2013-06-13 Euroopan muuttoliikeverkoston synteesiraportista

[Vongoethe]

Maahanmuuttovirasto, lehdistötiedote, 13.6.2013  


"Euroopan muuttoliikeverkoston synteesiraportti:


Suurin osa EU-alueen turvapaikanhakijoista vailla vahvistettua henkilöllisyyttä


Monen EU-jäsenvaltion viranomaiset kohtaavat merkittäviä määriä turvapaikanhakijoita, joilla ei ole esittää henkilöllisyyttään todistavia asiakirjoja. Henkilöllisyyden selvittäminen hankaloituu entisestään, jos hakija on esiintynyt usealla eri henkilöllisyydellä tai esittänyt henkilöllisyydestään väärennettyjä asiakirjoja.

Aihetta käsittelevä synteesiraportti perustuu 25 Euroopan unionin jäsenmaan sekä Norjan kansallisiin tutkimuksiin, jotka on laadittu vuonna 2012.

Turvapaikan hakeminen ilman henkilöllisyysasiakirjoja vaihteli EU-jäsenmaiden arvioissa Latvian 25 prosentista Ruotsin ja Norjan 94 prosenttiin.

Suomi arvioi omassa raportissaan, että myönteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista noin 70 prosentilla ja kielteisen päätöksen saaneista noin 40-50 prosentilla on henkilöllisyys varmistamatta. Irak ja Somalia ovat olleet Suomelle henkilöllisyyden selvittämisen suhteen hankalimpia maita, koska näistä maista ei ole saatavissa luotettavia asiakirjoja.

Henkilöllisyyden selvittäminen kriittisen tärkeää

Henkilöllisyyden selvittäminen on erityisen tärkeää, kun turvapaikanhakija on esittänyt henkilökohtaisia perusteita kansainvälisen suojelun myöntämiselle.

Henkilöllisyyden selvittämisellä on merkitystä myös silloin, kun kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ollaan palauttamassa kotimaahansa. Turvapaikanhakijaa ei voida palauttaa, jos hänen henkilöllisyyttään ei ole selvitetty asianmukaisesti. Palauttamiseen vaikuttavat vastaanottavien maiden vaatimukset henkilöllisyyteen liittyvistä tekijöistä, suhteet suurlähetystöihin sekä palautettavan henkilön oma halukkuus avustaa henkilöllisyytensä selvittämisessä.

Henkilöllisyyden selvittämiseksi olemassa useita keinoja

EU-maiden tutkimusten tavoitteena oli antaa yleiskuvaus haasteista, joita kansalliset viranomaiset kohtaavat yrittäessään selvittää kansainvälistä suojelua hakevien ja palautettavien, kielteisen turvapaikkapaikkapäätöksen saaneiden henkilöllisyyttä.

Lisäksi tutkimuksessa esitellään ja analysoidaan kansallisia toimintatapoja ja tunnistetaan parhaita käytäntöjä henkilöllisyyden selvittämiseen. Samalla selvitetään, mitä vaikutuksia voimassa olevien asiakirjojen puuttumisella mahdollisesti on kolmansien maiden kansalaisten tekemiin kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin tai heidän palauttamiseensa oletettuihin alkuperämaihinsa kielteisen päätöksen jälkeen.

Kun hakijan henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään sormenjälkien ja valokuvien avulla, voidaan käyttää vaihtoehtoisia menetelmiä kuten haastatteluja. Niihin sisältyy oletetun alkuperämaan mukaan räätälöityjä testejä sekä kielitestejä. Jäsenvaltiot käyttävät usein yhteen tapaukseen monien menetelmien yhdistelmää tietojen vahvistamiseksi ja hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi itsenäisiä, henkilöllisyysasiakirjojen tutkimiseen erikoistuneita osaamiskeskuksia.

EU-alueen yhteistyö tärkeää

EMN-tutkimuksessa nostetaan esiin muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
erillisen henkilöllisyysasioita käsittelevän opintokokonaisuuden luominen eurooppalaisen turvapaikka-alan koulutusohjelmaan
yhteinen ohjeistus siitä, miten henkilöllisyys selvitetään, kun voimassaolevia henkilöllisyysasiakirjoja ei ole
EU:n laajuisen osaamiskeskusverkoston kehittäminen parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista varten
henkilöllisyyden selvittämistä koskevan asiantuntemuksen jakaminen erityisesti niihin jäsenvaltioihin, joihin tulee eniten turvapaikanhakijoita

Synteesiraportti -Henkilöllisyyden selvittäminen turvapaikkaprosessissa- on saatavissa Suomen EMN-yhteyspisteen verkkosivuilta osoitteesta http://emn.fi/raportit/uusimmat_raportit

Lisätietoja medialle

Ylitarkastaja Riikka Asa, Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto,
puh. 071 873 0431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi"