Author Topic: Pitääkö vihapuhetta pelätä? Taiteiden yönä eli pe 26.8. Kiasman kahvilan aulassa  (Read 12522 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
    • View Profile
Prööt...mitä? En oikein ymmärrä tätä kappaletta. Mainitsin ylempänä, että nähdäkseni se Halliksen saama tuomio (uskonrauhan rikkomisesta) oli perusteltu ja looginen, eikä sodi oikeustajuani vastaan. Kysyit miksei tullut tuomiota myös kiihottamisesta, sanoin etten tiedä.

Ok, väännetään rautalangasta. Minä ensin kirjoitin, että uskonrauhapykälä ei vaadi kenenkään loukkaantumista. Sinusta taas tuomio Halla-aholle tuli siitä uskonrauhan loukkaamisesta siksi, että hän loukkasi muslimeja. Minusta se tuli siksi, että hän pilkkasi yhden uskonnollisen yhteisön pyhänä pitämää, eikä sillä muslimien loukkaamisella ollut asiaan merkitystä. Jos se tuomio olisi tullut loukkaamisesta, olisi minusta pitänyt tulla tuomio myös kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, koska siinä mainitaan myös loukkaaminen ja Halla-ahon tähän liittyvä kirjoitus oli sisällöltään lähes identtinen. Ei kuitenkaan tullut.

Minusta nyt siis se, että tuomio tuli yhdestä muttei toisesta syytteestä osoittaa, ettei loukkaaminen voinut olla sen ensimmäisen tuomion syy. Minusta ei voi ajatella niin, että ensimmäisen osan tuomio osoittaa, että lain oikea tulkinta on se ihmisryhmän loukkaamisen pitäminen avainasemassa, mutta sitten jättää huomiotta sen jälkimmäisen osan vapauttavan tuomion, joka viittaisi siihen, ettei ole.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
    • View Profile
Minusta sitä tarkoitusta paljon oleellisempaa on se, mitä on tehty ja mitä siitä on seurannut. Jos on esim. levitetty valheita, tämä on objektiivisesti mahdollista todeta joko todeksi tai epätodeksi ja antaa siltä pohjalta tuomio. Tarkoituksen osalta minusta voidaan ehkä todeta se, onko tehty toiminta tehty tarkoituksella vai vahingossa, mutta syvien motiivien selvittäminen vaatisi minusta ajatustenlukukonetta ja mitä suurempi merkitys tälle annetaan, sitä suurempi oikeusistuimien mielivallasta tulee.

Murhalla ja tapollakaan ei sitten varmaan ole mitään olennaista eroa? Lopputuloshan on sama.

Lopputulos ei ole sama. Murhan pitää olla joko suunnitelmallinen tai sen pitää tapahtua julmalla tavalla. Lopputuloksena siis ihminen on tapettu joko suunnitelmallisesti tai julmasti verrattuna tappoon, jossa ihminen on vain tapettu. Itse motiivilla ei liene juuri merkitystä sen suhteen, kumpaan kategoriaan touhu menee, vaikka toki suunnitelmallisuuden osoittamisessa jonkun tietyn motiivin (esim. taloudellinen hyötyminen) toteaminen todennäköisesti auttaa.

Oleellista on joka tapauksessa se, että suomalaisessa oikeuskäytännössä viinapäissä jonkun tuosta vaan hengiltä puukottaminen on paljon pahempi rikos kuin hakaristien spreijaaminen synagoogan seinään, vaikka jälkimmäisessä voitaisiin osoittaa motiivin olleen sen, että spreijaajat haluaisivat aloittaa holocaustin uudestaan.

Quote
En tunne ollenkaan sitä, miten käytännössä toimitaan omaisuusrikosten kanssa. Mielestäni kuitenkin on eri asia hakata naapurin autoa kirveellä esimerkiksi hetkellisessä suuttumuksessa kuin hakata naapurin autoa kirveellä suunnitellusti ja sillä taustalla, että vaikkapa joku fanittamasi poliitikko on viimeiset 10 vuotta antanut sinulle ymmärtää että naapurin auton tuhoaminen ei olisi kauhean paha juttu, tai että naapurisi ihonväristä/uskonnosta/tms johtuen se olisi itse asiassa aika miehekästä. Molemmat ovat rangaistavia tekoja, mutta nuo erilaiset olosuhteet tulisi nähdäkseni ottaa huomioon.

No, tuo on siinä mielessä huono esimerkki, että juuri tuo motiivi (uhrin kuuluminen ihonvärin/uskonnon/tms. tavoin määrittämään kansanryhmään) on käsittääkseni erikseen mainittu rikoslaissa raskauttavana tekijänä. Se ei siis oikein sovellu esimerkiksi siitä, että motiivilla olisi merkitystä silloin, kun sitä ei erikseen laissa mainita. Mutta olet toki oikeassa sen suhteen, että jos tuo on rikoksen motiivi, silloin se vaikuttaa.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Offline Kane

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 127
    • View Profile
Minusta sitä tarkoitusta paljon oleellisempaa on se, mitä on tehty ja mitä siitä on seurannut. Jos on esim. levitetty valheita, tämä on objektiivisesti mahdollista todeta joko todeksi tai epätodeksi ja antaa siltä pohjalta tuomio. Tarkoituksen osalta minusta voidaan ehkä todeta se, onko tehty toiminta tehty tarkoituksella vai vahingossa, mutta syvien motiivien selvittäminen vaatisi minusta ajatustenlukukonetta ja mitä suurempi merkitys tälle annetaan, sitä suurempi oikeusistuimien mielivallasta tulee.

Murhalla ja tapollakaan ei sitten varmaan ole mitään olennaista eroa? Lopputuloshan on sama.

Lopputulos ei ole sama. Murhan pitää olla joko suunnitelmallinen tai sen pitää tapahtua julmalla tavalla. Lopputuloksena siis ihminen on tapettu joko suunnitelmallisesti tai julmasti verrattuna tappoon, jossa ihminen on vain tapettu. Itse motiivilla ei liene juuri merkitystä sen suhteen, kumpaan kategoriaan touhu menee, vaikka toki suunnitelmallisuuden osoittamisessa jonkun tietyn motiivin (esim. taloudellinen hyötyminen) toteaminen todennäköisesti auttaa.


Paitsi että lopputulos on ja pysyy edelleen samana. Kuvailit ainoastaan erot tekotavassa.