Author Topic: Etnisellä monimuotoisuudella on kielteinen vaikutus 15-vuotiaiden oppimiseen  (Read 5183 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Kellottaja

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 839
    • View Profile
Hollantilainen tutkimus jossa yllättäen monikulttuurisessa koulussa opiskelevien lasten oppimistulokset ovat huonompia kuin homogeenisemmässä kouluyhteisössä. Ihmeellistä että rikkaassa oppimisyhteisössä, jossa kulttuureista opitaan ihan päivittäisessä elämässä ei olekaan hyötyä oppimisen kanssa. Tutkimuksessa havaittiin, että kulttuurien välisien riitojen selvittelyyn kuluu paljon aikaa ja energiaa.
Suomessa voidaan vielä lopettaa kouluja kuten Keski-Espoon(lähes puolet mamuja) koululle tehtiin ongelmien estämiseksi. Tosin koulujen lopettamista ei kovin kauaa voi jatkaa. Jotkut ovat selittäneet Suomen menestystä Pisa-tutkimuksissa juuri mamukoulujen puuttumisella.

http://www.maastrichtuniversity.nl/web/Main/Sitewide/PressRelease/EthnicDiversityAtSchoolHasANegativeEffectOnLearning.htm

Quote
Ethnic diversity at school has a negative effect on learning
Press release 17 June 2010

Inauguration of Jaap Dronkers as professor of International Education Research

Fifteen-year-old pupils from schools with high ethnic diversity perform worse than comparable pupils from schools with homogenous student populations. This applies not just to the immigrant children, but also to the pupils from the country in question. For the latter group, the negative effect is strongest in school systems with a hierarchy of school types, such as the Dutch and German systems. What’s more, the number and origin of the immigrant pupils also plays an important role. Having a higher proportion of pupils from Islamic countries at a given school negatively influences the performance of all pupils at that school. But in contrast, a higher share of pupils from South and East Asia has a positive effect. This is just one of Jaap Dronkers’s conclusions from his empirical research using international PISA data, which he discusses in his inaugural lecture.

The educational performance of immigrant pupils gets a boost from having a higher proportion of such pupils at a particular school - but only when the fellow immigrant pupils come from the same region. This applies particularly to immigrant children from Islamic countries and from South and East Asia. This positive effect of ethnic homogeneity in schools might explain the attraction of Islamic schools, for example, or white or Jewish schools. Dronkers discusses such issues on Thursday 17 June in his inaugural lecture, -˜The positive but also negative effects of ethnic diversity in schools on educational performance’. With this lecture, he accepts the professorship in -˜International comparative research on educational performance and social inequality’ at Maastricht University's Research Centre for Education and the Labour Market (ROA).


"I’m a sociologist who studies education-, says Dronkers. "The core of my work revolves around the study of education and inequality. In the first instance, I’m an empiricist. I don’t find things - I calculate them. My role is to quantify people’s assumptions and suppositions about how things are. So when someone says that migrant children lag behind in education as a result of the bad environment that they come from, then I say: I’d like to calculate that. And then the outcome shows that pupils from Islamic countries perform worse than other comparable immigrant pupils. This can’t be attributed to their socioeconomic background, or the school characteristics or education system. In other words, the constant harping about the socioeconomic deficit or the characteristics of schools or education systems has no empirical basis.-


The data on which Dronkers based his research came from the 2006 test of the Program for International Student Assessment (PISA). Since 2000, 15-year-old pupils living in a large number of OECD member states have taken this test every three years. The aim of the test is to measure the students’ skills in maths, science and reading at the end of the compulsory education period. The study population comprises 9,279 immigrant pupils (from 35 different countries of origin, now living in 15 Western countries) and all 76,569 local pupils from these 15 countries. Dronkers made use of the PISA data for Germany, Belgium, Scotland and elsewhere in his analysis.




Lower achievements at mixed schools
http://www.rnw.nl/english/article/lower-achievements-mixed-schools

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
    • View Profile
Tähän väliin kiinnostaisi kysyä, miten lienee kansainvälisten eli monikulttuuristen yliopistojen, lukioiden jne. laita? Esim. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on vuosi vuodelta monikulttuurisempi. Sisäänpääsykriteerit eivät silti ole laskeneet huippulukemista.

On aivan odotettavaa, että tutkittaessa maahanmuuttajapitoisten lähiöiden kouluja, joissa lapsista moni puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin maan valtakieltä ja lisäksi perheillä on taustallaan muutto (esimerkiksi sotaisasta) maasta vieraaseen, heijastuu tämä lasten koulunkäyntiin. Yhtä lailla on odotettavaa, että kielellisesti ja kulttuurillisesti heterogeenisen porukan opettaminen on haastavampaa kuin yksikielisen porukan. Siinä mielessä tutkimus oli nollatutkimus, joka toi esiin tyypillisiä ja odotettavia lähiökoulun ongelmia.  

Syyksi on kuitenkin aivan turhaa nimetä nimenomaan monikulttuurisuus. Harvard on käsittääkseni jokseenkin koko historiansa ajan ollut sangen monikulttuurinen oppilaitos. Monikulttuurisia ovat myös useimpien kansainvälisten, menestyneiden yritysten johtoryhmät ja tieteellisten tutkimusyksikköjen kokoonpanot. Kulttuuri- ja tapaerot työ- ja oppimisyhteisöissä tuovat luonnollisesti omat haasteensa, eikä sen "lisäarvon" puristaminen näkyville ole mitä ilmeisimmin ollut tuon hollantilaistutkimuksen tavoitteena.

Jo se, että lapset pienestä pääsevät oppimaan vieraita kieliä ja tapoja, edesauttaa globaalin kommunikointitaidon omaksumista. On naivia kuvitella, että tulevaisuuden maailmassa pärjää  hallitsemalla oman äidinkielensä lisäksi kouluenglannin lisäksi vain telkkarista oppimansa amerikkalaisen kehonkielen koodiston.

Mutta on toki aina henkilöitä, jotka haluavat ryömiä sieltä missä aita on matalin. Jos tämän lisäksi halutaan demonisoida "monikulttuurisuus" kamalaksi ja pahaksi ongelma-asiaksi, lienee unelmakuva onnen suloisesta auvolasta "supisuomalainen"kulttuuri, missä pelataan englanninkielistä play stationia hampurilaistauoilla tai pakastepizzalla höystettynä meditoiden kansallismielisten suosiman, tanskalaisen "valkoisen miehen sperma pankki Afrikkaan-buddhalaisuuden" hengellistämänä?  
 ;) ::) ::)

http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/buddhalaisuus_ja_maahanmuuttovastaisuus/14/
« Last Edit: June 21, 2010, 18:20:43 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline PYO

  • Newbie
  • *
  • Posts: 31
  • Poliittisesti epäkorrekti
    • View Profile
    • http://epakorrekti.blogspot.com/
Esim. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on vuosi vuodelta monikulttuurisempi. Sisäänpääsykriteerit eivät silti ole laskeneet huippulukemista.
Osaatko antaa lähteitä opiskelijoiden taustaan ja sisäänpääsykriteereihin liittyen?

Quote
On aivan odotettavaa, että tutkittaessa maahanmuuttajapitoisten lähiöiden kouluja, joissa lapsista moni puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin maan valtakieltä ja lisäksi perheillä on taustallaan muutto (esimerkiksi sotaisasta) maasta vieraaseen, heijastuu tämä lasten koulunkäyntiin. Yhtä lailla on odotettavaa, että kielellisesti ja kulttuurillisesti heterogeenisen porukan opettaminen on haastavampaa kuin yksikielisen porukan.
[...]
Syyksi on kuitenkin aivan turhaa nimetä nimenomaan monikulttuurisuus.
Mitenhän mahtaisit määritellä monikulttuurisuuden? Eikö eri kieli ja vierasmaalainen tausta ole kulttuuria?

Quote
Harvard on käsittääkseni jokseenkin koko historiansa ajan ollut sangen monikulttuurinen oppilaitos. Monikulttuurisia ovat myös useimpien kansainvälisten, menestyneiden yritysten johtoryhmät ja tieteellisten tutkimusyksikköjen kokoonpanot.
Voisitko antaa esimerkkejä? Luonnollisesti lähteiden kera.  Mitä Harvardiin tulee, niin siellä on vahva tieteellinen länsimainen älymystökulttuuri, joka dominoi muita kulttuureja siinä määrin, ettei ongelmia pääse syntymään. 

Jussi Jalonen

  • Guest
Mitä Harvardiin tulee, niin siellä on vahva tieteellinen länsimainen älymystökulttuuri, joka dominoi muita kulttuureja siinä määrin, ettei ongelmia pääse syntymään.

Millä vuosikurssilla opiskelit, ja minkäs tyylistä "dominaatiota" olet havainnut? Jotain sotienvälisen ajan tapaista, vai?


Best,

J. J.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
    • View Profile
Tähän väliin kiinnostaisi kysyä, miten lienee kansainvälisten eli monikulttuuristen yliopistojen, lukioiden jne. laita? Esim. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on vuosi vuodelta monikulttuurisempi. Sisäänpääsykriteerit eivät silti ole laskeneet huippulukemista.

Kyseessä on jatko-opiskelupaikat, joten vertailukelpoisuudeltaan ne ovat aika huonoja. Niihin valikoituvat kulttuuritaustasta riippumatta ne opiskelijat, joilla on lahjoja opiskeluun.

Quote

Syyksi on kuitenkin aivan turhaa nimetä nimenomaan monikulttuurisuus.

Olet oikeassa. Nimittäin:
Quote
What’s more, the number and origin of the immigrant pupils also plays an important role. Having a higher proportion of pupils from Islamic countries at a given school negatively influences the performance of all pupils at that school. But in contrast, a higher share of pupils from South and East Asia has a positive effect.

Tutkimuksessa lisäksi vielä mainitaan, että "sosioekonomiset erot eivät selitä" tutkimustulosta. Sodan jaloista-kortti ei siis selitä tätä.
Quote
Pupils originating from Islamic
countries have substantially lower language scores than equivalent pupils with an immigrant background
from other regions. This cannot be explained by the individual socioeconomic backgrounds, school
characteristics, or education systems.

Linkistä löytyy myös koko tutkimus, joten sieltä selviää ettei johtopäätöksenä voida sanoa, ettei etnistä monimuotoisuutta voisi olla jatkossakin. Sen sijaan sen käyttäminen perusteena paremmille oppimistuloksille on  väärä. Sivun 19 lukemistulokset kuitenkin puhuvat melko karua kieltä.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Cls

  • Guest
Tähän väliin kiinnostaisi kysyä, miten lienee kansainvälisten eli monikulttuuristen yliopistojen, lukioiden jne. laita? Esim. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on vuosi vuodelta monikulttuurisempi. Sisäänpääsykriteerit eivät silti ole laskeneet huippulukemista.

Moniko näistä on lähtöisin heikosta sosioekonomisesta asemasta tai tullut maahan lukutaidottomana nuorena? Kuinka monikulttuuri ilmenee koulussa, vai onko se vain monietnisyyttä yhdellä kulttuurilla?

Hommatermejä käyttäen yleensä erotellaan myös tiukasti monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, jossa monikulttuuria on lähinnä humanitaarisen maahanmuuton kautta tulevat, jälkimmäisten taas yleensä pyrkiessä assimilaatioon.

Syyksi on kuitenkin aivan turhaa nimetä nimenomaan monikulttuurisuus. Harvard on käsittääkseni jokseenkin koko historiansa ajan ollut sangen monikulttuurinen oppilaitos. Monikulttuurisia ovat myös useimpien kansainvälisten, menestyneiden yritysten johtoryhmät ja tieteellisten tutkimusyksikköjen kokoonpanot. Kulttuuri- ja tapaerot työ- ja oppimisyhteisöissä tuovat luonnollisesti omat haasteensa, eikä sen "lisäarvon" puristaminen näkyville ole mitä ilmeisimmin ollut tuon hollantilaistutkimuksen tavoitteena.

Jo se, että lapset pienestä pääsevät oppimaan vieraita kieliä ja tapoja, edesauttaa globaalin kommunikointitaidon omaksumista. On naivia kuvitella, että tulevaisuuden maailmassa pärjää  hallitsemalla oman äidinkielensä lisäksi kouluenglannin lisäksi vain telkkarista oppimansa amerikkalaisen kehonkielen koodiston.

Varmaan suurin ero kriittisten ja ei-kriittisten välillä tulee tässä. Minä en näe vieraita tapoja ja kulttuureja rikkautena tai "lisäarvona", vaan lähinnä rasitteena. Yhdellä kielellä kommunikointi on helpompaa kuin monella. Yhden kulttuurin ja sääntöjoukon perusteella toimiminen on minusta järkevintä, jotta yhteiskunta toimii kitkatta ja tehokkaasti. Tapoja ei tarvita monia, vaan se yksi järkevin. Taiteet ja muu erikseen tietenkin, mutta jos puhutaan puhtaasti tehokkuuden kannalta, niin joukon homogeenisyys on suuri etu.

Lapset eivät opi koulussa muita kieliä, vaikka vieraskielisiä joukossa olisikin. Minusta aika utopistista väittääkään, että pelkkä vieraskielisten läsnäolo auttaisi kielten oppimisessa, ellei sitten kyse ole Suomessa jo opetettavista vieraista kielistä, mutta silloinkin oppiminen on vähäistä. Eri asia myös, että tarvitaanko näitä maahanmuuttajien harvinaisempia kieliä mihinkään, koskaan. Suomenruotsalaisten kanssa olen ollut paljon tekemisissä, enkä ole havainnut ruotsin kielen taidossani muutosta (vikaa on tosi minussakin, koska ei ole ollut kiinnostusta oppia, kuten harvalla muutenkaan).

Vieraiden kulttuurien vaikutusta kommunikointitaitoon en osaa kommentoida, mutta epäilen vaikutuksen olevan vähäinen.

Offline BRG

  • Newbie
  • *
  • Posts: 15
    • View Profile
Yhtä lailla on odotettavaa, että kielellisesti ja kulttuurillisesti heterogeenisen porukan opettaminen on haastavampaa kuin yksikielisen porukan.

Näköjään Trainers House konsultit on käyneet teidänkin firmassa, ei ole ongelmia, ne on haasteita. Tota konsulttislangia kun joutuu kuuntelemaan yli 30 min niin sitten yleensä teeskentelen että kännykkä soi ja lähden huomaavaisesti käytävään puhumaan, enkä koskaan palaa.

Syyksi on kuitenkin aivan turhaa nimetä nimenomaan monikulttuurisuus. Harvard on käsittääkseni jokseenkin koko historiansa ajan ollut sangen monikulttuurinen oppilaitos. Monikulttuurisia ovat myös useimpien kansainvälisten, menestyneiden yritysten johtoryhmät ja tieteellisten tutkimusyksikköjen kokoonpanot.

Enemmänkin syynä on monikulturismi, se että haalitaan ihmisiä ihonvärin, kulttuurin, "rodun" perusteella koska ajatellaan että sillä tavalla saadaan se Harvard, kansaivälisyys ja menestyvät yritykset. Ne syntyvät lahjakkuuksista, ei ihonväristä! Syy ja seuraus hukassa, ei ne hukkumiskuolemat johdu jäätelön syönnin kasvukäyristä.

On naivia kuvitella, että tulevaisuuden maailmassa pärjää  hallitsemalla oman äidinkielensä lisäksi kouluenglannin lisäksi vain telkkarista oppimansa amerikkalaisen kehonkielen koodiston.

Okei, mitä haluat lisäksi, komppaan jos sanot venäjä, kiina, espanja/portugali, ehkä saksa, isoehkä ranska. Mutta jos sanot nykyisen maahanmuuttopolitiikan mukaiset enemmistöt: irak, kurdi, somali, Afganistan (mitä kieltä siellä puhutaan), niin en usko että nämä ovat ne kaikkein välttämättömimmät kielet tulevaisuuden maailmassa.

Mutta on toki aina henkilöitä, jotka haluavat ryömiä sieltä missä aita on matalin. Jos tämän lisäksi halutaan demonisoida "monikulttuurisuus" kamalaksi ja pahaksi ongelma-asiaksi, lienee unelmakuva onnen suloisesta auvolasta "supisuomalainen"kulttuuri, missä pelataan englanninkielistä play stationia hampurilaistauoilla tai pakastepizzalla höystettynä meditoiden kansallismielisten suosiman, tanskalaisen "valkoisen miehen sperma pankki Afrikkaan-buddhalaisuuden" hengellistämänä?  
 ;) ::) ::)

Olen sanaton

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
    • View Profile
Esim. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on vuosi vuodelta monikulttuurisempi. Sisäänpääsykriteerit eivät silti ole laskeneet huippulukemista.
Osaatko antaa lähteitä opiskelijoiden taustaan ja sisäänpääsykriteereihin liittyen?

Quote
On aivan odotettavaa, että tutkittaessa maahanmuuttajapitoisten lähiöiden kouluja, joissa lapsista moni puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin maan valtakieltä ja lisäksi perheillä on taustallaan muutto (esimerkiksi sotaisasta) maasta vieraaseen, heijastuu tämä lasten koulunkäyntiin. Yhtä lailla on odotettavaa, että kielellisesti ja kulttuurillisesti heterogeenisen porukan opettaminen on haastavampaa kuin yksikielisen porukan.
[...]
Syyksi on kuitenkin aivan turhaa nimetä nimenomaan monikulttuurisuus.
Mitenhän mahtaisit määritellä monikulttuurisuuden? Eikö eri kieli ja vierasmaalainen tausta ole kulttuuria?

Quote
Harvard on käsittääkseni jokseenkin koko historiansa ajan ollut sangen monikulttuurinen oppilaitos. Monikulttuurisia ovat myös useimpien kansainvälisten, menestyneiden yritysten johtoryhmät ja tieteellisten tutkimusyksikköjen kokoonpanot.
Voisitko antaa esimerkkejä? Luonnollisesti lähteiden kera.  Mitä Harvardiin tulee, niin siellä on vahva tieteellinen länsimainen älymystökulttuuri, joka dominoi muita kulttuureja siinä määrin, ettei ongelmia pääse syntymään. 

Googlaa vaikkapa SYK, Norssi ja Ressu. Hesan parhaat, hyväksyttyjen listalta löydät eksoottisia nimiä. Myös niitä arabiankielisiä kuten myös hurjaan ja kamalaan islamiin viittaavia. Listasta ei näy suomenkieleisten lasten etnisyys, joukoissa saattaa lisäksi olla seka-avioliittojen jälkeläisiä. Pääsyrajat yli ysin (paitsi IB tai kieliluokille).   

Kyllä eri kieli ja vierasmaalainen tausta nimenomaan ovat kulttuuria. Sitäpä on myös Harvardin opiskelijoilla. Kuvittelin, että yleissivistykseen kuuluu tieto siitä, että Harvard on monikulttuurinen ja monietninen oppilaitos. Joten siksi en edes etsinyt lähdettä.  :) ::)

Mutta tässä siis:
Living alumni
More than 320,000, over 270,000 in the U.S., nearly 50,000 in some 191 other countries
http://www.harvard.edu/about/glance.php

Kas, siis lieneekö tuon "vahvan tieteellisen länsimaisen älymystökulttuurin dominanssin- puutos nimenomaan syynä siihen, että kulttuurien kohtaamisesta saattaapi syntyä ongelmia? Lieneekö tässä selitys siihen, miksi ksenofobia on harvinaisempaa älymystön piirissä-¦? (Anteeksi, unohdin tietenkin, ettei koulutettu älymystö suinkaan kohtaa muita muukalaisia kuin niitä koulutettuun älymystöön kuuluvia-¦)
 ::)
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
    • View Profile
Brg:

E-heivät olet Sarasvuolaiset käyneet meidän firmassa.  ;D Tämä on aivan sisäsyntyistä.

Miksi ihmeessä jaksat uskoa tuohon "haalimis"-väitteeseen? Onko tämäkin uskomus peräisin Scriptasta? (En ole jaksanut lukea, mutta ennakkoluuloni osoittaa vahvasti siihen suuntaan...) Että aivan väen vängällä haalitaan...meillä taitaa olla varsinainen haalijan maine kansakuntana, historiastamme puhumattakeen. Muukalaisia haaliva maa ja kansa.  ::) ;D

p.s. miksei kukaan kommentoinit sitä linkkiä timanttibuddhalaisuudesta? Siinähän ideana oli ilmeisesti kuljettaa valkoisen miehen perimää Afrikkaan...

Edit: Harvard ei siis olekaan monikulttuurinen, vaan yksikulttuurinen (simsalabim!), kansainvälinen ja monietninen!
Suomipa ei taas olekaan monietninen ja kansainvälinen, vaan joko monokulttuurinen onnela tai monikulttuurinen eurabian periferia?

Tässä erään suomalaisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen oppilaitoksen rehtorin hieman erilaisia näkemyksiä monikulttuurisuuteen:

-Mielestäni koulun rikkaus on näin laaja kansainvälisyys ja kulttuurien kirjo. Kulttuuritörmäykset ovat kuitenkin harvinaisia jo senkin vuoksi, että opiskelijoilla on aiempaa kansainvälistä kokemusta-, Hietala sanoo.



Suomalaisten kannalta Hietalan tärkein saavutus on kuitenkin vuosittain myönnettävä 20 000 euron mba-opiskeluun käytettävä stipendi suomalaiselle naisopiskelijalle.
(Onko tämä sukupuolista , positiivista syrjintää..?)

http://www.talouselama.fi/tyoelama/article168628.ece
« Last Edit: June 23, 2010, 00:53:00 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Jussi Jalonen

  • Guest
Olet oikeassa. Nimittäin:
Quote
What’s more, the number and origin of the immigrant pupils also plays an important role. Having a higher proportion of pupils from Islamic countries at a given school negatively influences the performance of all pupils at that school. But in contrast, a higher share of pupils from South and East Asia has a positive effect.

Luetaanpas vielä ne yksityiskohtaisemmat selostukset sivuilta yhdeksän ja kymmenen:

A higher percentage of pupils from Islamic countries in a school decreases the learning performance of all other pupils with an immigrant background, but not the performance of native pupils.

A higher percentage of pupils originating from non-Islamic Asian countries in a school increases the learning performance of native pupils.

The language skills score of native pupils is negatively affected by the percentage of pupils from Western OECD countries, but not significantly by the percentages of pupils from Eastern Europe or from Islamic countries.

Mikä tahtoo sitten kai sanoa, että kantaväestön hollantilaisten oppilaiden tulokset eivät kärsi, vaikka luokassa olisikin taustaltaan islamilaisia oppilaita, mutta jostain kumman syystä muiden siirtolaistaustaisten oppilaiden tulokset kärsivät. Itä- ja Kaakkois-Aasian maista saapuneiden oppilaiden läsnäolo luokassa edistää hollantilaisten oppilaisten opiskelua, mutta jos sinne sekaan heittää brittejä, ranskalaisia tai saksalaisia lapsosia, hollantilaisten lasten opiskelu alkaa kärsiä. Romanialaisilla tai ukrainalaisilla taas ei ilmeisesti ole mitään vaikutusta suuntaan taikka toiseen.

Sivulla 20 oleva käyrä on kieltämättä jokseenkin omituinen, mutta kun se kerran tutkittu on, niin uskotaan. Omien lastensa oppimistulosten parantamiseksi hollantilaisten pitäisi ehdottomasti sulkea oitis paikalla rajansa länsieurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten maahanmuutolta ja hankkia maahan lisää vaikutuksiltaan stimuloivia kiinalaisia, filippiiniläisiä ja intialaisia. Tosin jos oikein ymmärsin, tässä nyt kaiketi oli mitattu kielellistä ja luetun ymmärtämiseen liittyvää oppimista, eikä esimerkiksi matemaattista lahjakkuutta?

Tutkimuksessa lisäksi vielä mainitaan, että "sosioekonomiset erot eivät selitä" tutkimustulosta. Sodan jaloista-kortti ei siis selitä tätä.

Kumma kyllä, sivulla kaksitoista rohjetaan mainita myös se kaihdetumpi "kortti": a discriminating attitude towards immigrant children from Islamic countries, vaikka onhan siellä toki myös values and standards of the current Islam which are less suitable for success in modern societies, niiden edellistä selitystä kammoksuvien mieliksi.

Tiedä sitten, mitä yhteistä sivulla kahdeksan mainituilla Albanialla ja Bangladeshilla muuten on keskenään.


Best,

J. J.

Offline BRG

  • Newbie
  • *
  • Posts: 15
    • View Profile
Miksi ihmeessä jaksat uskoa tuohon "haalimis"-väitteeseen?

No ei kai tuo kaikkein paras sanavalinta ollut. Samassa lauseessa oli kylläkin se pointti "ajatellaan että sillä tavalla saadaan se Harvard, kansaivälisyys ja menestyvät yritykset" mutta sen voi tietenkin ohittaa tarttumalla yhteen sanaan jonka synti on se että sitä lienee? käytetty väärällä nettisivustolla. Verbiparka sinne samaan koppaan natsien kanssa, taas pitää keksiä uuskieltä kiellettyjä sanoja  korvaamaan.

Edit: Harvard ei siis olekaan monikulttuurinen, vaan yksikulttuurinen (simsalabim!), kansainvälinen ja monietninen!
Suomipa ei taas olekaan monietninen ja kansainvälinen, vaan joko monokulttuurinen onnela tai monikulttuurinen eurabian periferia?

Nyt tuli sellanen bon voyage -tunne, olen sanaton.

Tässä erään suomalaisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen oppilaitoksen rehtorin hieman erilaisia näkemyksiä monikulttuurisuuteen: -Mielestäni koulun rikkaus on näin laaja kansainvälisyys ja kulttuurien kirjo. Kulttuuritörmäykset ovat kuitenkin harvinaisia jo senkin vuoksi, että opiskelijoilla on aiempaa kansainvälistä kokemusta-, Hietala sanoo.

En väitä lainkaan vastaan etteikö näin voisi olla mutta yksittäisen rehtorin kommentit oman koulunsa "rikkaudesta" eivät vaikuta niin objektiivisilta että niitä voisi käyttää kantansa perusteluna.



Offline Kellottaja

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 839
    • View Profile
Quote
Tässä erään suomalaisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen  oppilaitoksen rehtorin hieman erilaisia näkemyksiä monikulttuurisuuteen: -Mielestäni koulun rikkaus on näin laaja kansainvälisyys ja kulttuurien kirjo. Kulttuuritörmäykset ovat kuitenkin harvinaisia jo senkin vuoksi, että opiskelijoilla on aiempaa kansainvälistä kokemusta-, Hietala sanoo.

Laitetaan nyt linkki
http://www.talouselama.fi/tyoelama/article168628.ece

-Suurin osa opiskelijoista maksaa koulutuksen hinnan, 43 000- 44 000 euroa omasta pussistaan."

Kyse on siis kansainvälisestä MBA-tutkinnosta.

Quote
Inseadin emokoulu toimii Fontainbleaussa 60 kilometrin päässä Pariisista. Viisi vuotta sitten Insead perusti Singaporeen satelliitin Aasian kasvaviin tarpeisiin.

Ei ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus ole ihme , jos ajatellaan toimipaikkoja.

--
Toinen esimerkki on Harvard, joka on maailman huippuyliopistoja.

off topic
Tulee mieleen tohtori Floridan tutkimus Piilaaksossa ...
---

Eli verrataan maailman huippuja , tavallisiin hollantilaisiin mamukouluissa opiskeleviin.


Tai suomalaisten huippulukioiden yo-tuloksia... tavalliseen lukioon.

Jussi Jalonen

  • Guest
Tai suomalaisten huippulukioiden yo-tuloksia... tavalliseen lukioon.

Kuten vaikka Säkylän, Mynämäen tai Kristiinankaupungin lukioihin?

Itse asiassa suurin selitys peruskoulujen ongelmiin ja kaikkiin epäkohtiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on kaupungistuminen. Suomessa luojan kiitos kaupungit ovat maailmanlaajuisessa vertailussa pääsääntöisesti pieniä, joten urbanisoitumisen aiheuttamia ongelmiakin on vähemmän. Poikkeuksen tekee tietystikin Helsinki ja pääkaupunkiseutu yleensäkin, missä kaikki kaupungeille kautta maailman luontaiset sosiaaliset ongelmat ilmenevätkin sitten kasautuneina ja äärimmilleen kärjistyneinä.

Luulisin, että ongelma on ratkaistavissa lakkauttamalla Helsinki. Avaan tästä kenties myöhemmin oman ketjunsa. Mahdollisuuksien rajoissa on, että avaan myös Helsinki-kriittisen blogin, jossa pyrin esimerkkitapausten keinoin osoittamaan, että pääkaupunkiseutu on suunnattoman suuri Suomi-neidon nilkkaan kiinnitetty kiviriippa.


Best,

J. J.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
    • View Profile
Sivulla 20 oleva käyrä on kieltämättä jokseenkin omituinen, mutta kun se kerran tutkittu on, niin uskotaan. Omien lastensa oppimistulosten parantamiseksi hollantilaisten pitäisi ehdottomasti sulkea oitis paikalla rajansa länsieurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten maahanmuutolta ja hankkia maahan lisää vaikutuksiltaan stimuloivia kiinalaisia, filippiiniläisiä ja intialaisia. Tosin jos oikein ymmärsin, tässä nyt kaiketi oli mitattu kielellistä ja luetun ymmärtämiseen liittyvää oppimista, eikä esimerkiksi matemaattista lahjakkuutta?

Ymmärsin samalla tavalla, että kielellistä oppimista on mitattu. Sivun 24 taulukosta voi päätellä, että ylipäätään toisten ryhmien oppimiseen toiset eivät hirveästi vaikuttaisi. Suurimmat pojot vetää toki siinä aasialaiset ja vieläpä positiiviseen suuntaan. Ylivoimaisesti suurin miinusmerkkinen vaikuttaja on "ethnic diversity". Mikäli nyt olen alkuunkaan tätä taulukkoa osannut oikein tulkita.

Tutkimuksessa lisäksi vielä mainitaan, että "sosioekonomiset erot eivät selitä" tutkimustulosta. Sodan jaloista-kortti ei siis selitä tätä.

Kumma kyllä, sivulla kaksitoista rohjetaan mainita myös se kaihdetumpi "kortti": a discriminating attitude towards immigrant children from Islamic countries, vaikka onhan siellä toki myös values and standards of the current Islam which are less suitable for success in modern societies, niiden edellistä selitystä kammoksuvien mieliksi.

Mielenkiintoista, että diskriminaatiota tarjotaan syyksi, koska:
Quote
We have also shown that the Islamic faith of individual immigrants leads to a lower educational level, not the fact
of originating from a country with an Islamic majority.

Poikkeavan ulkonäön perusteella syrjintää varmasti tapahtuu, mutta miten se vaikuttaa vain islaminuskoisiin? Sinun lainauksessasi kun syrjintää kerrotaan harjoitettavan alkuperämaan eikä uskonnon perusteella. Tulee mieleeni Suomessa käyty keskustelu rasismista syynä somaleiden ongelmiin kun samaan aikaan esim. kenialaiset pärjäävät loistavasti.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline BRG

  • Newbie
  • *
  • Posts: 15
    • View Profile
Tässä erään suomalaisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen  oppilaitoksen rehtorin hieman erilaisia näkemyksiä monikulttuurisuuteen: -Mielestäni koulun rikkaus on näin laaja kansainvälisyys ja kulttuurien kirjo. Kulttuuritörmäykset ovat kuitenkin harvinaisia jo senkin vuoksi, että opiskelijoilla on aiempaa kansainvälistä kokemusta-, Hietala sanoo.

Laitetaan nyt linkki
http://www.talouselama.fi/tyoelama/article168628.ece

-Suurin osa opiskelijoista maksaa koulutuksen hinnan, 43 000- 44 000 euroa omasta pussistaan."

Kyse on siis kansainvälisestä MBA-tutkinnosta.

Voi heviletti Warda, sä tiesit ton koko ajan kirjottaessas tota kommenttia. Ja kun tän sivuston pitäis nimenomaan nimensä mukaan ratsastaa todellisuudella vastavoimana "sille valheelliselle sivustolle" niin silti sä päätit että tarkoitus pyhittää keinot. En voi enempää kuvata pettymykseni määrää, menesi sensuroitavien kastiin.
« Last Edit: June 23, 2010, 23:05:33 by BRG »