kontribuutiot rajoitetaan pelkästään markkinoihin, niin se taas tarkoittaa sitä, ettei ihmisten välitön, epämuodollinen keskinäinen apu, talkoo- ja vapaaehtoistyö yms. ole minkään arvoista.

Nuo mainitsemasi asiat toimivat sosiaalisen pääoman markkinoilla. Esim. talkootyö perustuu siihen, että jonkun tarvitessa talkooapua, muut tulevat auttamaan ja sitten ne auttajat voivat puolestaan pyytää autettuja tarvittaessa talkoisiin. Jos joku ei osallistu lainkaan toisten talkoisiin, mutta on sitten pyytämässä muita tulemaan itselleen talkooapuun, häntä ei välttämättä auteta. Sosiaalinen pääoma on tässä se, mitä käytetään valuuttana. Sama pätee tietenkin kaikkiin muihinkin keskinäisen avun systeemeihin.
Tässä tullaan taas siihen, että kun kaikki inhimillinen toiminta vedetään markkinafiltterin läpi, niin se vääristää pahasti käsitystä ihmisyydestä ja sen mahdollisuudesta. Maivein kanssa tästä jo aiemmin keskusteltiin, että miten nykypäivän taloustieteen käsitteet ja mallit on universaalisti projisoitavissa täysin toisenlaisiin ympäristöihin. Ylipäätään tavallinen keskinäinen apu ei mun nähdäkseni toimi mitenkään markkinalähtöisesti, tai ei ainakaan itselle tule mieleen yhtäkään talkoita tai tavallista apua, joissa työtunneista olisi pidetty kirjaa ja vaadittu yhteismitallista vastinetta. Enemmän kyse on ollut siitä, että jakamistalous muodostaa rihmaston, jossa, talouden termejä lainatakseni, kaikki ovat koko ajan kaikille velkaa (ja elävät muiden siivellä), jolloin yksittäisen kontribuution (tai velkasuhteen) tarkka mittaaminen käy jokseenkin mahdottomaksi eikä edes mielekkääksi.

Markkinoiden sijaan keskinäistä apua ja talkookulttuuria kuvaa mielestäni paremmin kommunistinen maksiimi: "Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan."

Mutta se, että joku saa toimeentulotukea tai on vapaaehtoisesti jättäytynyt pois työmarkkinoilta (yleensä työmarkkinoiden huonoiten korvatuista hommista) ei tarkoita sitä ettei henkilö anna minkäänlaista positiivista sosiaalista kontribuutiota, aivan kuten palkkatyö itsessään ei tarkoita tuollaista kontribuutiota. Siksi pidän vähän absurdina pitää pelkästään yhtä hyvin ahtaasti määriteltyä napaa mittarina sille kuka antaa positiivista kontribuutiota ja kuka ei.

Quote
Quote
Mitä tuohon markkinoilla palkkatyön tekemiseen tulee niin etenkin jos otetaan huomioon globaali ja ekologinen ulottuvuus (ja onko mitään syytä olla ottamatta niitä huomioon?) niin kysymys "muiden varassa" elämisestä sekä positiivista ja negatiivisista kontribuutioista saa vielä uusia käänteitä.

Globaalissa työnjaossa homma toimii kyllä ihan samalla tavoin. Ekologiassa myös. Jos oma elintaso perustuu muille haitan tuottamiseen, niin se on luonnollisesti myös sosiaalisesti paheksuttavaa (ks. vaikkapa BP:n saama paskalasti Meksikonlahden öljykatastrofin jäljiltä).


Meksikonlahden öljykatastrofi oli ääriesimerkki, joskin sen voidaan sanoa olevan nykyjärjestelmään sisäänrakennettu, mutta siitä tuskin on kovin suurta erimielisyyttä etteikö nykyinen läntinen elintaso ole ekologisesti kestämätön. Jos katsotaan ihan arkipäivän kulutuksen takana olevia sosiaalisia ja ekologisia prosesseja niin vaikka niitä paheksutaan niin yhtä lailla tuota paheksumista on ollut tapana paheuksia "viherpiipertämisenä" tms. Mutta jos arjen kulutuksen osatekijät, lähtien nyt liikkeelle tästä tietokoneesta, kahvikupista ja puuvillavaatteista, puretaan osatekijöihinsä koko tuotantoketjun matkalta, niin väkisinkin sillä on oma vaikutuksensa kysymykseen "siivellä elämisestä".

Quote
Mutta vältit oman kantasi antamisen. Sinustako ei ole mitään ongelmaa siinä muiden varassa elämisessä näin moraaliselta kannalta (oli tämä muiden varassa eläminen sitten yhteiskunnan tukien varassa elämistä tai öljyvahinkojen aiheuttamista riittämättömien suojatoimien vuoksi)?
Mun mielestä tämä kysymys on sen verta helvetin paljon monimutkaisempi, että en lähde käsittelemään sitä pelkästään toimeentulotuen saamisen kautta.

Quote
Quote
Muutama viesti sitten oli juuri uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan tuo "kouluun tai tuet lähtee" ei toimi.

Niin, en tästä asiasta ollutkaan eri mieltä. Tutkimustietoa kaipasin siitä, mikä on paras keino välttää ne alle kolmekymppiset työkyvyttömyyseläkeläiset.
Parasta keinoa ei varmaan ole vielä keksitty, mutta ihan arkijärjen kautta voisin kuvitella, että kun yhteiskunnassa kerta on tiettyjä apumekanismeja, joita tällä hetkellä ihmiset eivät osaa käyttää, yksi hyvä askel olisi neuvoa ihmisiä käyttämään näitä apumekanismeja tarvittaessa.

Nyt vaikuttaa siltä, että apumekanismien käyttäminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi lyhyen tähtäimen taloudellisen säästön toivossa.
Quote
Quote
Quote
Quote
Toimeentulotukea saadakseen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä ja jos siellä kerta on niin paljon sitä tekemätöntä työtä niin eikö tämäkin ikuinen valitus sossuasiakkaista ratkeaisi vain sillä, että Työvoimatoimisto osoittaisi "laiskureille" työpaikan, josta saa oikeudenmukaista palkkaa?

En ymmärrä, miten tämä liittyy kirjoittamaani.
Eikös tässä juuri ole puhuttu nuorista, jotka jäävät elämään sossun rahoilla koska eivät halua mennä töihin?

Niin, halua ja halua. Heille olisi tarjolla paskaduunia huonolla palkalla, josta ei jää omaan käteen juuri mitään tai sitten paikka koulun penkillä. Kummatkin noista johtavat ehkä pidemmällä tähtäimellä parempaan, mutta lyhyellä tähtäimellä se sossun varassa eläminen on varmasti houkuttavin vaihtoehto.
Tuossa viimeisimmässä vaihtoehdossa on sekin, että siinä voi tehdä asioita joihin muuten ei riittäisi aikaa. Se voi myös olla aikalisä, jonka kautta omat halut ja tarpeet täsmentyvät ajan myötä. Missään nimessä se ei tarkoita sitä, että toimeentulotuen saaja on automaattisesti hyödytön ja tarpeeton.

Quote
Quote
Quote
Minun kirjoitukseni liittyi työttömiin nuoriin, joille ei ole työtä tarjolla, mutta joita, toisin kuin vanhempia työttömiä, on koitettu saada tukia eväämällä patistettua kouluttautumaan, koska on ajateltu, että kouluttauduttuaan heille olisi työtä. Eli on suht huonosti työtä tarjolla pelkkä peruskoulun päästötodistus takataskussa oleville. Olisi paremmin töitä niille, jotka ovat hankkineet jonkun ammattitutkinnon. Kyse ei siis ole vain työmarkkinoiden käytössä olemisesta per se, vaan siitä, että on potentiaalisesti hyödyllisenä työnhakijana (=sellaisena, joka osaa jotain tehdäkin) työmarkkinoille tarjolla.
Maalitolpat taisi vähän liikahtaa tässä keskustelun edetessä.

Niin, sinä ryhdyit puhumaan jostain työmarkkinoiden käytössä olemisesta, joten minun piti sitten siihen ottaa jotain kantaa.
Kyllähän tuo työmarkkinoiden käytettävissä oleminen (työkykyiselle) liittyy oleellisesti siihen käsitykseen, että kun koulussa kerrotaan tukimuodoista ja niiden käytöstä, porukka vaan jää sossun rahoille lorvimaan.
Quote
Quote
Tietenkin koulutuksen täysi puuttuminen kasvattaa riskiä joutua toimeentulotuelle, jolloin on entistä tärkeämpää osata hakea sitä toimeentulotukea, mutta yhtä lailla ammattikoulutuskaan ei ole tae töiden saamisesta,

Kukaan ei puhu tässä varmoista asioista. Ammattikoulutuksen hankkiminen nostaa reilusti sitä todennäköisyyttä, että pääsee hyvään työpaikkaan.
Nostaa nostaa, mutta ei takaa mitään. Myös toisen asteen koulutuksen hankkineen on hyvä osata hakea toimeentulotukea jos muut ovet menevät kiinni. Etenkin lukion käyneille tuo voi tulla helpommin tarpeeseen, sillä ammattikoulun käyneet ovat käsittääkseni oikeutettuja työttömyyskorvaukseen, toisin kuin lukiosta tulleet.
Quote
Quote
joten edelleen nousee esiin kysymys siitä, että ihmiset eivät osaa hakea toimeentulotukea. Käsitin ainakin niin, että tuon ehdotuksen tarkoitus oli siinä, että ihmiset osaisivat hakea toimeentulotukea eivätkä siksi putoaisi niin helposti koko kelkasta pois. Ilmeisesti kun nykyään on ongelma siinä, että puolet oikeuteuista eivät hae tukea ollenkaan ja syrjäytymisvaara kasvaa sen takia entisestään.

Mistä kelkasta nyt oikein puhut? Mikä on se kelkka, jossa koulutusta hankkimaton työtön nuori on, josta häntä pitäisi estää putoamasta? Eikö se kelkka olisi joko koulutuksen hankinta tai työpaikka? Miten toimeentulotuki auttaa näihin kumpaankaan? Etenkään tuon koulutuksen suhteen se tuntuu melkeinpä huonoimmalta vaihtoehdolta, etenkin jos nuorella ei ole mitään hirvittävää hinkua koulutusta hankkia. Koulutukseen lähteminenhän tarkoittaa sitä, että hän putoaa pois toimeentulotuelta ja joutuu kituuttamaan opintorahalle.
Kelkka tarkoittaa laajemmin tätä yhteiskuntaa, jossa toimeentulotuki siis pitää henkilön jollain tavalla kiinni. Ihmisten siirtyminen kokonaan "yhteiskunnan ulkopuolelle" ei välttämättä ole yhteiskunnan kannalta sen parempi tai taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kuin heidän pitämisensä yhteiskunnan piirissä toimeentulotuen avulla.

Toimeentulotuki ja sosiaaliturva eivät ole hyväntekeväisyyttä.

Quote
Quote
Tässä suhteessa nämä elämäntapailijatyöttömät tekee mun mielestä tärkeää työtä, sillä konkreettisesti tekevät työtä sen suhteen miten tulla toimeen vaatimattomasti ja omalla kekseliäisyydellä paikata rahan puutetta. Pieni kuluttaminen on yhteistä hyvää ;)

Ehkä tämä oli tarkoitettu vitsiksi, mutta kyllä ne yhteiskunnan tuilla elävät silti nettosaajia ovat.
Tässä taas palataan noihin mittareihin ja mitä otetaan mukaan ja mitä ei. Sinällään tuo ei ollut vitsi, että mun mielestä pidemmän päälle kulutusjuhlat tulevat loppumaan ja vähällä toimeen tulevat tekevät tärkeää työtä tulevaisuuden yhteiskunnan kannalta. On niitäkin, jotka suhtautuvat tukiinsa sillä tavalla, että yhteiskunta maksaa heille kaikista pienintä minipalkkaa siitä hyvästä, että he tekevät sosiaalisesti hyödyllistä työtä kehittämällä "nautinnollista köyhyyttä".

Quote
Quote
Niin, eli perimmäinen ongelma on työelämän rakenteissa ja olosuhteissa. En näe miten tällaisessa tilanteessa on huono asia, että kelkasta putoamassa olevat ihmiset osaavat hyödyntää yhteiskunnassa olevia tukimuotoja?

Perimmäinen ja perimmäinen. Suomen perimmäinen ongelma maataloudessa on se, että maa sijaitsee 60:nnen leveyspiirin pohjoispuolella. Voidaan tietenkin tästä valittaa ja marista tai sitten voidaan lähteä siitä, että koitetaan mukautua siihen, että banaaneja ei ehkä Suomessa kannata koittaa kasvattaa, vaan ne kannattaa tuoda ulkomailta.
Niin ja sitten voidaan kehittää olosuhteisiin sopivaa ruoan alkutuotantoa. Monet tekevät sitä jo nyt, osa toimeentulotuella.

Quote
Sama juttu tässä työelämäjutussa. Voidaan marista noista "työelämän olosuhteista" tai sitten voidaan koittaa tehdä tukijärjestelmät sellaisiksi, että niissä olosuhteissa työnteko on edelleen kannustavaa ja tekijän elintasoa parantavaa.
Muutoksesta olen samaa mieltä, mutta työelämä ei ole ilmastoon verrattava ihmistoiminnasta riippumaton asia. Työelämän rakenteet on muutettavissa eri tavalla kuin ilmasto.

Quote
Quote
No niin, eli alamme olla samaa mieltä yhä useammista asioista.

Olemmeko? En ole tässä keskustelussa sinun nähnyt ottavan kertaakaan kantaa perustulon puolesta. Sen sijaan toimeentulotukea olet kovasti puolustellut.
En ole nähnyt perustuloa kovin oleellisena tässä. Kyllä kai perustulouudistuksen jälkeenkin sosiaalityöntekijöillä on töitä ja ihmisten on hyvä tietää miten apua voi hakea silloin kun sitä tarvitaan?

Quote
Quote
Quote
Ei kai koulun tehtävä ole koskaan ollut "pomon ehdottomaan auktoriteettiin sopeuttaminen". Siinä, mistä minä kirjoitin, kyse oli puhtaasti kurista yhtenä oleellisena osana hyvää oppimisympäristöä, eikä niinkään kurista päämääränä sinällään.
Kyllähän tuo perinteinen koulu on kovasti opettanut sopeutumista ulkoiseen, teolliseen kuriin.
Ihanko tosiaan on opettanut? Onko tämä tosiaan jossain koulujen opetusohjelmassa näin mainittu?
Ei, vaan se on kuulunut siihen rakenteeseen, "piilo-opetussuunnitelmaan".
Quote
Sinällään koko ajatus tuntuu oudolta, koska koulun alaluokilla lapset ovat vielä suht hyvin kurinalaisia eikä heitä tarvitse sen kummemmin mihinkään sopeuttaa. Ylemmillä luokilla alkaa sitten kapinointi koulussa opettajia, kotona vanhempia vastaan. Tämän jälkeen sitten joko siirrytään työelämään tai jatketaan selvästi vähemmän opettajan kurin varassa pyörivän yliopisto-opetuksen suuntaan.
Kyllä se tiukka kellon rytmi ja tehtaan pilliä muistuttava välituntikello viittaa juuri teolliseen työn organisaatioon, puhumattakaan opettajan perinteisestä kuriauktoriteetin roolista luokassa.

Quote
Quote
Hyvä oppimisympäristö rakentuu nykykäsityksen mukaan kait enemmän itsekuriin, joka syntyy mielekkäästä ympäristöstä, ei siitä, että muuten tulee rangaistus pomolta (opettaja), perinteisesti vielä vapausrangaistus.

Itsekurin voisin nähdä toimivan jotenkin aikuisilla ja ehkä isommilla lukioikäisillä lapsilla, mutta sanoisin, että sen varaan touhun jättäminen ja ulkoisen kurin ikkunasta ulos heittäminen koulujen nuorimmilla lapsilla on kyllä aikamoista riskipeliä. Voi olla, että tuo ideaalitilanteessa toimisi, mutta kuten jo kirjoitin omasta kouluajastani, niin ne "oppilaiden itsekurin" varassa touhua pyörittäneet opettajat olivat oppitunteineen ehkä kaikkein eniten pihalla touhusta. Perusongelma on minusta siinä, että lapsilla ei ole vielä samanlaista kykyä pitkän tähtäimen ajatteluun kuin aikuisilla, minkä vuoksi itsekuri (teen nyt jotain ikävää ja saan myöhemmin siitä palkkion) toimii huonommin.
Itsekurilla tarkoitin lähinnä sitä, että kun ympäristö on mielekäs ja koetaan omaksi, kuri hoituu itsestään. Harva omiin muroihinsa haluaa kusta.
« Last Edit: May 10, 2012, 09:10:53 by mh »

Offline mh

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1704
Re: Anna Kontula peruskoulun päivittämisestä
« Reply #29 on: May 10, 2012, 09:18:53 »
Tässä yksi näkemys tuohon verorahoilla loisimiseen:
Quote from: HS
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuore ylijohtaja Juhana Vartiainen arvostelee kovin sanoin suomalaista omistusasumisen suosimista.

"Omistusasumisen verokohtelu on niin lievää, että aika pienillä tuloilla tai kotirouvastatuksella saa aika mukavan elintason. Kovempi kiinteistövero voisi lisätä työhaluja."

Nykyjärjestelmässä asuntolainan koroista saa verovähennystä, laskennallista asuntotuloa ei veroteta ja Suomen kiinteistövero on alhainen.

"Olen minäkin omistanut asuntoja koko ikäni, mutta yhtä lailla voisin tehdä sen omalla rahallani enkä veronmaksajien ja vuokralla-asujien rahoilla", demaritaustainen Vartiainen lataa.