Author Topic: Etnisellä monimuotoisuudella on kielteinen vaikutus 15-vuotiaiden oppimiseen  (Read 5498 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Jussi Jalonen

  • Guest
Nimenomaan naisia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Turkish_Abductions

Hohoo. Tämähän oli vallan uutta. Muistelin jostain Tanskan historiaa käsitelleestä opuksesta lukeneeni noista siepatuista merimiehistä - joista jotkut pääsivät takaisinkin - mutta sitä en tiennyt, että barbareskien koura oli yltänyt Islannin rannoille asti.

Etenkin Välimeren piirin valkoinen orjakauppa oli vielä 1600-luvulla niin sujuvaa bisnestä että ajoittaisia hankintareissuja tehtiin myös Brittein saarille ja tosiaan Islantiinkin saakka.

Noh, suomalaisiakin geenejä on todennäköisesti levinnyt ylt' ympäriinsä moskoviittien kaupustellessa Suuressa Pohjan Sodassa ottamiaan vankeja ympäri Keski-Aasiaa.


Best,

J. J.

Offline Kontturi

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 123

Noh, suomalaisiakin geenejä on todennäköisesti levinnyt ylt' ympäriinsä moskoviittien kaupustellessa Suuressa Pohjan Sodassa ottamiaan vankeja ympäri Keski-Aasiaa.

Inkerinmaan luterilaisten inkeroisten ja karjalaisten "kholoppien" kyyti on varmasti ollut kylmää, etenkin kun maaorjiakin sai myöhemminkin "vuokrata työvoimaksi" varsin vapaasti vielä 1800-luvun alussa. Mutta joo, kiehtova aihe mutta eurooppalaisten orjuuden historiasta voisi jatkaa omassa ketjussaan jos tarvetta ilmenee.

Pliers

  • Guest
Tässä siis jälleen lähtökohtana tavoite arvottaa ihmisiä (eikä ainoastaan yksilöitä) vaan kokonaisia kulttuureita selkeästi hyöty -näkokulmasta katsoen. Ei luonnollisestikaan mikään ihme, onhan työelämämme alle 35-vuotiaine työkyvyttömyyseläkeläisineen jo pitkään oirehtinut tällaisen(kin) ajattelun konkreettisena seurauksena. Aate siis ei ole uusi.

Yritäs hetkeksi unohtaa tuo lanseeraamasi hyötynäkökulma. Ajatteles hetki haittanäkökulmaa. Vastaanottavan yhteiskunnan tulee arvioida tekojensa haittoja. Jos haitta on liian suuri, tulee tekoa välttää. Tietyistä kansallisuuksista on tilastollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä on fakta.

Ei ole sekään mitenkään uutta tai yllättävää, etteikö sopeutuminen olisi sitä jouhevampaa, mitä läheisemmästä kielellisestä, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta tuleva on kyseessä, motiivista puhumattakaan. Kielenoppimiseen ja työllistymiseen tarvittavaa motiivia ja suoranaista ylisuomalaista sisua näiltä lähialueiden ja lähikulttuurien tulokkailta heiltäkin heikentää nuiva, muukalaiskammoinen ruikutus ja räksytys, jota viime aikoina on saanut kuulla ja nähdä mitä useammasta tuutista.

Tämä Suomalainen nuiva nurkkakuntaisuus näyttää heikentävän samojen ryhmien kotoutumista kaikkissa muissakin maissa. Ollaan me hyviä.


Nuivassa ja nurkkakuntaisessa ilmapiirissä kun ei pidemmän päälle viihdy kukaan. Nuivan ja nurkkakuntalaisen suomalaisen kanssa ei ole mukavaa työskennellä myöskään niissä harvardilaisten kosmopoliittien kerhoissa, joiden monikulttuurisuutta ei saa nuivian sanastossa kutsua monikulttuurisuudeksi, vaan kansainvälisyydeksi.  

Jostain syystä Suomalaiset ovat maailmalla ammattipiireissä varsin suosittuja. Ehkäpä nuivuus ja nurkkakuntaisuus onkin voimavara.

Mutta eiväthän turvallisen elämän, ihmisoikeuksien tai jälkipolvien koulutusmahdollisuuksien perässä Suomeen tulevat lisää kansainvälisyyttämme, eivät toki. Eihän heiltä myöskään voi oppia mitään kulttuurien väliseen kommunikointiin liittyvää.
Koska aito kansainvälisyys vain siellä missä raha ja missä oma, lyhyen tähtäimen hyöty?

Lisääkö?
Voiko?
Eksyitkö suutuksissasi aiheesta?

Offline PYO

  • Newbie
  • *
  • Posts: 31
  • Poliittisesti epäkorrekti
    • http://epakorrekti.blogspot.com/
Ei ole sekään mitenkään uutta tai yllättävää, etteikö sopeutuminen olisi sitä jouhevampaa, mitä läheisemmästä kielellisestä, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta tuleva on kyseessä, motiivista puhumattakaan. Kielenoppimiseen ja työllistymiseen tarvittavaa motiivia ja suoranaista ylisuomalaista sisua näiltä lähialueiden ja lähikulttuurien tulokkailta heiltäkin heikentää nuiva, muukalaiskammoinen ruikutus ja räksytys, jota viime aikoina on saanut kuulla ja nähdä mitä useammasta tuutista.
Ymmärtääkseni kiinalaiset tulevat täällä toimeen melko hyvin. Kieli on suomeen verrattuna kovin erilainen, kulttuurikin on mielestäni melkoisen erilainen (ainakin yksityiskohtaisemmalla tasolla), Buddhalaisuus ja Taolaisuus ei ole täällä kovin yleistä ja mainittakoon vielä, että ulkonäöllisestikin usein kiinalaiset eroavat suomalaisista. Ehkäpä he eivät kärsi niin paljoa ruikutuksesta ja räksytyksestä kuin toiset ryhmät.

Quote
Nuivassa ja nurkkakuntaisessa ilmapiirissä kun ei pidemmän päälle viihdy kukaan. Nuivan ja nurkkakuntalaisen suomalaisen kanssa ei ole mukavaa työskennellä myöskään niissä harvardilaisten kosmopoliittien kerhoissa, joiden monikulttuurisuutta ei saa nuivian sanastossa kutsua monikulttuurisuudeksi, vaan kansainvälisyydeksi.
Mistäköhän johtuu, että nuivuus kohdistuu tiettyihin ryhmiin enemmän kuin toisiin? Miksi somaleihin suhtaudutaan nurkkakuntaisemmin kuin kiinalaisiin?

Quote
Mutta eiväthän turvallisen elämän, ihmisoikeuksien tai jälkipolvien koulutusmahdollisuuksien perässä Suomeen tulevat lisää kansainvälisyyttämme, eivät toki. Eihän heiltä myöskään voi oppia mitään kulttuurien väliseen kommunikointiin liittyvää.
Koska aito kansainvälisyys vain siellä missä raha ja missä oma, lyhyen tähtäimen hyöty?
Mitä ihmettä olet oikein poltellut? Onko näkemyksesi 'nuivista' todellakin tuollainen? Ollaksesi suvaitsevainen olet maagisen kapeakatseinen, ennakkoluuloinen ja vihamielinen. Olen kovin yllättynyt tästä. Melkein vaikuttaa siltä, että olet mielessäsi luonut kriitikoista olkiukon, joka muistuttaa lähinnä demonia.

Kuten Plierskin totesi kyseessä ei ole niinkään hyötynäkökulma, vaan haittanäkökulma, eritoten pidemmällä tähtäimellä. Jos tänään koululaisilla on oppimisvaikeuksia, niin huomenna meillä on huonostikoulutettuja ihmisiä tarjoilla. Tällä hetkellä Suoman paras valtti työmarkkinoille on hyvin koulutetut ihmiset. Valitettava tosiasia nykyelämässä on se, että raha on se, mikä määrää elämän tahdin. Jos rahaa ei ole, joudutaan karsimaan hyvinvointia. Kun rahaa on, niin sitä voidaan lahjoittaa muillekin. Jos Suomi kuluttaa tänään rahat tehottomasti, niin huomenna rahat on loppu. Jos Suomi tänään sijoittaa omaisuutensa fiksusti, niin huomenna on lisää rahaa ja tällöin voidaan hyvinvointia jakaa myös muillekin kuin omille kansalaisille.

Outo Lintu

  • Guest
Uskallan väittää, ettei monikulttuurisuudella ole mitään tekemistä oppimistulosten kanssa. Yleensä syy on opiskelijoiden motivaatiossa tai useimminkin myös opettajissa ja antiikkisissa opetusmetodeissa. Monet opettajat käyttävät tajuttoman vanhanaikaisia opetusmetodeja, jotka ovat omiaan laskemaan motivaatiota. Usein nuoria yleistäen syytetään laiskuudesta. En syyttäisi heitä siitä, että ainaisten kielioppien ja kaavojen pänttääminen maistuu puulta ja siten houkuttelee lintsaamaan. Elämme nykyaikaa, jos Suomi siis haluaa säilyttää itsensä PISA-maiden kärkiluettelossa, on uudistuksille huutava pula. Ei opiskelun tule olla vakavaa ja tylsää, vaan oppimisen tulee olla elämys. Elämystä on vaikea saada vain pänttäämällä (usein) vanhentuneita opuksia. Harmaantuneet käytännöt tulisi vaihtaa uusiin ja opettajien palkkoja tulisi luonnollisesti nostaa.
Harmaantunut koulujärjestelmä tulisi lopettaa. Monikulttuurisuus on helppo vetää syyksi ja siten lakaista ongelmat maton alle. Monikulttuurisuus toki muodostaa haasteen, mutta itse en todellakaan näe sitä ongelmasta suurimpana, kun suurimpana ongelmana ovat siis harmaantuneet käytännöt, oppilaiden murrosikä (kohtaamisongelmat byrokratisoituneiden opettajien ja teinihirmujen välillä) sekä tietyissä tapauksissa kanssaopiskelijoiden ja opettajien ennakkonuiva suhtautuminen.

Pliers

  • Guest
Uskallan väittää, ...

Tämä kaikki on tietysti totta, ... MUTTA nyt verrataankin oppilaita toisiinsa ja eri kouluissa. Jostain syystä tässä pölyttyneessä järjestelmässä maahanmuuttajat (hum.) ja oppilaitokset, joissa maahanmuuttajia (hum.) on merkittävissä määrin, näyttävät menestyvät huonommin kuin muut.

Outo Lintu

  • Guest
Uskallan väittää, ...

Tämä kaikki on tietysti totta, ... MUTTA nyt verrataankin oppilaita toisiinsa ja eri kouluissa. Jostain syystä tässä pölyttyneessä järjestelmässä maahanmuuttajat (hum.) ja oppilaitokset, joissa maahanmuuttajia (hum.) on merkittävissä määrin, näyttävät menestyvät huonommin kuin muut.

Ok, mutta yleensä kouluissa (huonosti pärjäävissä) on ongelmia, vaikka maahanmuuttajia ei olisikaan. Otetaan esim. lähiökoulut ja niiden ongelmat perinteisesti. Vantaan Koivukylä ja sen lähimaasto on perinteisesti pahamaineista, jossa hyvien oppilaiden ("nörttien") päitä työnnettiin vessanpyttyyn arkipäiväisesti. Erityisesti 1980-luku oli, kuin villissä lännessä (pikemminkin villissä idässä). Tuolloin ei ollut monikulttuurisuuden "ongelmaa". Ongelmat perinteisesti lähtivät liikkeelle ensin ongelmaperheistä, johon tuli mukaan myöhemmin teini-ikä ja turhautuneisuus, joka siten luonnollisesti edesauttoi motivaation laskua ja muiden ongelmien pahenemista. 1990-luku (somaleiden "invaasio") tuli hyvänä kakkosena, kuten myös 2000-luvun ensimmäiset vuodet, enkä nyt siis tarkoita monikulttuurisuuden"ongelmaa". Omalla luokallani, läntisellä Vantaalla (jossa ei siis ollut maahanmuuttajia) yläasteaikoina meno oli todella villiä ja keskittyminen opiskeluun oli ajoittain hankalaa.
Vielä koulujen ja oppilaiden vertailusta.. Huonommin pärjäävät koulut ovat usein juuri noita mainitsemiani "ongelma"kouluja, joita "parempi" väestö karsastaa. Mainitut  koulut sijaitsevat usein alueilla, joissa sosiaaliset ongelmat korostuvat yhdessä teini-iän ja ymmärtämättömien opettajien kera. Pääkaupunkiseudulla ei paljoa taida olla monokulttuurisia kouluja, joten paremmin menestyvät koulut pääkaupunkiseudulla saavat kiittää innovatiivisia opettajia sekä kannustavaa ilmapiiriä, joka puuttuu ongelmakouluista.
Tulee myös muistaa, että oppiminen on yksilöllistä. Ne, joilla on ongelmia oppia monikulttuurisessa ympäristössä, on mitä todennäkösemmin vaikeuksia oppia monokulttuurisessa ympäristössä.

Pliers

  • Guest
Uskallan väittää, ...

Tämä kaikki on tietysti totta, ... MUTTA nyt verrataankin oppilaita toisiinsa ja eri kouluissa. Jostain syystä tässä pölyttyneessä järjestelmässä maahanmuuttajat (hum.) ja oppilaitokset, joissa maahanmuuttajia (hum.) on merkittävissä määrin, näyttävät menestyvät huonommin kuin muut.

Ok, mutta ...

Olen kanssasi samaa mieltä. Oma taustani on myös pk-lähiökoulussa, ja pystyn samaistumaan kirjoitukseesi täysin. Ongelmat kasautuvat tietyille alueille. Huomaat, että myös esittämistäsi syistä poikkeavia syitä on kyetty löytämään. Huomaathan kuitenkin, että paremmilla asuinalueilla oleviin kouluihin, joissa on innovatiivisimmat opettajat, saavat myös opetettavakseen maahanmuuttajien parhaimmiston. Näissä kouluissa opiskelee työperäisten maahanmuuttajien lapsia, eikä suinkaan turvapaikanhakijoita. Tällä seikalla on väistämättä suuri rooli. Kannattaa myös tutustua tuohon tutkimukseen.

Offline Timo Hellman

  • Newbie
  • *
  • Posts: 41

Noh, suomalaisiakin geenejä on todennäköisesti levinnyt ylt' ympäriinsä moskoviittien kaupustellessa Suuressa Pohjan Sodassa ottamiaan vankeja ympäri Keski-Aasiaa.

Inkerinmaan luterilaisten inkeroisten

Inkeroiset olivat ortodokseja, äyrämöiset ja savakot olivat luterilaisia ja saapuivat Inkeriin 1600-luvulla.

http://www.inkeri.com/historia.html