Author Topic: Monikulttuurisuus  (Read 36996 times)

0 Members and 2 Guests are viewing this topic.

Kullervo Kalervonpoika

  • Guest
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #15 on: April 04, 2010, 21:02:23 »
Minun mielestäni nationalismi kuuluu historiaan. Sillä ei kerta kaikkiaan ole nykyisessä globaalissa taloudessa enää sijaa. Ihmiset hakevat yhteenkuuluvuutta muilla tavoilla. Tämä näkyy oikestaan ihan kaikessa. Suomalaiset yritykset siirtyvät toimimaan yhä enenemässä määrin globaalista. Internet on yhdistänyt eri maissa olevat ryhmät keskenään. Matkustaminen on nopeaa, helppoa ja halpaa. Elintarvikkeita tuotetaan siellä missä se onnistuu parhaiten. Yhteiskunta kilpailuttaa hankintansa kansainvälisesti. On syntynyt tiiviitä talousliittoja, joissa tavarat ja ihmiset saavat kulkea vapaasti.
Tämä on ollut kehityssuunta ja se on  koko ajan kiihtynyt. Mitään muutoksen merkkejä siihen ei ole näkyvissä.

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #16 on: April 04, 2010, 21:13:09 »
Tai ilkeämmin: apurahoja saa paremmin, kun ihmisten välisen kanssakäymisen edistäminen ilmaistaan jollain muka-tieteelliseltä kuullostavalla termillä.

Näinhän se on. Olen jopa valmis myöntämään, että vaikkapa Hommafoorumille on saattanut eksyä alun perin ihan kunnollisia ihmisiä, joissa tämä monikulttuurisuus-buzzwordin käyttö on herättänyt epämääräistä ahdistusta, koska se kuulostaa siitä, että heiltä odotetaan jotain sellaista, mihin heillä ei ole mielestään valmiuksia. Lisäksi tietysti vasemmisto ja vihreät ovat omineet koko asian itselleen ja antaneet ymmärtää, että rasismin vastustamisen lisäksi pitäisi hyväksyä myös koko vihreä tai vasemmistolainen aatepaketti ydinvoiman vastustamisineen, feminismeineen, sosialisointeineen jne.
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Toope

  • Guest
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #17 on: April 04, 2010, 22:42:11 »
Lisäksi tietysti vasemmisto ja vihreät ovat omineet koko asian itselleen ja antaneet ymmärtää, että rasismin vastustamisen lisäksi pitäisi hyväksyä myös koko vihreä tai vasemmistolainen aatepaketti ydinvoiman vastustamisineen, feminismeineen, sosialisointeineen jne.

Kyllähän tuo mitääntarkoittamaton avainsana on myös muiden keskusta-oikeistolaisten puolueiden, kuin Vihreiden repertuaarissa. Ja rasismin vastustaminen, jos mikä, on sellainen aihe, joka ei ole kytköksissä puolueiden mihinkään muihin agendoihin. En itse ymmärrä nykyistä uusliberalistista suuntausta, joka vallitsee läpi puoluekentän, mutta silti vieroksuttaa se, että tärkeät taloudelliset kysymykset jäävät sivuun kun hypetetään esim. ajankohtaisesta vihreästä muotiajattelusta tai sitten feminismistä. Sosialisointi kai oli vitsi, milloin sitä muka on vakavasti ehdotettu missään tilanteessa tai alalla sitten 70-luvun?

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #18 on: April 04, 2010, 23:13:29 »
Quote
Onko muuttumattomuus/samanlaisuus itseisarvo tai tavoite?

Minulle itseisarvoisuus on jossain määrin tärkeää. En suojelisi saimaannorppaa, jos en ajattelisi, että asialla on jokin syvempi arvo. Luonnon tai ihmisten näkökulmasta kun on varsin yhdentekevää, säilyykö norppa vai ei. Järki-ihminen voisi jopa väittää, että Norpan suojeluun uhratut voimat ovat rahojen ja osaamisen haaskausta. Sama koskee muutakin suojelua. Jos kansallispuiston alueelta löydetään helposti rahaksi muutettavia luonnonvaroja, ei puistoa voi rationaalisin perustein puolustaa. 

Niin ikään arvostan suomea muutenkin kuin äidinkielenäni. Siksi suren sitä, että suomen tutkijoiden virkoja lakkautetaan ja että englanti uhkaa jo opetustilanteissakin jyrätä suomen yli. Jos suomi maailmankartalta liukenisi, se olisi vain yksi lukemattomista muista kuolevista kielistä eivätkä Suomen alueella asuvat kielettä jäisi, mutta silti tunnen tärkeäksi puhua suomen puolesta.

Myös kulttuurien omaleimaisuus on minusta arvo sinänsä. Ehkä olen vain hömppä romantikko, mutta mielelläni olisin esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaaneille suonut oman kulttuurin säilymisen.


Itseisarvoisuus ei minunkaan mielestäni ole kaikissa asioissa (kuten luonnon monimuotoisuus itseisarvona) huono asia, päinvastoin, (eikä hömppää romanttisuuttakaan tulisi halveksia.)

Kulttuurin muuttumattomuus itseisarvona sitä vastoin on. En soisi esimerkiksi silpomistradition säilyvän muuttumattomana niissä kulttuureissa, mihin ko. traditio liittyy. En toisin sanoen kannata absoluuttista kulttuurirelativismia. Toki minuakin harmittaa Pohjois-Amerikan intiaanien kohtalo, puhumattakaan suomen opettajien viroista tai Siperian tai Etelä-Amerikan sademetsien alkuperäiskansoista.

Suomalaisuus ei tätä nykyä ole mielestäni siinä kulttuurin tilassa, että maahanmuutto muodostaisi sille uhkan. Emme ole luku- ja kirjoitustaidoton, perinteisiä elinkeinoja harjoittava -alkuasukasryhmä-. Siirtymä maatalousyhteiskunnasta nykyisenkaltaiseksi informaatioteknologiayhteiskunnaksi ei ole tapahtunut vieraan vallan alaisuudessa. Esimerkiksi humanitääriset pakolaiset eivät lähtökohtaisesti tule tänne sivistääkseen meitä tai tuomaan meille omaa kulttuuriaan suomalaisuuden tilalle.

Onko maahanmuutto nyt se seikka, joka rankimmin uhkaa niitä suomalaisuudessa tärkeitä pitämiämme asioita, joiden emme toivoisi muuttuvan?

1. Mitä nämä asiat ovat?
2. Miten maahanmuutto niitä uhkaa?
3. Kuinka paljon maahanmuuttajien on luovuttava omastaan, jotta emme kokisi heidän kulttuuriaan uhkaksi?
4. Mitä nämä asiat ovat, mistä haluaisimme heidän luopuvan?
5. Ovatko ne heidän kulttuureissaan ydinasioita tai sellaisia, joista arvelemme luopumisen olevan vaikeaa/mahdotonta? Mitkä ovat, mitkä eivät? (En odota pitkää listaa, mutta jos keksitte muutamia, niin hyvä.)

edit: loppu poistettu, olit jo aiemmin vastannut siihen.

« Last Edit: April 05, 2010, 01:23:11 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Dan Koivulaakso

  • Newbie
  • *
  • Posts: 1
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #19 on: April 14, 2010, 16:51:47 »
Olen itse vasemmistolainen (oikein vihervasemmistolainen, jota huvittaa suuresti esim. se kun Astrid Thors, tutkitusti porvaripuolue RKP:n oikeistolaisin kansanedustaja, julistetaan samaan ideologiaan kuuluvaksi), ja olen seurannut kiinnostuksella viimeaikaista vasemmistokeskustelua monikulttuurisuudesta. Mm. Megafoni ja Dan Koivulaakso ovat kritisoineet monikulttuuripuhetta. Tietysti tulee mieleen että onko tässäkin vain eräällä tavalla kyse jostain vasemmiston itseflagellaatiosta; "Ei me niitä pahoja mokuttajia olla"

Olen törmännyt porvareiden monikulttuuripuheen kyseenalaistamiseen huomattavasti kauemmin kuin tämä "mokuttamiskeskustelu" on ollut Suomessa kuuma peruna.. Ja silloin lähinnä skaboissa siirtolaisten oikeuksien puolesta ja porvarillista valtiota vastaan. Olen siis vähän eri mieltä pohdinnasta.

Offline Kontturi

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 123
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #20 on: April 14, 2010, 17:58:38 »
Minun mielestäni nationalismi kuuluu historiaan. Sillä ei kerta kaikkiaan ole nykyisessä globaalissa taloudessa enää sijaa. Ihmiset hakevat yhteenkuuluvuutta muilla tavoilla. Tämä näkyy oikestaan ihan kaikessa. Suomalaiset yritykset siirtyvät toimimaan yhä enenemässä määrin globaalista. Internet on yhdistänyt eri maissa olevat ryhmät keskenään. Matkustaminen on nopeaa, helppoa ja halpaa. Elintarvikkeita tuotetaan siellä missä se onnistuu parhaiten. Yhteiskunta kilpailuttaa hankintansa kansainvälisesti. On syntynyt tiiviitä talousliittoja, joissa tavarat ja ihmiset saavat kulkea vapaasti.
Tämä on ollut kehityssuunta ja se on  koko ajan kiihtynyt. Mitään muutoksen merkkejä siihen ei ole näkyvissä.

Jos nationalismi kerran kuuluu historiaan, miksi se sitten yhä synnyttää sotia ja vaikuttaa politiikkaan uskontojen ohella enemmän kuin mikään muu ideologia? Argumentti sen puolesta että korkeampi elintaso ja koulutus yhdessä globalisoituvan maailmantalouden kanssa sysäisivät nationalismin historiaan on myös mielestäni turhan optimistinen - maailmasta ei hevillä löydä elintasoltaan ja keskiverrolta koulutustasoltaan Belgiaa korkeammalla tasolla olevaa yhteiskuntaa - ja sielläkin sisäpolitiikassa flaamilainen nationalismi on tärkeimpiä tämänhetkisiä poliittisia ongelmia.

On totta että ihmiskunta kokonaisuutena viestii ja käy kauppaa vapaammin ja enemmän kuin koskaan - mutta on myös yhtälailla totta että globalisaatio on synnyttänyt koko joukon uusia nationalistisia ääriliikkeitä jotka julistavat olevansa tämänkaltaista kehitystä vastaan. Gloverin käyttämä käsite tribaaliloukusta onkin minusta syytä ottaa vakavasti, etenkin kun kehityspsykologia viittaa siihen että ihminen hyvin herkästi jakaa maailmankuvansa "Meihin" ja toiseuttaa mielessään tämän henkisen laumansa ulkopuoliset tahot tavalla tai toisella. Toki tässä on kysymys myös koulutuksessa, eliitin tapauksessa voidaan jo tietyssä määrin puhua ns. Davos-kulttuurista joka on todella globaali. Se ei silti muuta sitä että ylivoimainen enemmistö ihmiskunnasta käsittää itsensä nyt ja tulevaisuudessa jonkin kansakunnan jäseneksi riippumatta siitä miten kuviteltu yhteisö todellisuudessa on kyseessä.

Siksi nationalismi on mielestäni hyvässä ja pahassa todellisuuteen vahvasti vaikuttava ilmiö sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa, ja siksi minusta olisi relevantimpaa keskustella siitä miten sitä onnistuttaisiin muovaamaan ja uusintamaan suuntaan joka ei enää sisältäisi aiempien kiihkonationalismin aikaansaamien murhenäytelmien aineksia.

Onko maahanmuutto nyt se seikka, joka rankimmin uhkaa niitä suomalaisuudessa tärkeitä pitämiämme asioita, joiden emme toivoisi muuttuvan?

1. Mitä nämä asiat ovat?
2. Miten maahanmuutto niitä uhkaa?
3. Kuinka paljon maahanmuuttajien on luovuttava omastaan, jotta emme kokisi heidän kulttuuriaan uhkaksi?
4. Mitä nämä asiat ovat, mistä haluaisimme heidän luopuvan?
5. Ovatko ne heidän kulttuureissaan ydinasioita tai sellaisia, joista arvelemme luopumisen olevan vaikeaa/mahdotonta? Mitkä ovat, mitkä eivät? (En odota pitkää listaa, mutta jos keksitte muutamia, niin hyvä.)

Omasta mielestäni ei, mutta nuivassa katsantokannassa muslimien maahanmuutosta on nimenomaisesti luotu tällainen viholliskuva.

1.) Tässä näkökannassahan muslimit uhkaavat länsimaisen yhteiskunnan perusarvoiksi määriteltyä yksilön- ja sananvapautta ja määrittelijästä riippuen myös yhteiskunnan moraalista arvopohjaa, olipa se sitten sekulaari tai kristillinen.

2.) Tässä uhkakuvassa muslimit (jotka siis polvesta polveen ja yksimielisesti toimivat salaisen lännen tuhoamiseen tähtäävän salaliittonsa mukaan) muodostavat "viidennen kolonnan", joka painostamalla ja väestömääräänsä lisäämällä yksinkertaisesti suorittaa vallankaappauksen vaaliuurnilla ja sen jälkeen ajaa välittömästi läpi taleban-liikkeen hallinnoiman Afganistanin tyylisen lainsäädännön jossa Kaikki Hyvä kielletään ja maailma loppuu.

3.) Nuivimmille halla-aholaisillehan muslimi ei _voi_ tulla hyväksytyksi, sillä jopa uskontonsa vaihtanutta ja julkisesti länsimaalaistunutta muslimia voidaan epäillä samaisen viidennen kolonnan edustajaksi joka vain on tavallistakin viekkaampi tai sitten näennäisesti ylistetään islamin kauhut ja vihervasemmistostalinistien valheet paljastavaksi urheaksi huutavan ääneksi korvessa (kuten Hirsi Ali). Yleisemmällä tasolla kyse taitaa olla Huntingtonin lempiteemasta, siitä miten eri sivilisaatioilla on näennäisesti yhteensovittamattomia käsityksiä kuten islamiin liittyvät pyhyyssäännökset ja sekulaarin länsimaisen yhteiskunnan sallima uskontokritiikki.

4.) Tästä päästäänkin siihen ikävään loppupäätelmään etteivät muslimit kertakaikkiaan kelpaa mamukriitikoille osaksi yhteiskuntaa, koska ennakko-oletus on ettei kotouttaminen voi mitenkään onnistua ja että kaikki myönnytykset vain johtaisivat uusiin vaatimuksiin - ja tästä periaatteesta sitten päästäänkin käymään naurettavaa periaateellista kädenvääntöä jok´ikisestä uimahallivuorosta. Taustalla on edelleen se perustoive että menisivät nyt pois täältä meidän nurkista kun eivät osaa olla kuitenkaan ihmisiksi ja haluttomuus muuttaa omaa käytöstään piirunkaan vertaa.

5.) Erilaiset sukupuoliroolit, loukkaamattoman pyhän käsite ja uskonnon asettamat erityisvaatimukset esimerkiksi ruokavalion, käytöksen ja vaikkapa lasten ympärileikkausten muodossa ovat seikkoja joissa kulttuurirelativismi joutuu todella, todella koville. Onko suomalaisilla muuten teistä muuta oikeutta vaatia muslimeja luopumaan omista perimmäistavoistaan kuin ennalta lausumaton ajatus oman kulttuurinsa paremmuudesta? Vai pitääkö perustetta lähteä hakemaan "maassa maan tavalla"-tyylisistä hokemista?

Offline metrics

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1255
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #21 on: April 14, 2010, 18:18:24 »
Monikulttuuri on suosittu peikko maahanmuuttokriitikkojen keskuudessa. "Mokutus" ja vastaavat termit lentelevät kriitikkojen analysoidessa olettamansa vastapuolen motiiveja. Epäselväksi jää kuitenkin mitä se tarkoittaa.

Jos hommafoorumilla tekee haun, käy ilmi, että siellä on ihmetelty sanojen "monikulttuurisuus" ja "monikultturismi" sisältöä aika monen kirjoittajan voimin melko monessa ketjussa foorumin olemassaolon aikana. Alla yksi määritelmä sieltä pisimmästä ja korukielisemmästä päästä:

Monikultturismi eli monikulttuuri-ideologia: Social engineering -projekti, jossa länsimaisia yhteiskuntia pyritään muokkaamaan ottamalla vastaan kolmannesta maailmasta, lähinnä Afrikasta, Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä kymmenin miljoonin siirtolaisväestöä. Tulijoilta ei vaadita integraatiota ylipäätään, vaan korostetaan kulttuurien ja etnisten ryhmien tasa-arvoista vuorovaikutusta yhdenvertaisina tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä vuorovaikutuksessa on kuitenkin erityispiirteenä siirtolaisväestön uhrius ja valtaväestön syyllisyys, jotka realisoidaan erilaisina siirtolaisväestön oikeuksina (ihmisoikeusekspansio) ja valtaväestön velvollisuuksina, joita molempia keksitään tarpeen mukaan mielivaltainen määrä esimerkiksi luovasti erilaisia kansainvälisiä sopimuksia soveltaen, jolloin toimintaan saadaan pakottava juridinen ulottuvuus. Vähemmistö on palvonnan kohde, enemmistö edustaa aina jotain turmeltunutta, vallan korruptoimaa. Menettelyn argumentaatio tapahtuu puhtaasti moraalifilosofian pohjalta (koska muunlaisia tarkastelua kestäviä perusteita tällaiselle politiikalle ei ole olemassa). Tavoitteena on jonkinlainen "globaali oikeudenmukaisuus". Toiminnan käytännön yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ainoa sallittu näkökulma kulkee rasismi-käsitteen kautta; muut näkökulmat ovat inherentisti rasistisia, koska ne vähintään siirtävät huomiota pois rasismin käsittelyltä.

Monikulttuurinen yhteiskunta: Yhteiskunta, jossa on (marginaalista merkittävämpi määrä) erilaisten (ala)kulttuurien edustajia. Status quo kaikissa länsimaissa mukaan lukien Suomi.




Tänään auenneella sisäministeriön ylläpitämällä maahanmuuttokeskustelusivustolla pohditaan seuraavasti:

Monikulttuurisuus

Kielitoimiston sanakirjassa monikulttuurinen on "useaan kulttuuriin liittyvä, perustuva tai kohdistuva; usean kulttuurin piirteitä sisältävä".

Monikulttuurisuus somistaa korulauseita, mutta onko sillä merkityssisältöä?

Tekevätkö lasten erilaiset perhetaustat koulusta automaattisesti monikulttuurisen? Onko sana sävytetty erityistarpeilla ja haasteilla vai moniarvoisella rikkaudella? Mikä on monikulttuurisen vastakohta?




ja aiemmin sivustolla, josta tämä uusi sivusto näyttää olevan tekijöitä myöten peilattu, tällä tavalla:

Gallup: Onko monikulttuurisuus ideologia?
15.11.2009
Vastaajia eri aloilta yhdisti ajatus siitä, että monikulttuurisuutta voidaan pitää ideologiana, eikä monikulttuurisessa yhteiskunnassa eläminen ole yksinkertaista.
Sampo Terho: Ideologiana monikulttuurisuus on epämääräinen
Monikulttuurisuus on ideologia, jos se on jollekin itse tarkoitus, johon pyritään seurauksista ja hinnasta riippumatta. Jos siihen pyritään välittämättä käytännön asioista, tulee huonoa jälkeä. Monikulttuurisuus on pahimmillaan ideologia. Parhaimmillaan se on sivutuote, joka syntyy, kun erilaiset kulttuurit kohtaavat. Silloin se on sitä rikkautta eikä siinä ole aatteellista puolta, joka tekisi monikulttuurisuudesta jotenkin pyhän asian.

Ideologiana monikulttuurisuus on epämääräinen. Sitä kannatetaan, mutta sillä ei ole selkeää oppirakennelmaa: mihin lopulta pyritään? Usein vaikuttaa siltä, että pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ulkomaalaisia Suomeen välittämättä siitä, miten he pärjäävät tai kotoutuvat. Mutta milloin monikulttuurisuus on valmis, milloin ollaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa? Eihän ole koskaan ollut aikaa, jolloin ihmiset eivät olisi lainkaan päässeet kulkemaan. Jos monikulttuurisuudesta haluaisi kunnon ideologian, sen ajatusta pitäisi selkeyttää. Tätä ei tule tapahtumaan.

Minulle monikulttuurisuus on ideologisesti epämääräinen, kannattajille itselleen varmaan ei. Monikulttuurisuudella on kannattajia kaikissa väestöryhmissä. Ehkä naiset kannattavat enemmän kuin miehet ja nuoret enemmän kuin vanhat. Vaikka monikulttuurisuudella ei ole teologiaa tai jumalaa, ihanteiltaan ajattelu on melkein uskonnollista - uskotaan, vaikkei olisi mitään järkeä.

Sampo Terho on tutkija ja perussuomalaisia edustava Euroopan parlamentin varajäsen.
Mikko Lehtonen: Jos haluamme saada halvat appelsiinit ja banaanit, tänne saattaa tulla joitakin ihmisiä samalla
Jos ideologialla tarkoitetaan ohjelmaa, jolla maailma yritetään tehdä jonkin näköiseksi, en sanoisi, että monikulttuurisuus on ideologia. Pikemminkin se on globaalistuvan maailman asettama välttämättömyys - ongelma, joka täytyy tavalla tai toisella ratkaista. Ei ole niin, että jotkut höyrypäät ovat saaneet päähänsä, että nyt pitää edistää monikulttuurisuutta joistakin kummallisista motiiveista.

Nykyinen globaali järjestys rakentuu eurooppalaiselle kolonialismille, ja nyt aiemmin kolonisoidut tulevat tänne keskukseen. Kauppa on epätasa-arvoista maailman eri osien välillä. Jos haluamme saada halvat appelsiinit ja banaanit, tänne saattaa tulla myös joitakin ihmisiä samalla.

Joskus tuntuu siltä, että monikulttuurisuus on ideologia. Ajatellaan, että jos saarnaa tarpeeksi, niin kyllä se siitä. Virallinen Suomi yrittää saarnata ihmisille suvaitsevaisuuden ideologiaa. Unohdetaan, että erilaisuuden kohtaaminen on haastavaa. Etenkin siksi, että pitäisi miettiä kuka minä itse olen, kun kohtaan itseeni nähden toisenlaisen ihmisen.

Ei pitäisi kääntää päätä ristiriidoille ja ajatella, että pelkällä suvaitsevaisuuskasvatuksella mennään eteenpäin. Pitää miettiä, miksi ihmisille, jotka muutenkin ovat hyvässä asemassa, monikulttuurisuus on pikantti lisä, kun taas ihmisille, jotka kokevat muutenkin turvattomuutta, monikulttuurisuus näyttäytyy eri tavalla. Ihmisten kokemusmaailma tulisi ottaa vakavasti. Monikulttuurisuus ei saisi olla tässä mielessä ideologia.

Mikko Lehtonen on mediakulttuurin professori Tampereen yliopistossa.
Anna-Leena Siikala: Monikulttuurisuutta kannattavat ihmiset, joiden mielestä kielten ja tapojen kirjo rikastaa ympäristöä
Monikulttuurisuuden arvostaminen on ideologinen kannanotto. Edustan tämän tapaista ajattelua itsekin. Monikulttuurisuus on tavallista useissa yhteiskunnissa, erityisesti suurissa maissa. Amerikan Yhdysvallat koostuu valtioista, joissa erilaiset etniset ryhmät elävät rinnakkain. Myös Venäjä on monikulttuurinen valtio. Lisäksi on kansallisvaltioaatteen perusteella perustettuja valtioita kuten Suomi. Toisaalta täälläkin on ollut monikulttuurisia yhteisöjä jo keskiajalta lähtien.

Monikulttuurisuutta kannattavat ihmiset, joiden mielestä kielten ja tapojen kirjo rikastaa ympäristöä. Se on pikemminkin normaali elämäntapa kuin ahtaisiin etnisiin ghettoihin asettumista. Eri kansallisuuksien asuminen yhdessä ei kuitenkaan ole helppoa sellaisissa yhteiskunnissa, joissa valta on vain yhdellä kansanryhmällä. Kaikki eivät sovellu helposti toistensa seuraan, koska tavat ovat erilaisia. Silti kaikesta pitäisi voida keskustella.

Suomessa on juuri nyt suuri pelko vierasta kulttuuria, uskontoa ja niitä edustavia ihmisiä kohtaan. Islaminuskoisia kohtaan tunnettu ennakkoluulo, joka näkyy monien maiden medioissa, johtuu pienen terrorismiryhmän toimista ja siitä, että arabimaissa on lännelle tärkeät öljylähteet. Islaminuskoisten kohtelu tuo mieleen 1930-luvulla alkaneet juutalaisvainot. Ne veivät suunnattomiin rikoksiin.

Mielestäni ihmiset voivat pukeutua oman kulttuurinsa ja uskontonsa mukaisiin asusteisiin. Suurin osa heistä on täysin tavallisia ihmisiä, eikä heillä ole mitään tekemistä ääriliikkeiden kanssa. Kuitenkin juuri tavalliset ihmiset, jotka tulevat eri kulttuureista ja jotka eivät näytä edustavan isäntäkulttuurin arvoja, joutuvat usein painostuksen kohteiksi. Meidän tulisi muistaa Euroopan 1900-luvun historia ja malttaa mielemme, kun puhumme muita kulttuuria edustavista ihmisistä. Myös silloin kun he asuvat meidän kanssamme.

Anna-Leena Siikala on akateemikko ja kulttuurintutkija. Hänen erikoisalojaan ovat pohjoisen Euraasian kulttuurit, kalevalamittainen runous, kansanusko ja mytologia.
Kirjastonhoitaja: Monikulttuurisuuskeskustelussa joudutaan ottamaan kantaa tiedon ja ideologian määritelmiin
Monikulttuurisuus on melko vastikään suomen kieleen ja keskusteluun vakiintunut termi. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2004 määrittää monikulttuurisuuden toisistaan eroavien kulttuurien vuorovaikutukseksi tai niihin liittyväksi.

Ideologia tarkoittaa aatteiden ja arvostusten järjestelmää, joka tavallisesti kytkeytyy johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen liikkeeseen. Siinä missä monikultturismi toimii politiikkaa tai yksilön toimintaa ohjaavana arvona, monikulttuurisuus ei välttämättä viittaa ideologiaan. Sanaa voidaan käyttää esimerkiksi kuvailevana adjektiivina tai sanakirjamääritelmän mukaisesti, jolloin se tarkoittaa eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Suomen kielessä ei kuitenkaan yleisessä keskustelussa aina tehdä selvää eroa ideologioiden ja muiden termien välille.

Monikulttuurisuuteen liittyvässä keskustelussa joudutaan ottamaan kantaa tiedon ja ideologian määritelmiin. Siksi varmaa vastausta siihen, voidaanko monikulttuurisuutta pitää ideologiana, ei ole. Ideologia voidaan ymmärtää joko neutraalina terminä tai esimerkiksi vääristyneen tietoisuuden merkkinä, jossa yhtenäiskulttuuri koetaan vapaana ideologioista.

Kirjastonhoitaja, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #22 on: April 15, 2010, 00:36:44 »
Quote
Monikulttuuri on suosittu peikko maahanmuuttokriitikkojen keskuudessa. "Mokutus" ja vastaavat termit lentelevät kriitikkojen analysoidessa olettamansa vastapuolen motiiveja. Epäselväksi jää kuitenkin mitä se tarkoittaa.

Jos hommafoorumilla tekee haun, käy ilmi, että siellä on ihmetelty sanojen "monikulttuurisuus" ja "monikultturismi" sisältöä aika monen kirjoittajan voimin melko monessa ketjussa foorumin olemassaolon aikana. Alla yksi määritelmä sieltä pisimmästä ja korukielisemmästä päästä:

Monikultturismi eli monikulttuuri-ideologia: Social engineering -projekti, jossa länsimaisia yhteiskuntia pyritään muokkaamaan ottamalla vastaan kolmannesta maailmasta, lähinnä Afrikasta, Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä kymmenin miljoonin siirtolaisväestöä. Tulijoilta ei vaadita integraatiota ylipäätään, vaan korostetaan kulttuurien ja etnisten ryhmien tasa-arvoista vuorovaikutusta yhdenvertaisina tilanteessa kuin tilanteessa. Tässä vuorovaikutuksessa on kuitenkin erityispiirteenä siirtolaisväestön uhrius ja valtaväestön syyllisyys, jotka realisoidaan erilaisina siirtolaisväestön oikeuksina (ihmisoikeusekspansio) ja valtaväestön velvollisuuksina, joita molempia keksitään tarpeen mukaan mielivaltainen määrä esimerkiksi luovasti erilaisia kansainvälisiä sopimuksia soveltaen, jolloin toimintaan saadaan pakottava juridinen ulottuvuus. Vähemmistö on palvonnan kohde, enemmistö edustaa aina jotain turmeltunutta, vallan korruptoimaa. Menettelyn argumentaatio tapahtuu puhtaasti moraalifilosofian pohjalta (koska muunlaisia tarkastelua kestäviä perusteita tällaiselle politiikalle ei ole olemassa). Tavoitteena on jonkinlainen "globaali oikeudenmukaisuus". Toiminnan käytännön yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ainoa sallittu näkökulma kulkee rasismi-käsitteen kautta; muut näkökulmat ovat inherentisti rasistisia, koska ne vähintään siirtävät huomiota pois rasismin käsittelyltä.

Monikulttuurinen yhteiskunta: Yhteiskunta, jossa on (marginaalista merkittävämpi määrä) erilaisten (ala)kulttuurien edustajia. Status quo kaikissa länsimaissa mukaan lukien Suomi.




Tänään auenneella sisäministeriön ylläpitämällä maahanmuuttokeskustelusivustolla pohditaan seuraavasti:

Monikulttuurisuus

Kielitoimiston sanakirjassa monikulttuurinen on "useaan kulttuuriin liittyvä, perustuva tai kohdistuva; usean kulttuurin piirteitä sisältävä".

Monikulttuurisuus somistaa korulauseita, mutta onko sillä merkityssisältöä?

Tekevätkö lasten erilaiset perhetaustat koulusta automaattisesti monikulttuurisen? Onko sana sävytetty erityistarpeilla ja haasteilla vai moniarvoisella rikkaudella? Mikä on monikulttuurisen vastakohta?




ja aiemmin sivustolla, josta tämä uusi sivusto näyttää olevan tekijöitä myöten peilattu, tällä tavalla:

Gallup: Onko monikulttuurisuus ideologia?
15.11.2009
Vastaajia eri aloilta yhdisti ajatus siitä, että monikulttuurisuutta voidaan pitää ideologiana, eikä monikulttuurisessa yhteiskunnassa eläminen ole yksinkertaista.
Sampo Terho: Ideologiana monikulttuurisuus on epämääräinen
Monikulttuurisuus on ideologia, jos se on jollekin itse tarkoitus, johon pyritään seurauksista ja hinnasta riippumatta. Jos siihen pyritään välittämättä käytännön asioista, tulee huonoa jälkeä. Monikulttuurisuus on pahimmillaan ideologia. Parhaimmillaan se on sivutuote, joka syntyy, kun erilaiset kulttuurit kohtaavat. Silloin se on sitä rikkautta eikä siinä ole aatteellista puolta, joka tekisi monikulttuurisuudesta jotenkin pyhän asian.

Ideologiana monikulttuurisuus on epämääräinen. Sitä kannatetaan, mutta sillä ei ole selkeää oppirakennelmaa: mihin lopulta pyritään? Usein vaikuttaa siltä, että pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ulkomaalaisia Suomeen välittämättä siitä, miten he pärjäävät tai kotoutuvat. Mutta milloin monikulttuurisuus on valmis, milloin ollaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa? Eihän ole koskaan ollut aikaa, jolloin ihmiset eivät olisi lainkaan päässeet kulkemaan. Jos monikulttuurisuudesta haluaisi kunnon ideologian, sen ajatusta pitäisi selkeyttää. Tätä ei tule tapahtumaan.

Minulle monikulttuurisuus on ideologisesti epämääräinen, kannattajille itselleen varmaan ei. Monikulttuurisuudella on kannattajia kaikissa väestöryhmissä. Ehkä naiset kannattavat enemmän kuin miehet ja nuoret enemmän kuin vanhat. Vaikka monikulttuurisuudella ei ole teologiaa tai jumalaa, ihanteiltaan ajattelu on melkein uskonnollista - uskotaan, vaikkei olisi mitään järkeä.

Sampo Terho on tutkija ja perussuomalaisia edustava Euroopan parlamentin varajäsen.
Mikko Lehtonen: Jos haluamme saada halvat appelsiinit ja banaanit, tänne saattaa tulla joitakin ihmisiä samalla
Jos ideologialla tarkoitetaan ohjelmaa, jolla maailma yritetään tehdä jonkin näköiseksi, en sanoisi, että monikulttuurisuus on ideologia. Pikemminkin se on globaalistuvan maailman asettama välttämättömyys - ongelma, joka täytyy tavalla tai toisella ratkaista. Ei ole niin, että jotkut höyrypäät ovat saaneet päähänsä, että nyt pitää edistää monikulttuurisuutta joistakin kummallisista motiiveista.

Nykyinen globaali järjestys rakentuu eurooppalaiselle kolonialismille, ja nyt aiemmin kolonisoidut tulevat tänne keskukseen. Kauppa on epätasa-arvoista maailman eri osien välillä. Jos haluamme saada halvat appelsiinit ja banaanit, tänne saattaa tulla myös joitakin ihmisiä samalla.

Joskus tuntuu siltä, että monikulttuurisuus on ideologia. Ajatellaan, että jos saarnaa tarpeeksi, niin kyllä se siitä. Virallinen Suomi yrittää saarnata ihmisille suvaitsevaisuuden ideologiaa. Unohdetaan, että erilaisuuden kohtaaminen on haastavaa. Etenkin siksi, että pitäisi miettiä kuka minä itse olen, kun kohtaan itseeni nähden toisenlaisen ihmisen.

Ei pitäisi kääntää päätä ristiriidoille ja ajatella, että pelkällä suvaitsevaisuuskasvatuksella mennään eteenpäin. Pitää miettiä, miksi ihmisille, jotka muutenkin ovat hyvässä asemassa, monikulttuurisuus on pikantti lisä, kun taas ihmisille, jotka kokevat muutenkin turvattomuutta, monikulttuurisuus näyttäytyy eri tavalla. Ihmisten kokemusmaailma tulisi ottaa vakavasti. Monikulttuurisuus ei saisi olla tässä mielessä ideologia.

Mikko Lehtonen on mediakulttuurin professori Tampereen yliopistossa.
Anna-Leena Siikala: Monikulttuurisuutta kannattavat ihmiset, joiden mielestä kielten ja tapojen kirjo rikastaa ympäristöä
Monikulttuurisuuden arvostaminen on ideologinen kannanotto. Edustan tämän tapaista ajattelua itsekin. Monikulttuurisuus on tavallista useissa yhteiskunnissa, erityisesti suurissa maissa. Amerikan Yhdysvallat koostuu valtioista, joissa erilaiset etniset ryhmät elävät rinnakkain. Myös Venäjä on monikulttuurinen valtio. Lisäksi on kansallisvaltioaatteen perusteella perustettuja valtioita kuten Suomi. Toisaalta täälläkin on ollut monikulttuurisia yhteisöjä jo keskiajalta lähtien.

Monikulttuurisuutta kannattavat ihmiset, joiden mielestä kielten ja tapojen kirjo rikastaa ympäristöä. Se on pikemminkin normaali elämäntapa kuin ahtaisiin etnisiin ghettoihin asettumista. Eri kansallisuuksien asuminen yhdessä ei kuitenkaan ole helppoa sellaisissa yhteiskunnissa, joissa valta on vain yhdellä kansanryhmällä. Kaikki eivät sovellu helposti toistensa seuraan, koska tavat ovat erilaisia. Silti kaikesta pitäisi voida keskustella.

Suomessa on juuri nyt suuri pelko vierasta kulttuuria, uskontoa ja niitä edustavia ihmisiä kohtaan. Islaminuskoisia kohtaan tunnettu ennakkoluulo, joka näkyy monien maiden medioissa, johtuu pienen terrorismiryhmän toimista ja siitä, että arabimaissa on lännelle tärkeät öljylähteet. Islaminuskoisten kohtelu tuo mieleen 1930-luvulla alkaneet juutalaisvainot. Ne veivät suunnattomiin rikoksiin.

Mielestäni ihmiset voivat pukeutua oman kulttuurinsa ja uskontonsa mukaisiin asusteisiin. Suurin osa heistä on täysin tavallisia ihmisiä, eikä heillä ole mitään tekemistä ääriliikkeiden kanssa. Kuitenkin juuri tavalliset ihmiset, jotka tulevat eri kulttuureista ja jotka eivät näytä edustavan isäntäkulttuurin arvoja, joutuvat usein painostuksen kohteiksi. Meidän tulisi muistaa Euroopan 1900-luvun historia ja malttaa mielemme, kun puhumme muita kulttuuria edustavista ihmisistä. Myös silloin kun he asuvat meidän kanssamme.

Anna-Leena Siikala on akateemikko ja kulttuurintutkija. Hänen erikoisalojaan ovat pohjoisen Euraasian kulttuurit, kalevalamittainen runous, kansanusko ja mytologia.
Kirjastonhoitaja: Monikulttuurisuuskeskustelussa joudutaan ottamaan kantaa tiedon ja ideologian määritelmiin
Monikulttuurisuus on melko vastikään suomen kieleen ja keskusteluun vakiintunut termi. Kielitoimiston sanakirja vuodelta 2004 määrittää monikulttuurisuuden toisistaan eroavien kulttuurien vuorovaikutukseksi tai niihin liittyväksi.

Ideologia tarkoittaa aatteiden ja arvostusten järjestelmää, joka tavallisesti kytkeytyy johonkin poliittiseen tai uskonnolliseen liikkeeseen. Siinä missä monikultturismi toimii politiikkaa tai yksilön toimintaa ohjaavana arvona, monikulttuurisuus ei välttämättä viittaa ideologiaan. Sanaa voidaan käyttää esimerkiksi kuvailevana adjektiivina tai sanakirjamääritelmän mukaisesti, jolloin se tarkoittaa eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Suomen kielessä ei kuitenkaan yleisessä keskustelussa aina tehdä selvää eroa ideologioiden ja muiden termien välille.

Monikulttuurisuuteen liittyvässä keskustelussa joudutaan ottamaan kantaa tiedon ja ideologian määritelmiin. Siksi varmaa vastausta siihen, voidaanko monikulttuurisuutta pitää ideologiana, ei ole. Ideologia voidaan ymmärtää joko neutraalina terminä tai esimerkiksi vääristyneen tietoisuuden merkkinä, jossa yhtenäiskulttuuri koetaan vapaana ideologioista.

Kirjastonhoitaja, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu


Poimin tuosta Sampo Terhon tekstistä muutaman seikan, joihin itse olen aiemmin kiinnittänyt huomiota - nimenomaan maahanmuuttokriitikoiden puheenvuoroissa heidän kanssa keskustellessani.

1. MIKÄ ON RIKKI?=

länsimaisia yhteiskuntia pyritään muokkaamaan

Maahanmuuttokriittisissä keskusteluissa yleinen olettamus, että maahanmuuttomyönteisyyden syynä olisi -mokuttajan- halu aktiivisesti muokata yhteiskuntaa -maahanmuuttajia ja pakolaisia tänne tuomalla-.

Tästä esimerkkejä kysymyksistä, mitä (Sampo Terhon indoktrinoimat?) maahanmuuttokriitikot toistuvasti esittävät:

-   mikä Suomessa on niin rikki, että tänne pitää tuoda maahanmuuttajia? Mitä pitää paikata?
-   mikä suomalaisissa on vikana?
-   miksi tänne pitää TUODA ulkomaalaisia?


2. -TAAS SYYLLISTETÄÄN VALKOISTA HETEROMIESTÄ-=

  siirtolaisväestön uhrius ja valtaväestön syyllisyys
Tämän asenteen olen havainnut maahanmuuttokriitikoiden keskuudessa: -Taas syyllistetään valkoista heteromiestä- . (Esim. Skhupollin ampumatapauksen uutisoinnista -  ensimmäisiä maahanmuuttokriitikoiden kannanottoja.)

- mitä me olemme velkaa? (Orjalaivan velka ym. argumentit, joiden avulla maahanmuuttomyönteinen kanta pyritään vaientamaan.)


3. MONIKULTTUURINEN VÄRINÄ JA RIKASTUTTAMINEN=

Vähemmistö on palvonnan kohde, enemmistö edustaa aina jotain turmeltunutta,

Tämä -eksoottisen värin ja värinän palvonta- on toistuva lause, jonka maahanmuuttokriitikot tuovat esiin. Itse olen toistamiseen joutunut selvittämään, ettei tämä ihana eksotiikka kiinnosta ja etten edes viitsi matkustella Tallinnaa pidemmälle.

Muissa maissa riittävän kauan asuneena olen oppinut arvostamaan suomalaisuutta ja Suomea. Matkustelu ei tästä syystä jaksa innostaa eikä mielikuva muvieraista kulttuureista ole yltiöihanteellinen. Ylrtiöromantisoituneesti kaikkeen eksotiikkaan suhtautuvat ovat käsittääkseni niitä kaikkein alttiimpia nuivistumiselle.
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Demonisoitu

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 680
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #23 on: April 15, 2010, 04:24:47 »
Terhosta

En nyt äkkiseltään löytänyt, mutta Terhilta oli vuosia takaperin netissä sellainen pitkähkö pdf-vollotus(kai se joku tutkielma tms. oli) arvoista, tai lähinnä siitä kuinka Sampo itse näkee länsimaiden suurimpina ongelmina yhteisten arvojen puuttumisen. Muistaakseni mitään ratkaisua tai mallia hän ei silloinkaan esittänyt. Ja juuri nyt tälläkin hetkellä sen kaiken pahan korjaavan esitteleminen julkisesti olisikin poliittinen itsemurha. Vaan eiköhän se ilmeinen sieltä vielä jonain päivänä meille ilmoiteta, sitten kun aika on taas kypsä. Tätä menoa saattaa kyllä jonkun verran vettä Niilissä virrata ennen kuin tuo päivä taas koittaa.

Offline Wessel

  • Newbie
  • *
  • Posts: 38
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #24 on: April 16, 2010, 00:13:55 »
Eikös tuo Henna ainakin asian perustellut?

Tarkoitat kenties tätä:

Quote from: Henna Virkkunen
Kun opetus on hyvin järjestetty, monikulttuurisuus on koululle rikkaus. Se näkyy koulun toiminnassa kansainvälisyytenä, erilaisina kielinä ja kulttuureina.

Eikös tämä ole ilmiselvä kehäpäätelmä? Monikulttuurisuus on rikkautta, koska silloin meillä on monia eri kulttuureja. Wtf?


Ei tiedä mihin kehäpäätelmälläsi haluat vedeta. On jokatapauksessa tosiasia, että oppimalla eri kieliä ja kulttuureja on mahdollisuuksia menestystymiseen eräillä yhteiskuntamme merkittävistä alueista. Eräät ihmiset ovat malmiita maksamaan jopa tuhansien eurojen lukukausimaksut saadakseen lapsensa kansanvälisiin kouluihin.

En ole kuullut, että monikaan maksaisi tuhansien eurojen lukukausimaksuja, jotta saisi lapsensa Jakomäen, Meri-Rastilan, tai Konnunsuon ala-asteelle. Toisaalta, et ehkä tarkoittanut sellaista monikulttuuria.

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #25 on: April 16, 2010, 23:59:25 »
Itse olen etsinyt lapselleni venäjän- tai ruotsinkielistä perhepäivähoitajaa. Arabiankielinenkin kiinnostaisi.
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Bacheabef

  • Newbie
  • *
  • Posts: 34
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #26 on: July 29, 2010, 11:28:31 »
Keskustelu muualla kääntyi aiheeseen, joka ansaitsee oman ketjunsa.


Tarkoititko sinä sanomaasi ilmoittaessasi, että monikulttuurisuus on rikkaus? Minä ymmärsin, että tarkoitit. Tämä lause tarkoittaa, että monikulttuurisuus itsearvoisesti on rikkaus. Joka taas tarkoittaa, että se on tavoittelemisen arvoinen asia. Joka taas tarkoittaa, että sitä edistetään. Monikulttuurisuuden edistäminen taas on monikultturismia. On älyllisesti epärehellistä väittää mitään muuta.


Monikulttuurisuus on itsearvoista. Kyllä ja se on mm. Suomessa aina ollut vallitseva asiaintila. Monikultturismia on vapauden varjelu; sen suojelemista, että kansalainen saa puhua vähintäänkin kotonaan äidinkieltään, noudattaa omia tapojaan, harjoittaa omaa uskoaan jne. etsiessään omaa onneansa ja edistääkseen elämäänsä. Monikultturismia on näiden kansalaisoikeuksien yhteiskunnallinen takaaminen kaikille. Se on kalliisti hankittua rikkautta ja on älyllisesti epärehellistä väittää mitään muuta.
"Itse en kylläymmärrä, miksi valheiden levittämisen pitäisi olla kiellettyä." - Jussi Halla-aho

Pliers

  • Guest
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #27 on: July 29, 2010, 11:31:39 »
Keskustelu muualla kääntyi aiheeseen, joka ansaitsee oman ketjunsa.


Tarkoititko sinä sanomaasi ilmoittaessasi, että monikulttuurisuus on rikkaus? Minä ymmärsin, että tarkoitit. Tämä lause tarkoittaa, että monikulttuurisuus itsearvoisesti on rikkaus. Joka taas tarkoittaa, että se on tavoittelemisen arvoinen asia. Joka taas tarkoittaa, että sitä edistetään. Monikulttuurisuuden edistäminen taas on monikultturismia. On älyllisesti epärehellistä väittää mitään muuta.


Monikulttuurisuus on itsearvoista. Kyllä ja se on mm. Suomessa aina ollut vallitseva asiaintila. Monikultturismia on vapauden varjelu; sen suojelemista, että kansalainen saa puhua vähintäänkin kotonaan äidinkieltään, noudattaa omia tapojaan, harjoittaa omaa uskoaan jne. etsiessään omaa onneansa ja edistääkseen elämäänsä. Monikultturismia on näiden kansalaisoikeuksien yhteiskunnallinen takaaminen kaikille. Se on kalliisti hankittua rikkautta ja on älyllisesti epärehellistä väittää mitään muuta.

Ei. Tuo ei ole monikulttuurisuutta, vaan ihan vain kansalaisoikeudet. Kansalaisoikeudet ovat rikkaus?

Offline Kirkkoveneensoutaja

  • Newbie
  • *
  • Posts: 5
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #28 on: July 29, 2010, 11:51:13 »
Keskustelu muualla kääntyi aiheeseen, joka ansaitsee oman ketjunsa.


Tarkoititko sinä sanomaasi ilmoittaessasi, että monikulttuurisuus on rikkaus? Minä ymmärsin, että tarkoitit. Tämä lause tarkoittaa, että monikulttuurisuus itsearvoisesti on rikkaus. Joka taas tarkoittaa, että se on tavoittelemisen arvoinen asia. Joka taas tarkoittaa, että sitä edistetään. Monikulttuurisuuden edistäminen taas on monikultturismia. On älyllisesti epärehellistä väittää mitään muuta.


Monikulttuurisuus on itsearvoista. Kyllä ja se on mm. Suomessa aina ollut vallitseva asiaintila. Monikultturismia on vapauden varjelu; sen suojelemista, että kansalainen saa puhua vähintäänkin kotonaan äidinkieltään, noudattaa omia tapojaan, harjoittaa omaa uskoaan jne. etsiessään omaa onneansa ja edistääkseen elämäänsä. Monikultturismia on näiden kansalaisoikeuksien yhteiskunnallinen takaaminen kaikille. Se on kalliisti hankittua rikkautta ja on älyllisesti epärehellistä väittää mitään muuta.


Ei se tuon sinun määritelmän mukaan ole Suomessa ollut kaikilta osiltaan aina, edes enimmäkseen vallitseva asiaintila, mikä on aika helvetin huonosti, sillä Suomi on 93 vuotta vanha. Tai laskutavan mukaan vähemmänkin. Minun mielestä Suomi lakkasi olemasta millään mielekkäällä tavalla n. 15 vuotta sitten. Toisekseen määritelmäsi vaikuttaa älyttömyydessään enemmän itse keksimältäsi, kuin yleiseltä.

Mutta mennäämpä sillä sitten:

Entäpä jos määrittelemäsi monikultturismi on ristiriidassa itsensä kanssa? Entäpä jos määrittelemäsi monikultturismi tunkee ovesta sisään, määrittää mihin saa uskoa, mikä on oma onni ja asettaa ehdot sille, mikä edistää elämää. Puhut älyllisestä epärehellisyydestä, mutta on myös älyllisesti epärehellistä olla tiedostamatta olevan mahdollista, että yhden vapaus on toisen vankila. Suljetussa systeemissä kyse on miltei aina nollasummapelistä, eikä se, että koittaa vesittää suljetun systeemin rajoja tarkoitushakuisesti ideologisella höpinällä sitä muuksi muuta. Se muuttuu vasta sitten kun puheet Suomesta lopetetaan. Valtio ja rajat lakkaavat olemasta. Kieli, kulttuuri ja identiteetti lakkaa olemasta. Sittenkin päästään vaan suurempaan suljettuun systeemiin.

Offline Bacheabef

  • Newbie
  • *
  • Posts: 34
    • View Profile
Re: Monikulttuurisuus
« Reply #29 on: July 29, 2010, 15:25:23 »

Toisekseen määritelmäsi vaikuttaa älyttömyydessään enemmän itse keksimältäsi, kuin yleiseltä.


Aivan yksin en määritelmineni ole. Kanadalainen lainsäädäntö mokuttaa oikein olan takaa määritellessään monikultturismin:

Quote
a) Benefit and promote the understanding that multiculturalism reflects the cultural and racial diversity of Canadian society and acknowledges the freedom of all members of Canadian society to preserve, enhance and share their cultural heritage;

b) recognize and promote the understanding that multiculturalism is a fundamental characteristic of the Canadian heritage and identity and that it provides an invaluable resource in the shaping of Canada's future;

c) promote the full and equitable participation of individuals and communities of all origins in the continuing evolution and shaping of all aspects of Canadian society and assist them in the elimination of any barrier to such participation;

d) recognize the existence of communities whose members share a common origin and their historic contribution to Canadian society, and enhance their development;

e) ensure that all individuals receive equal treatment and equal protection under the law, while respecting and valuing their diversity;

f) encourage and assist the social, cultural, economic and political institutions of Canada to be respectful and inclusive of Canada's multicultural character;

g) promote the understanding and creativity that arise from the interaction between individuals and communities of different origins;

h) foster the recognition and appreciation of the diverse cultures of Canadian society and promote the reflection and the evolving expressions of those cultures;

i) preserve and enhance the use of languages other than English and French, while strengthening the status and use of the official languages of Canada;

and

j) advance multiculturalism throughout Canada in harmony with the national commitment to the official languages of Canada.

Act for the Preservation and Enhancement of Multiculturalism in Canada (1988)
"Itse en kylläymmärrä, miksi valheiden levittämisen pitäisi olla kiellettyä." - Jussi Halla-aho