Author Topic: Asuinalueiden eriytymisestä  (Read 29639 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #15 on: April 29, 2011, 19:57:37 »
Ja minä poloinen uskon ensisijaisesti siihen, mitä näen ja koen.  ;)
Kun tuota asumiskokemustakin on jo tullut kartutettua niissä ihka oikeissa "ghetoissa"...
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Schwa

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 324
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #16 on: April 29, 2011, 20:12:43 »
Keskustelun pohjalle: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle+syntyy+maahanmuuttajien+keskittymi%C3%A4/1135265728043

Muutama kysymys keskustelua kiihdyttämään.

1. Yllättikö uutinen vai onko tuo ihan odotettu kehityslinja?

No ei tätä voi kovin yllättävänä pitää, koska kyseessä on jo ainakin kolmas Katja Vilkaman valmisteilla olevan väitöskirjan pohjalta tänä vuonna tehty, suunnilleen samansisältöinen uutinen (aiemmat: 1, 2; Kellottaja on uskollisesti linkittänyt nämä kaikki uutisketjuun, mistä hänelle toki kiitokset). Tällä kertaa Vilkaman aiemmista uutisista tuttu teesi maahanmuuttajavaltaisista alueista "porttina" suomalaiseen yhteiskuntaan oli jätetty pois. Olisi mielenkiintoista tietää, onko hän alkanut väitöskirjatyössä epäillä tätä johtopäätöstä. Noin muuten olen Husein Muhammedin kanssa samaa mieltä siitä, että pikkuhiljaa olisi hauska nähdä se lopullinen tutkimus eikä tällaisia pisaroita.

Aina vaan ehdotetaan, että mamuja pitää sijoittaa sekaisin paremmille asuinalueille. Vaikka on monta kertaa nähty, että mikä tahansa asuinalue menettää maineensa ja asuntojen arvo romahtaa. Meri-Rastilan ja Ruoholahdenkin piti olla hyviä ja haluttuja asuinalueita, kunnes...

Nämä sattumalta myös Muhammedin blogitekstin kommentissa mainitut esimerkit ovat vähän heikkoja. Meri-Rastila (joka siis on Vuosaaren osa) on ankeahkoa kaikkein itäisintä Itä-Helsinkiä eikä sitä ole käsittääkseni koskaan pidetty haluttuna alueena muualla kuin korkeintaan jonkun poikkeuksellisen seiskytlukulaisen kaupunkiarkkitehdin fantasiamaailmassa. Vuosaaren seudulla on kyllä myös esimerkiksi Aurinkolahden alue, josta hinnakkaitakin omistusasuntoja on mennyt ja menee ihan hyvin kaupaksi. Ruoholahden seutu puolestaan on sekä sijaintinsa että olosuhteidensa puolesta ihan kohtuullisen arvostettua aluetta (TJEU).

Tältä pohjalta pitäisin sekoittavaa asuntopolitiikkaa edelleen vahvimpana yksittäisenä vastauksena turhan jätkän kakkoskysymykseen. Muuten kysymys varmaan nivoutuu kaikkeen muuhun kotoutumispoliittiseen keskusteluun.

Mitä taas tulee nuivaliston hellimään ajatukseen maahanmuuttajien heittämisestä korpeen työllistymään ja integroitumaan, niin muistutan taas, että siellä Sotkamossa, Rautavaaralla ja Utsjoella ei meinaa olla töitä kantaväestöllekään, eikä työttömien somalialaisten integroituminen työttömiin lieksalaisiin ole helppoa tai välttämättä edes toivottavaa.

EDIT: Korjasin ylimieliseltä kalskahtanutta sanamuotoani niin, että Meri-Rastilaa ei ole pidetty erityisen haluttuna alueena. Hyvä alue se saattaa monille ollakin.
« Last Edit: April 29, 2011, 20:37:22 by Schwa »

Offline turha jätkä

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 351
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #17 on: April 29, 2011, 20:28:55 »
Minä poloinen uskon tällaisissa asioissa enemmän tilastoihin ja tutkimuksiin, kuin omaan auvoisaan lähipiiriini.

Minäkin myönnän, että kun tätä ilmiötä uutisoidaan ongelmana, niin olen sen myös mieltänyt ongelmaksi. Mutta periaatteessa Warda ihan perustellusti kysyi, että mitä ongelmia tähän oikein liittyy. Voisikin keskustelua sen verran syventää, että jos jollakulla on heittää linkkejä ongelmia indikoiviin tilastoihin, niin niitä olisi mukava silmäillä. Eli mitä seuraa valkovuodosta? Kuinka se tilastojen & tutkimusten valossa vaikuttaa yhteiskuntaan?
Myötäihminen

Kuuma peruna

  • Guest
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #18 on: April 29, 2011, 20:50:58 »
Olen asunut Itä-Helsingin ghetossa. Siellä asui minun kanssani yhtä aikaa monenlaista neekeriukkoa ja muslimia. Niiden kanssa tulin hyvin toimeen, mutta, anteeksi nyt vaan, suomalaisten moniongelmaisten sekakäyttäjien kanssa en.

Ghetossa asuneiden suomalaisten sekakäyttäjien puolustukseksi on sanottava, että he eivät koskaan syyttäneet sekakäyttömoniongelmaisuudestaan maahanmuuttajia.

Helsingin tilanne on ymmärtääkseni Eiran tohtoreille ongelma, ei lähiöiden ihmisille. Tavallinen urbaanilegenda on että työssä käyvä normisuomalainen ei saa nukuttua koska yläkerran somaliperhe metelöi öisin, eikä isännöitsijä uskalla puuttua koska rasismi. Ei sellainen ole totta.

Itäkeskuksessa oli paljon somaleita jo 90-luvulla. En silloinkaan osannut tehdä heistä ongelmaa.

Oho

  • Guest
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #19 on: April 30, 2011, 07:37:39 »

Helsingin tilanne on ymmärtääkseni Eiran tohtoreille ongelma, ei lähiöiden ihmisille.

Onko luonnossa virhe? Jos kerran kantaväestöä muuttaa alueilta pois niin nopeasti, että se koetaan ongelmaksi valtakunnan ykkösemedioita myöden niin luultavasti se on joillekkin lähiöiden asukkaille ongelma. Mitä muuttamisen yleisestä vittumaisuudesta ja kalleudesta seuraa niin en usko, että kovin moni etenkään perheellinen muuttaa pelkkien ennakkoluulojensa ajamana.

Suhtautuminen anektdotaaliseen todisteluun on kyllä lähinnä tragikoomista. Touhun voisi kiteyttää vaikka seuraavaan.

Kriitikko: Tralfamadorelainen kolkkas mut/mun kaverin/jonkun tyypin kuulemma, tralfamadoreilaiset ovat rikkollista porukkaa.

Suvaitsevainen:Anektdotaalinen todistelu ei kelpaa ja tuo on valetta. Minäkin tunnen/ mun kaverit tuntevat/naapuri kertoi hänen kaverinsa ehkä tuntevan/ yhden mukavan ja rehdin tralfamadorelaisen.

Anektdootttiin vetoamisen järjestys voi olla käänteinen.

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #20 on: April 30, 2011, 08:03:54 »
Oho, eikvätkös "valtakunnan ykkösmediat" enää olekaan mokuttajien värittämää peropagandaa pullollaan ja siksi kaikkea muuta kuin luotettavia?
Mistä lähtien nuivalisto on alkanut vedota "valtakunnan ykkösmediaan" teesiensä vakuudeksi?  ;D

Kutsun myös sinut lämpimästi kylään tänne ghettoon, tervetuloa tutustumaan siis. Lupaan esitellä sinulle aluetta eri vuorokaudenaikoina. Suotavaa olisi, että intoutuisit hillumaan alueella myös tallentavan videokameran kera. Koe ja näe.
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Annushka

  • Guest
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #21 on: April 30, 2011, 12:34:36 »
Oho, eikvätkös "valtakunnan ykkösmediat" enää olekaan mokuttajien värittämää peropagandaa pullollaan ja siksi kaikkea muuta kuin luotettavia?
Mistä lähtien nuivalisto on alkanut vedota "valtakunnan ykkösmediaan" teesiensä vakuudeksi?  ;D

Kutsun myös sinut lämpimästi kylään tänne ghettoon, tervetuloa tutustumaan siis. Lupaan esitellä sinulle aluetta eri vuorokaudenaikoina. Suotavaa olisi, että intoutuisit hillumaan alueella myös tallentavan videokameran kera. Koe ja näe.

Minusta on hieman kummallista, että niitä vapaaehtoisia ei lähiökiertueelle löydy yhtään kappaletta, vaikka pariin otteeseen olen kysellyt.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #22 on: April 30, 2011, 12:39:49 »
Helsingin tilanne on ymmärtääkseni Eiran tohtoreille ongelma, ei lähiöiden ihmisille. Tavallinen urbaanilegenda on että työssä käyvä normisuomalainen ei saa nukuttua koska yläkerran somaliperhe metelöi öisin, eikä isännöitsijä uskalla puuttua koska rasismi. Ei sellainen ole totta.

Ennemmikin pitäisi kysyä miksi Alppilassa yli 50% äänestää vasemmistolaisvihreitä puolueita, vaikka mamuja näkyy paljon, mutta Jakomäessöä 30% äänestääkin Persuja kun mamuja näkyy paljon? Ihmiset eivät enää asetu asumaan selvien luokkarajojen mukaisesti, joten mikä mättää?
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Annushka

  • Guest
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #23 on: April 30, 2011, 13:05:09 »
Helsingin tilanne on ymmärtääkseni Eiran tohtoreille ongelma, ei lähiöiden ihmisille. Tavallinen urbaanilegenda on että työssä käyvä normisuomalainen ei saa nukuttua koska yläkerran somaliperhe metelöi öisin, eikä isännöitsijä uskalla puuttua koska rasismi. Ei sellainen ole totta.

Ennemmikin pitäisi kysyä miksi Alppilassa yli 50% äänestää vasemmistolaisvihreitä puolueita, vaikka mamuja näkyy paljon, mutta Jakomäessöä 30% äänestääkin Persuja kun mamuja näkyy paljon? Ihmiset eivät enää asetu asumaan selvien luokkarajojen mukaisesti, joten mikä mättää?

No yksi aivan selkeä ero on tietysti kaupunkisuunnittelussa. Alppila on lähellä keskustaa, nopeiden ja hyvien kulkuyhteyksien päässä, se on rakennettu pääosin 1900-luvun alussa Kallion tapaa työläiskaupunginosaksi, mutta vanhoja kerrostaloasuntoja on remontoitu, yhdistetty ja pilkottu mitä erilaisimmiksi versioiksi. Palvelut ovat lähellä eikä kaupunginosassa ole mitään eristäytynyttä fiilistä. Jakomäki taas edustaa jokusen vuosikymmenen takaista lähiöajattelua, jossa ideana oli lähinnä että betonilähiö oli jo itsessään kaupunki pienoiskoossa eikä sieltä tarvitsekaan juuri lähteä minnekään, ja sitten näitä betonikolosseja rakennettiin jonnekin kauas skutsiin, täyteen samanlaisia halpoja laatikkoasuntoja. Jakomäki rakennettiin kai 60-luvulla, jolloin se ehkä oli nykyistäkin syrjäisempi ja eristyneempi. Jakomäki profiloitui syrjäisenä työttömien ja alkoholiongelmaisten lähiönä jo rakentamisensa jälkeen 70-luvulla. Tuon tapainen kaupunkisuunnitteluhan johtaa aivan suoraan ongelmien kasautumiseen. Itse veikkaisin että mamut eivät tuossa äänestyskäyttäytymisen erossa ole se varsinainen syy - pinnallinen syy se toki voi olla, esimerkiksi jakomäkeläiseltä persuäänestäjältä jos kysyy, niin hyvinkin vastaus voi olla maahanmuutto, mutta näkisin että se näkemys/kokemus maahanmuuton ongelmallisuudesta tulee sitten paljon muista tekijöistä.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #24 on: April 30, 2011, 14:26:24 »
Turha Jätkä saattaa kenties olla kiinnostunut tästä katsauksesta. Mikäli muut ovat kenties lueskelleet vastaavia tutkimuksia eurooppalaisia kaupunkeja koskien, ne olisivat erittäin tervetulleita. Kirjoittelen tähän nyt joutessani jotain huomioita tuon tekstin sisällöstä verrattuna tuohon paljonpuhuttuun väitöskirjaan nojaaviin lehtijuttuihin.

Kuten tuosta katsauksesta näkee, tälle ketjun otsikossa mainitulle ilmiölle on yhteiskuntatieteissä määritelty varsin monia eri selityksiä. Ensimmäinen on se vanha tuttu: kulttuurisesti samanlaisista taustoista kotoisin olevat siirtolaiset, joilla on keskenään selkeitä yhdistäviä tekijöitä - kuten vaikkapa kieli - tapaavat muuttaa samoille alueille, missä kommunikointi ja sosiaalinen kanssakäyminen on ainakin alkajaisiksi helpompaa. Toisaalta, koska tuon lehtijutun paperiversiossa esiteltiin jotain Suvelan maisemaa ja näytettiin, miten Tatjana KiritÅ¡enko ja Oksana Rehokainen majailevat samalla asuinalueella kuin nimettömiksi jätetyt Espoon somalit, niin voinee kaiketi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että Suomessa yhdelläkään maahanmuuttajaryhmällä ei ole minkäänlaista monopolia mihinkään asuinalueeseen. Siirtolaisten taustan sirpaloituneisuuden voi periaatteessa jollain tavoin jopa katsoa edistävän asettumista isäntämaahan. Taannoisessa uutisraportissa Varissuon koulusta nähtiin, miten monista eri siirtolaisryhmistä lähtöisin olevilla lapsilla on yhdistävänä tekijänä se heidän uuden kotimaansa kieli.

Toinen teoria lisää peliin tiettyjä nyansseja. Näitä voivat olla esimerkiksi vaihtelut isäntämaahan saapuvien uusien siirtolaisten lukumäärässä ja alkuperäismaassa, sekä tietysti kysymys siitä, onko maahanmuuttajan status kenties niinsanotusti periytyvä. Asuinalueella, missä asukkaiden etninen alkuperä on kantaväestön vähenemisestä huolimattakin ylläkuvatulla tavalla hyvin kirjava, tämän vaikutuksia on hankala arvioida. Suomessa on nähdäkseni tällä hetkellä hallinnon piirissä tiettyä taipumusta siirtolaisten kohtelemiseen omanlaisena kastinaan, mitä kuvastaa etenkin puhe "toisen polven" tai parhaimmillaan "kolmannen polven" maahanmuuttajista myös julkishallinnon aloitteissa. Ylläpidetyllä identiteetillä voi olla vaikutuksensa myös sen asuinpaikan määräytymisen suhteen.

Kolmas teoria huomioi myös siirtolaisista itsestään riippumattomat seikat, kuten kantaväestön asenteet. Ilmiötä, missä kantaväestö on valmis maksamaan päästäkseen pois maahanmuuttajien ulottuvilta, kutsutaan hienostuneesti nimellä "hajautettu syrjintä" (decentralized discrimination). Ilmiötä, missä kantaväestö kykenee valta-asemansa turvin suorastaan rajoittamaan siirtolaisten omia asuinvalintoja ja myös tekee niin, taas kutsutaan vastaavasti "keskitetyksi syrjinnäksi" (centralized discrimination). Minulla ei ole mitään käsitystä pääkaupunkiseudun oloista, mutta veikkaisin että tässä maassa lähinnä tuon ensimmäisen ilmiön voi katsoa näyttelevän jotain roolia. Tosin jälkimmäisestäkin muistan joitakin esimerkkejä - niitä kuuluisia tapauksia, joissa vuokranantaja on iskenyt luurin korvaan kuultuaan asunnonhakijan nimen - mutta muutama esimerkki ei selitä laajemman mittakaavan eriytymisilmiötä.

Neljäs teoria taas puuttuu hallintoon ja kaupunkisuunnitteluun. Tässä tulevat esille niinkin yksinkertaiset asiat kuin kaavoitus, tarjolla olevat asunnot sekä mahdollisuus liikkuvuuteen, joista Annushka tuossa jo jutustelikin. Yksinkertaistaen voi sanoa, että koska maahan vastikään saapuneilla siirtolaisilla ei esimerkiksi ole varaa yksityisautoon, he tietysti pyrkivät hakeutumaan sellaisille alueille joissa asuminen on halpaa ja vastaavasti joukkoliikenne pelaa paremmin kuin muualla. Tätä pidetään kuitenkin yleensä vain yhtenä osaselityksenä - se selittää keskittymisen, mutta se ei selitä vielä itse sitä varsinaista eriytymistä.

Alan tutkijat mittaavat tätä kehitystä niinsanotulla "erilaisuusindeksillä" ja "eriytymisindeksillä", joita on kuvailtu tuossa linkittämässäni tutkimuksessa. Yhdysvalloissa kiinnitetään myös erityistä huomiota tuohon edellämainitsemaani seikkaan, missä siirtolaisen statusta ei mielletä periytyväksi. Tällä on merkitystä sikäli, että Yhdysvalloissa käsitellään aivan omanlaisena ilmiönään niinsanottua rodun perusteella tapahtuvaa asuinpaikan eriytymistä, ja siinähän taas on ollut kysymys periytyvästä statuksesta, halusi eli ei. Ylempänä linkatun Harvardin tutkimuksen mukaan on Yhdysvalloissa itse asiassa havaittu vanhan rodullisin perustein tapahtuneen asuinalueiden eriytymisen olevan laskusuunnassa, mutta samaan aikaan on tuoreiden siirtolaisten eriytyminen kohonnut jälleen kerran amerikkalaiseksi ilmiöksi.

Suomessa ei pitäisi olla mitään kotiperäistä orjuuden tai rotuerottelun aikoinaan synnyttämän kastijärjestelmän painolastia, joten periaatteessa ei pitäisi olla mitään tarvetta kohdella julkisessa keskustelussa siirtolaisia minään muuna kuin siirtolaisina, ja heidän lapsiaan suomalaisina. Tällä asenteella ongelma eriytyvistä asuinalueista voisi periaatteessa jopa ratkaista itsensä, ja lakata olemasta mikään ongelma; tämän jälkeen ainoa varsinainen pulma olisivat ne mahdolliset paikalliset sosiaaliset pulmat. Toisaalta pitää taas ottaa huomioon se, että toisin kuin Yhdysvallat, ei Suomi ole varsinaisesti ollut mikään merkittävä maahanmuuton kohdemaa. Tämä kai ilmenee nyt sitten siinä, miten iltapäivälehdet ovat halunneet ryhtyä ehdoin tahdoin puhumaan "siirtolaisten eriytymisen" sijasta raflaavasti "valkoisesta paosta", mikä on kyllä jo hieman erikoista. Kuten Husein Muhammed huomautti, ilmeisesti joku on sitten käynyt lisäämässä niihin lähiöiden venäläisiin hieman kahvilikööriä, tai sitten "valkoinen"-termiä käytetään yhä poliittisessa hengessä vastapainona myös itänaapurille. Tai sitten se liittyy jotenkin siihen, miten erään tietyn puolueen tuoreet kansanedustajat ovat vuosien saatossa peräänkuuluttaneet rotueroista puhumisen tarpeellisuutta. Mutta nyt alan eksyä aiheesta.

Loppukommenttina pitää tunnustaa, että itsekin kyllä olisin valmis maksamaan, ettei minun tarvitsisi asua Multisillassa. Tosin siihen ovat kyllä syynä ne paikalliset mielenterveyskuntoutujat ja entiset linnakundit, joiden keskellä ei kyllä yhdenkään kunnollisen ulkomaalaisenkaan pitäisi asua. Hervannassa voisin sen sijaan periaatteessa asuakin, ja mikä ettei Kaukajärvelläkin; näissä on ainoana haittana se etäisyys. Anekdoottejakin kun on tässä ketjussa sinkautettu, niin todettakoon, että Aleksanterin kirkon puistossa näen huivipäisiä koululaistyttöjä sekä varttuneempia teini-ikäisiä neitejä päivittäin, ja hyvinpä näyttävät olevan suomalaisessa elämänmenossa mukana. Tai no, sillä erotuksella tietysti, että heitä ei näy siinä Senssin jonossa örveltämässä lauantai-iltaisin.



Best,

J. J.
« Last Edit: April 30, 2011, 14:33:54 by Jussi Jalonen »

Offline Kellottaja

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 839
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #25 on: April 30, 2011, 18:00:28 »
Quote
1. Yllättikö uutinen vai onko tuo ihan odotettu kehityslinja?

Taisin jo mainita, että ei ole yllätys. Näin asuinalueiden eriytyminen on edennyt, Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan valtioissa. En näe mitään syytä miksi Suomi olisi poikkeus.
Lähinnä jonkinlaisena yllätyksenä pidän sitä, että ghettoutumisesta on alettu kirjoittamaan lehdissä. Muutama vuosi sitten olisi ollut lähes mahdotonta löytää Hesarista kirjoitusta, jossa mainitaan valkoisten paon jo alkaneen monissa lähiöissä. Eihän Suomessa, jossa on "nerokkaasti" rakennettu asuinalueet, yhteiskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan mukaan, edes teoriassa moinen voisi mahdollista olla.

Quote
2. Mitä asialle voidaan tehdä? Millaisilla yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan kehityksen suunta muuttaa?
Vaikea kysymys.
Turussa kokeillaan asuinalueen "saneerausta", ilman että asukkailla on paluumuutto-oikeutta.
Tanskassa päätettiin purkaa olikohan 29 lähiötä.
En näe ongelmien siirtämistä viereiseen lähiöön ratkaisuna. Lähinnä hetkellisenä ratkaisuna.
Asuinalue on myös statussymbooli. Ei menestyvät tahdo asua huono maineisella alueella, ei edes monikulttuurisesti rikkaalla.


Näkisin , että valkopaon syy on kouluissa. Lapsiperheet eivät tahdo lapsiaan ongelmakouluihin. Lapsiperheillä on myös usein kohtaamisia eri kulttuurien kanssa ja vetävät omat johtopäätökset lapsiensa tulevaisuuden puolesta.
Uusien asuntojen rakentamista on ehdotettu ratkaisuksi. Mistä rahat? Kuka haluaa kalliin kämpän getosta, jossa hinnat laskevat kuin lehmän häntä. Esim. Suvelassa on Espoon edullisimmat asunnot.
Mamukoulujen synnyn esto ei sekään helppoa ole.




 

Offline Kellottaja

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 839
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #26 on: May 01, 2011, 17:19:37 »
HS jatkaa aiheesta tänään.



Metsälä-ilmiö

Quote
Helsinkiläisvanhemmat teeskentelevät vaikka asumuseroa, jotta lapsi ei joudu lähikouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia.

Pasi ja Merja muuttivat juuri asumuseroon. "Se oli parasta, mitä tässä tilanteessa saattoi tehdä", Pasi sanoo.

Kotinsa avarassa olohuoneessa istuva perheenisä ei näytä eron murtamalta. Eikä hän olekaan, sillä pariskunta on eronnut vain paperilla. Pasi ja perheen nuorempi lapsi muuttivat kirjoille sukulaisten luokse, mutta oikeasti perhe asuu edelleen yhdessä.

Paperiero piti tehdä, jotta syksyllä koulunsa aloittava lapsi ei joutuisi alueen lähikouluun.

"Emme jättäneet mitään sattuman varaan."

Quote
Siksi hämmästyin, kun kuulin Metsälä-ilmiöstä. Kun puhuin asiasta metsäläläisten kanssa, syyt alkoivat tarkentua.

Maunulan ja Metsälän rajalla kulkee näkymätön muuri. Maunulan asukkaiden keskitulo on 22400 euroa vuodessa, kun metsäläläiset tienaavat 37000 euroa.

Maunulassa asuu paljon vähävaraisia eläkeläisiä, ja asunnoista puolet on sosiaalisin perustein rakennettuja aravavuokra-asuntoja, kun Metsälässä niitä on alle kymmenesosa asuntokannasta. Ja sitten se arka asia: Maunulan asukkaista joka kymmenes asukas puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Tuhannen asukkaan Metsälässä muunkielisiä henkilöitä asuu 43. Se porukka mahtuisi melkein yhteen HSL:n bussiin.

Quote
"Varmasti me kaikki haluamme elää monikulttuurisessa ja suvaitsevaisessa ympäristössä, mutta fakta on, että jos on paljon lapsia, jotka eivät osaa suomen kieltä, opettajan aika menee heihin", kahden lapsen äiti sanoo.


"Jos vanhemmat alkavat shoppailla kouluja mielikuvien perusteella, eriytyminen voimistuu ja ongelma voi räjähtää käsiin."

Pitkä juttu, mutta perus idea kai on, että mielikuvana ja ihanteena monikulttuurisuus on ihanaa, mutta käytännössä ollaan valmiita, jopa eroamaan, ettei lapsi joudu sitä kohtaamaan.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #27 on: May 01, 2011, 17:36:16 »
Poimitaan nyt tuolta se avainkommentti:

Quote
"Varmasti me kaikki haluamme elää monikulttuurisessa ja suvaitsevaisessa ympäristössä, mutta fakta on, että jos on paljon lapsia, jotka eivät osaa suomen kieltä, opettajan aika menee heihin", kahden lapsen äiti sanoo.


Eli se ongelma ei ole niissä siirtolaisissa, vaan peruskoulussa. Enemmän erityisluokkia ja tasokurssit takaisin, niin siitä se lähtee.

Muuten nämä Pasi ja Merja vaikuttavat kyllä ihme tapauksilta. Seitsemästätuhannesta asukkaasta joka kymmenes on ulkomaalainen, ja he kokevat järkytyksen? Maunula on sentään käsittääkseni niitä Helsingin viihtyisimpiä ja yhteisöllisimpiä alueita, ulkoilumahdollisuuksia ja asukastoimintaa piisaa ja verkkohaun mukaan yhteiskoulu ja lukiokin ovat parhaasta päästä, aikoinaan Viipurista siirrettyjä.

Tämä on nyt sitten Suomen mittapuulla sellainen järkyttävä ghetto, missä ei voi mukuloiden antaa edes koulua käydä?



Best,

J. J.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #28 on: May 01, 2011, 18:13:57 »
Humanistien pitäisi olla tällaisesta erittäin huolissaan. Syy on siinä, että tällaisesta kehityksestä kärsivät vähemmistöt itse. Kantasuomalaisetkin siten, että se voi tulla kalliiksi. Jengit, huumeet, rikollisuus, näistä kaikista vähemmistöt saavat yksin kärsiä omissa kaupunginosissaan...
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline Kellottaja

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 839
Re: Asuinalueiden eriytymisestä
« Reply #29 on: May 01, 2011, 18:22:50 »
JJ:lle samaa ihmettelin, että vanhemmat alkavat kikkailemaan koulujen kanssa, vaikka Maunula ei edes mikään maahanmuuttajagetto ole.



Quote
2. Mitä asialle voidaan tehdä? Millaisilla yhteiskunnallisilla päätöksillä voidaan kehityksen suunta muuttaa?

Jäi eilen kesken. Syy Wappu!

a) Voidaan alkaa hajasijoittelemaan mamuja kalliille asuinalueille. Tehdään päätös, että kaupunki jakaa asunnot etnisen taustan mukaan ja täysi stoppi laitetaan tietyille lähiöille. Kouluihin tarvitaan varmaan kiintiöt. Vastaavasti kaupunki karsii palveluita, noustaa veroja ja tekee leikkauksia, jotta varat mamuijen sijoitteluun saadaan.
Suomeen saapuville mamuille ei enää osoiteta asuntoa PK-seudulta, vaan pyritään jakamaan mamut myös muualle.

b) Puututaan syyhyn. Suomeen vaikeasti sopeutuvia mamuja ei juurikaan Suomeen oteta. Tiukennetaan turvapaikka, oleskelulupa ja perheenyhdistämisen kriteerejä. Säästetyt rahat voidaan käyttää maassa jo olevien mamujen ja kantisten ongelmaryhmien auttamiseen. Voidaan joutua kikkailemaan tempputyöllistämisellä, positiivisella erityiskohtelulla jne , mutta lähdetään ideasta , että kaikki kotoutetaan, kaikki osaavat suomea ja otetaan mukaan yhteiskuntaan. Hinnasta viis. Syrjäytymisen hinta on kaikilla mittareilla suurempi.

c) Jatketaan nykylinjalla. Lopputulos on sama kuin muissa maissa. =ghettoutumista, syrjäytymistä, asuinalueiden eriytymistä, rikollisuutta, yhteisöllisyyden väheneminen, oppimistulosten lasku,...

Näistä malleista veikkaan C:tä, mitä Suomessa tehdään tai siis ei tehdä mitään.

« Last Edit: May 01, 2011, 18:28:42 by Kellottaja »