Author Topic: Suuri romanikeskustelu  (Read 17107 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Oh Dearism

  • Guest
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #90 on: March 18, 2011, 14:16:20 »
Taidan passata itsestäänselvyyksien esittämisen. Jätän niistä luennoimisen muille.

Eli allekirjoitat Jalosen Suomen romaniväestön assimilaatio/integraatianalyysin?

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #91 on: March 18, 2011, 14:26:30 »
Eli allekirjoitat Jalosen Suomen romaniväestön assimilaatio/integraatianalyysin?

Kuten jo aiemmin taisin muotoilla, niin en lopputulosten osalta. Deskription osalta siinä oli paljon oikeaa (, mutta toki ihmettelen että onko ketään joka ei olisi jo kuullut seka-avioliitoista ja uskoo siihen, että he ovat täysin eristäytyneet jo 500 vuotta). Se, että on ollut interaktiota kantaväestön ja kyseisen vähemmistön välillä ei ole riittävä peruste väitteille:

Quote
Kohtalaisen mukiinmenevästi siis on mennyt. Ennakkotapauksen nojalla ei ole mitään syytä olettaa, etteikö myös maamme somaliväestö kotiutuisi näihin maisemiin.

En katso sen joukon, jotka kutsuvat itseään romaneiksi tänä päivänä, kotiutuneen Suomeen edes mukiinmenevästi. Koko tilanne on todellinen tragedia. En tiedä, että onko mitään järkeä etsiä syyllisiä asialle tänään, mutta en tiedä, että miten voisin työntää pääni puskaan ja todeta, että kotiutuminen on mennyt mukiinmenevästi ja vielä vähemmän uskaltaisin tehdä siitä mitään johtopäätöksiä muistakaan vähemmistöistä. Jos minun pitää ennustaa, niin epäilisin somaliväestön integroituvan nopeammin ja vähemmillä kivuilla kuin romaniväestön, jos vaan runsaudensarvessa riittää rahaa.

Eli jos romaniväestön kotiutuminen on sitä mukiinmenevää integraatiota, niin luoja somaleita ja meitä armahtakoon sellaiselta tulevaisuudelta. Voisi armahtaa romaneita myös, joille soisin niin paljon enemmän tässä elämässä.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Offline turha jätkä

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 351
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #92 on: March 19, 2011, 19:08:07 »
Enemmistö maamme romaneista eleli vielä ennen sotia luovutetun Karjalan maisemissa

Tämä oli niin kiinostava aihe että vallan googlasin. http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin+arkisto/2006/8/sivu/48b.htm Huomattava osa romaneista, ehkä yli kolmasosa, asui luovutetussa Karjalassa.

Eli jos tuo linkki pitää paikkansa niin ei voida puhua enemmistöstä. Paljon kuitenkin eli juuri Karjalassa.

Keskustelu muuten meni osin ohi ymmärryshorisonttini, silmissä alkaa sumeneen heti kun joku puhuu logiikasta. En päässyt koskaan logiikan peruskurssista läpi, yritin neljästi. Aihe silti kiinnostaa, ja nyt uhkarohkeasti lausun kärkeviä mielipiteitä.

Quote
Vitsi on siinä, että romanit ovat tosiaan sulautuneet vääjäämättömästi kantaväestöön, yleensä täysin normaalin kaavan mukaisesti seka-avioliittojen kautta.

Näinhän tosiaan on käynyt. Minusta tuo on hienoa. Mitä useampi romani sulautuu kantaväestön elämään ja arvoihin, sen parempi. En sure yhtään jos romanit alkavat pukeutua samoin kuin muut kansalaiset ja jos he luopuvat monista typerryttävän älyttömistä tavoistaan. Eipä tarvitsisi hätistellä kellokauppiaita syrjemmälle tai kiroilla mielessään invapaikkojen mannemersuja.

Tuo on siis minun henkilökohtainen käsitykseni. Yhteiskunnan ei kuitenkaan minun käsityksen mukaan tule kovin kärkkäästi lähteä pussihousuja kieltämään. Merkittävä syy miksi pussihousumiehet edelleen kulkevat puukko taskussa Hervannan keskustassa (true story) on juuri sotien jälkeinen ja luonnollisesti myös sitä edeltänyt politiikka. Sulauttamispolitiikan seurauksena romanit vain entistäkin kouristuksenomaisesti pitivät/pitävät kiinni kulttuurinsa kaikista piirteistä. Vastakkainasettelu vähemmistön ja kantaväestön välillä ei sulauttamispolitiikan seurauksena todellakaan vähentynyt. Eikä yhteiskunnan luonnollisesti edes pidä alkaa mestaroimaan esim. ihmisten pukeutumista. Vapaa-ajalla saa kulkea miten haluaa, poliittisilla toimilla voidaan kuitenkin tukea sellaista kehitystä yhteisön sisällä, ettei kyseinen vaatetus haittaisi yksilön integroitumista yhteiskuntaan. Yhteiskunnan kannalta riittää se, että romaninainen sairaalaan töihin tultuaan vaihtaa työvaatteet ylle ja suostuu menemään yläkertaan töihin, vaikka alakerrassa on häntä vanhempi romani. Jos hän töistä lähtiessään pistää taas hameen päälle ja himassa heittää lattialle tippuneen lusikan roskiin, niin siitä vaan, yhteiskunta kyllä kestää tämän kivasti. Henkilökohtaisesti kuitenkin pidän parempana, jos romani ei edes vapaa-ajallaan enää noudattaisi noita kulttuurinsa idioottimaisuuksia.

Mitä sitten on tehtävissä? Nähdäkseni tie on pitkä, mutta oikeansuuntaista kehitystä on jo tapahtunut, tyyliin koulunkäyntiavustajat. Koulutus on avain kaikkeen. Mitä paremmin romanilapset koulutetaan, sen nopeammin yhteisö integroituu. Toinen mitä ymmärtääkseni on kanssa tehty, on aikuisten (naisten) kouluttaminen tietyille aloille, ainakin lähihoitajiksi. Nämä ovat sellaisia projekteja joihin mieluusti näen verorahoja käytettävän. Hienovaraisempaa toimintaa on sitten tietty romanikulttuurin esiinnostaminen. Jalosen linkittämä patsas on hyvä esimerkki. Romanien historiaa ja kaikkia positiivisia ja kivoja asioita heidän kulttuurissaan tulee nostaa esiin, tavoitteena luonnollisesti jännitteiden purku. Pidetään suuria romaniseminaareja ja tehdään akateemista tutkimusta romaneista. Juhlapuhujat korostavat miten hienoa on että romanilapset kunnioittavat vanhempiaan ja välillä kuunnellaan haitarinsoittoa. Samaan aikaan romanien lapset ovat koulussa. Kun he tulevat murrosikään, he eivät enää pistäkään suoria housuja jalkaan vaan polkevat fillarilla farkut jalassa kouluun kavereidensa tavoin.

Slayeria kuuntelevien pitkätukkaisten romaninuorten invaasiota odotellessa.
Myötäihminen

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #93 on: March 20, 2011, 19:22:02 »
Tämä oli niin kiinostava aihe että vallan googlasin. http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin+arkisto/2006/8/sivu/48b.htm Huomattava osa romaneista, ehkä yli kolmasosa, asui luovutetussa Karjalassa. Eli jos tuo linkki pitää paikkansa niin ei voida puhua enemmistöstä. Paljon kuitenkin eli juuri Karjalassa.

Aa. Kiitoksia oikaisusta. Huomattava osuus, kuitenkin, ja nimenomaan tämän romaniväestönosan kohtalo aiheutti viranomaisille sotien jälkeen päänvaivaa. Romanisiirtoväen asuttaminen ei vaatimattomasti sanoen oikein sujunut niin luontevasti kuin muiden evakkojen.

Periaatteessa voisi olettaa, että kiertolaiselämään taipuvaista ja pysyvään asutukseen sitoutumatonta väestönosaa ei aluemenetys pahemmin heilauttaisi, mutta Karjalan romanien elämä oli tietysti liikkuvanakin ollut kytketty siihen ympäröivään yhteisöön ja kulttuurimaisemaan. Siinä vaiheessa, kun se iskettiin hajalle, ei sen siirtäminen yksi yhteen uudelle seudulle ollut niin yksinkertaista. Mikäli on tottunut reissaamaan markkinoilla Käkisalmen, Viipurin ja Enson välillä, niin on aika pirun hankala totutella alta aikayksikön heittämään sitä samaa keikkaa Turun, Uudenkaupungin ja Hämeenlinnan välillä. Varsinkin jos ympäröivä yhteiskunta kokee muutenkin sodanjälkeisenä aikana ennennäkemätöntä rakennemuutosta, mikä ei oikein enää suosi moista elämäntyyliä.

Lopputulos nyt sitten oli miten oli. Evakkomustalaisille oli oma siirtoleirinsä, arviolta puolet sikäläisistä romanilapsista huostaanotettiin, ja loput valuivat majailemaan kaupunkien reuna-alueille.

Sulauttamispolitiikan seurauksena romanit vain entistäkin kouristuksenomaisesti pitivät/pitävät kiinni kulttuurinsa kaikista piirteistä. Vastakkainasettelu vähemmistön ja kantaväestön välillä ei sulauttamispolitiikan seurauksena todellakaan vähentynyt.

Turha Jätkä huomasi myös aivan oikein erään kirjoittamieni viestien ydinasian. Vaihtoehdot olivat vain assimilaatio tai sitten sen vastareaktiona ilmennyt jatkuva käpertyminen siihen omaan kulttuuriin. Molempia tietysti tapahtui. Integraatio sen sijaan ei ollut järin yleinen vaihtoehto ennen kuin vasta myöhään sotienjälkeisenä kautena.

Tästä voisi tietysti kirjoitella enemmänkin, kansainvälisin vertauksin, ja nostaa esille Espanjan ja Itä-Euroopan maat. Mutta siitä tulisi hiukan synkkää luettavaa, vaikka Mławan pogromista onkin jo aikaa.

Hienovaraisempaa toimintaa on sitten tietty romanikulttuurin esiinnostaminen. Jalosen linkittämä patsas on hyvä esimerkki. Romanien historiaa ja kaikkia positiivisia ja kivoja asioita heidän kulttuurissaan tulee nostaa esiin, tavoitteena luonnollisesti jännitteiden purku. Pidetään suuria romaniseminaareja ja tehdään akateemista tutkimusta romaneista.

Itse olen tuuminut, että jonkun skarpin tutkijan pitäisi tehdä katsaus romaniyhteisön sisäisistä tuloeroista. Olettaisin niiden olevan kohtalaisen suuret, jos kerran yhteisössä on toisaalta vauraissa oloissa eläviä Hagerteja ja Palmrotheja, toisaalta taas ne Dimitri ja Allan sieltä Konnunsuolta. Romanien keskiluokan muotoutuminen taitaa olla varsin uusi ilmiö.


Best,

J. J.
« Last Edit: March 20, 2011, 23:00:02 by Jussi Jalonen »

Offline turha jätkä

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 351
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #94 on: March 20, 2011, 20:06:26 »
Itse olen tuuminut, että jonkun skarpin tutkijan pitäisi tehdä katsaus romaniyhteisön sisäisistä tuloeroista. Olettaisin niiden olevan kohtalaisen suuret, jos kerran yhteisössä on toisaalta vauraissa oloissa eläviä Hagerteja ja Palmrotheja, toisaalta taas ne Dimitri ja Allan sieltä Konnunsuolta. Romanien keskiluokan muotoutuminen taitaa olla varsin uusi ilmiö.

Tuo olisi todella mielenkiintoinen aihe. Jotain vastaavaa on ilmeisesti jo tutkittu toisen vähemmistöporukan, saamelaisten, osalta. Saamelaisillakin on tiukat 'kasti'rajat ja suuret tuloerot. Kuilu jonkun rikkaan inarilaisen poroparonin ja Sevetin baarin vakiokävijän välillä on varsin suuri.
Myötäihminen

Offline Demonisoitu

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 680
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #95 on: March 20, 2011, 21:37:08 »
Periaatteessa voisi olettaa, että kiertolaiselämään taipuvaista ja pysyvään asutukseen sitoutumatonta väestönosaa ei aluemenetys pahemmin heilauttaisi, mutta Karjalan romanien elämä oli tietysti liikkuvanakin ollut kytketty siihen ympäröivään yhteisöön ja kulttuurimaisemaan. Siinä vaiheessa, kun se iskettiin hajalle, ei sen siirtäminen yksi yhteen uudelle seudulle ollut niin yksinkertaista. Mikäli on tottunut reissaamaan markkinoilla Käkisalmen, Viipurin ja Enson välillä, niin on aika pirun hankala totutella alta aikayksikön heittämään sitä samaa keikkaa Turun, Uudenkaupungin ja Hämeenlinnan välillä. Varsinkin jos ympäröivä yhteiskunta kokee muutenkin sodanjälkeisenä aikana ennennäkemätöntä rakennemuutosta, mikä ei oikein enää suosi moista elämäntyyliä.

Lopputulos nyt sitten oli miten oli. Evakkomustalaisille oli oma siirtoleirinsä, arviolta puolet sikäläisistä romanilapsista huostaanotettiiin, ja loput valuivat majailemaan kaupunkien reuna-alueille.

Tämä on toisen käden tietoa, mutta sukulaiseni kertoivat että lapsuudessaan samalta alueelta hämeeseen siirretyt romanit kävivät vielä ainakin jonkin aikaa sodan jälkeen (60-luvulle?) ihan normaaliin tapaan vierailuillaan. Entä tiedä mitä sitten tapahtui, mutta kun muistaa miten evakkoja kohdeltiin, niin jos kylissä oli aiemmasta vain murto-osa tuttuja tai muutoin suopeasti suhtautuvia, niin kai se siihen saattoi tyssätä. Jokatapauksessa romanien käynteihin ainakin omassa suvussani suhtauduttiin kuin jäätelöauton vierailuun, siis ennen kuin siitäkin tuli vain pakollinen paha.

Offline turha jätkä

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 351
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #96 on: March 20, 2011, 22:55:18 »
Jokatapauksessa romanien käynteihin ainakin omassa suvussani suhtauduttiin kuin jäätelöauton vierailuun, siis ennen kuin siitäkin tuli vain pakollinen paha.

Mitä vuosikymmentä tuolloin elettiin? Olen haastatellut omaa taataani 1920 -luvun sekä 1930 -luvun (alun) tapahtumista. Suvun tila on ihan preerialla ison metsätaipaleen alussa. Romanit tulivat usein kylään, yöpyivät isossa pirtissä kuten kaikki muutkin hämäräperäiset ja hämmentävät kulkumiehet laukkuryssistä paikallisiin kylähulluihin. Se mielikuva mikä itselle jäi oli se, että romanit eivät mitenkään tavattoman suuresti poikenneet yleisestä kulttuurista ja elämänmenosta. Omassa lapsuudessa 1980 -luvulla tilanne oli samoilla kulmilla ihan toinen. Romaneita oli todella vähän, mulla on vain yksi muistikuva: Mummo veti kiireesti ovet ikkunat säppiin kun näki romanimersun kääntyvän pihaan.

Sellainen fiilis tuosta romanien tilanteesta on tullut, että aika ajoi heidän ohitseen. Tuli modernisaatio ja ne eivät ehtineet samaan junaan muun kansakunnan kanssa. Ne toiminta- ja uskomusmallit mitkä toimivat vielä jotenkin 1930 -luvun hevosvetoisessa äärimmäisten syrjäkylien maaseutukulttuurissa, eivät sitten enää sotien jälkeen pitkään pelanneetkaan.
Myötäihminen

Offline Demonisoitu

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 680
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #97 on: March 20, 2011, 23:18:00 »
Jokatapauksessa romanien käynteihin ainakin omassa suvussani suhtauduttiin kuin jäätelöauton vierailuun, siis ennen kuin siitäkin tuli vain pakollinen paha.

Mitä vuosikymmentä tuolloin elettiin? Olen haastatellut omaa taataani 1920 -luvun sekä 1930 -luvun (alun) tapahtumista. Suvun tila on ihan preerialla ison metsätaipaleen alussa. Romanit tulivat usein kylään, yöpyivät isossa pirtissä kuten kaikki muutkin hämäräperäiset ja hämmentävät kulkumiehet laukkuryssistä paikallisiin kylähulluihin. Se mielikuva mikä itselle jäi oli se, että romanit eivät mitenkään tavattoman suuresti poikenneet yleisestä kulttuurista ja elämänmenosta. Omassa lapsuudessa 1980 -luvulla tilanne oli samoilla kulmilla ihan toinen. Romaneita oli todella vähän, mulla on vain yksi muistikuva: Mummo veti kiireesti ovet ikkunat säppiin kun näki romanimersun kääntyvän pihaan.

Sellainen fiilis tuosta romanien tilanteesta on tullut, että aika ajoi heidän ohitseen. Tuli modernisaatio ja ne eivät ehtineet samaan junaan muun kansakunnan kanssa. Ne toiminta- ja uskomusmallit mitkä toimivat vielä jotenkin 1930 -luvun hevosvetoisessa äärimmäisten syrjäkylien maaseutukulttuurissa, eivät sitten enää sotien jälkeen pitkään pelanneetkaan.

1950-lukua, ilmeisesti 60-luvulle tultaessa jotain sitten tapahtui - kaupungistuminen, rakennemuutos ja maalta pako? Se mitä kerroit asennoitumisesta vastaa kuta kuinkin yksi yhteen sitä kuvaa jonka sain sukulaisteni kertomuksista. En tiedä onko johtopäätöksesi kelkasta putoamisesta oikea, mutta varmasti silläkin on ollut vaikutuksensa, keksin kyllä liudan muitakin syitä. Vaan kun en ole romaneihin perehtynyt sitten yhtään kun ei pakkokaan ole ollut, mikä kai sekin jotain kertonee...


EDIT: öh, ei suvussani siis koskaan romaneihin suhtautuminen muuttunut, mutta suhtautuminen niihin jäätelöautojen iloisiin sointuihin saattoi monella muuttua ensi-ihastelun jälkeen. Huonosti taas muotoilin tuossa edellisessäni.
« Last Edit: March 20, 2011, 23:21:35 by Demonisoitu »

Offline Vongoethe

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 6074
  • Hate the sin, love the sinner
    • View Profile
Re: Suuri romanikeskustelu
« Reply #98 on: March 27, 2014, 11:15:34 »
Iltalehti, 27.3.2014: Ruotsissa nousi kohu: Suomalaisnaista ei päästetty hotellin aamiaiselle

Quote
Suomalaisen romanin Diana Nymanin kohtelusta on noussut kohu Ruotsissa.


Ruotsalaishotelli syrji suomalaista Diana Nymania viime sunnuntaina. (COLOURBOX)

Ruotsin hallitus oli kutsunut Göteborgissa asuvan suomalaisen Diana Nymanin viime viikonloppuna
Tukholmaan puhumaan romanien syrjinnästä. Nyman edustaa Göteborgin romanineuvostoa.

Nyman majoittui Tukholmassa neljän tähden Sheraton-hotelliin Ruotsin hallituksen kustannuksella.

Ennen seminaaria Nyman suuntasi perinteisessä romanipuvussaan hotellin aamiaiselle. Hotellin henkilökunta
kuitenkin esti aikeet ja kielsi Nymania syömästä aamiaista samassa salissa muiden asiakkaiden kanssa.
Nyman todisti avainkortilla olevansa hotellin asiakas, mutta siitä huolimatta henkilökunta ohjasi hänet tylysti
hotellin aulaan juomaan kahvinsa yksin.

- Se oli tosi loukkaavaa ja alentavaa, Nyman sanoo Sisuradiolle.

Nymanin mukaan hotellin johtaja soitti hänelle myöhemmin maanantaina ja syyllisti Nymania tapahtuneesta.

Nyman aikoo tehdä tapauksesta ilmoituksen Ruotsin syrjintäasiamiehelle.

Nyman toivoo, että hänen ikävästä kohtelustaan noussut kohu nostaisi esiin, kuinka romanit joutuvat
jatkuvasti kokemaan syrjintää arkielämässä.

Hotelli kertoo tutkivansa tapausta.

Lähteet: Expressen, Aftonbladet, Sisuradio

TEIJA LASSI
teija.lassi@ilmedia.fi
« Last Edit: March 27, 2014, 11:52:36 by Vongoethe »
Solitudinem faciunt, pacem appellant.