Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Topics - Vongoethe

Pages: 1 [2]
16
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus / Olli Immosen ulostulot
« on: October 15, 2011, 13:26:23 »
Olli Immonen (ps/Suomen Sisu, yksi Jussi Halla-ahon suosikeista ja Nuivan vaalimanifestin allekirjoittajista, Oulu) on aloittanut eduskuntatyöskentelynsä näkyvästi. Yhtä aloitetta onkin jo käsitelty "Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus" -ketjussa.

Kun näitä nyt näyttää ilmaantuvan vähän väliä, aloittakaamme oma ketju, jonne ne voi ainakin kirjata, ellei halua kommentoida enempää.

Tässä uudempi aloite:

Kaleva: Immonen puolittaisi vähemmistövaltuutetun määrärahat

Kaleva: Biaudet hämmästyi vähemmistövaltuutetun viran lakkautusehdotuksesta

Kannatusta aloite - kuten odottaa saattoikin - saa tavanomaisilta tahoilta.

Immosen vaimokin valittelee, että vähemmistövaltuutetun toimenkuvaan ei kuulu vammaisryhmien ja muiden vähemmistöjen edunvalvonta. Kalevan haastattelusta: "Biaudet uskoo ennemminkin siihen, että vähemmistövaltuutetun työkenttä monipuolistuu. "Nyt valmistellaan lakia, joka laajentaisi vähemmistövaltuutetun toimintakenttää. Jatkossa me voisimme puuttua myös sellaiseen syrjintään, joka johtuu esimerkiksi iästä tai vammasta."

Päättäisivät nyt Immosen perheessä: kuinka yhtä aikaa pitäisi sekä vähentää määrärahoja että laajentaa toimialaa?

Mitähän muuta Immonen lakkauttelisi? Miten olisi Ilmatieteen laitos, kun se ilmastonmuutoskin (AGW) on kuulemma vale, pelkkää parjausta ja panettelua ja säätiedotkin saa netistä.

17
Pakolaisneuvonta ry

"Tarua vai totta pakolaisuudesta ja turvapaikanhakijoista?

Yleisölle avoin keskustelutilaisuus

Aika: ma 17.10.2011 klo 17.30-19.00
Paikka: Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor, Kirkkokatu 54, Oulu

Kuinka paljon maailmassa on pakolaisia? Mistä turvapaikanhakijoita ja pakolaisia Suomeen tulee? Onko Suomen turvapaikkapolitiikka tiukkaa vai löysää? Miten turvapaikkaprosessi etenee ja millaisia oleskelulupia myönnetään? Ketkä saavat perheensä Suomeen? Mitä tarkoittaa kiintiöpakolainen tai paperiton? Pakolaisneuvonta ry järjestää keskustelutilaisuuden, jossa Pakolaisneuvonnan lakimiehet kertovat perustietoa pakolaisuudesta ja turvapaikkajärjestelmästä. Mukana myös itse pakolaisena Suomeen tullut Shukri Aliyow kertomassa kokemuksistaan.

Keskustelutilaisuus Oulussa on osa 2011-12 toteutettavaa kiertuetta, jossa Pakolaisneuvonta vierailee lukioissa sekä pitää avoimia keskustelutilaisuuksia eri paikkakunnilla. Kiertue alkaa Oulusta 17.10. ja jatkuu Lappeenrannassa 17.11. sekä joulukuussa Vaasassa. Kiertue on saanut tukea opetusministeriöltä.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!"


18
Yleinen keskustelu / Blogeista poimittua
« on: August 07, 2011, 20:01:07 »
Aloitanpa Pekka Siikalan kirjoituksesta Uudessa Suomessa.

Siikala kirjoittaa sananvapaudesta otsikolla Ääriryhmät terrorisoivat sananvapautta:

"Sananvapaus on kuin äärettömän kaunis klassinen kreikkalainen temppeli. Ääriryhmät tuhoavat sen graffiteillaan, joita he öisin spraypulloineen nimettöminä kyhäävät.

Sananvapaus on sana, joka pitää ymmärtää.
"

...ja jo kohta kommenttiosastolle kömpivät peikot koloistaan.


19
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus / Risti ja puolikuu
« on: June 24, 2011, 16:37:19 »
Tietämys toisista uskonnoista - ja omastakin - näyttäisi edelleenkin vähäiseltä. Edes yritystä ymmärtää, miksi toinen uskoo niin kuin uskoo, tapaa valitettavan harvoin. Yleensä sorrutaan sormella osoittelemiseen, tu quoque -taktiikkaan ja tahalliseen väärinymmärtämiseen ellei sitten suoranaiseen "Minun jumalani on parempi kuin sinun" -tyyppiseen lastentarhakinasteluun.

Miten on, millaisia ajatuksia nämä seuraavat artikkelit herättävät? Kommenttiosastoilla käydään kuumina niin Hesarissa, Uudessa Suomessa kuin vaikkapa jossain "Loonwatchissa". Yllättäen suomalaisten fundamentalistien kommentit vaikuttavat äärimmäisemmiltä. Lisääkö tieto tuskaa vai edistäisikö se rauhanomaista rinnakkaiseloa?

Torjuntaa, oman uskonnon pimeiden puolien kieltämistä ja niiden projisoimista vihamieliseksi koettuun toiseen monoteistiseen uskontoon, tuntuisi edelleenkin esiintyvän paljon molempien suurten uskontojen harjoittajissa. Kuitenkin, eikö ihminen, joka on uskossaan vahva ainoastaan vahvista ja syvennä uskoaan kun pääsee vertailemaan, mikä on yhteistä ja mikä erilaista ja miksi, eri uskonnoissa? Näin luulisi, uskonnottoman näkökulmasta. Onko uskonto pelkästään pyhät kirjoitukset ja niiden jämähtäneet auguurit vai voisiko se olla jotain muuta, harjoittajiensa tulkitsema ja määrittämä? Mikä islam? Kenen islam? Mikä kristinusko? Kenen kristinusko?


Irja Askola: Ovi auki vieraille

Quote from: Helsingin Sanomat/Anna-Stiina Nykänen, 24.6.2011

Helsingin piispa Irja Askola haluaa lisää yhteistyötä luterilaisen kirkon ja Suomen muslimien välille.[/center]

Keskustelu maahanmuutosta ja rasismista on käynyt tänä vuonna vilkkaana. Kirkko on kaikessa hiljaisuudessa samaan aikaan jatkanut työtään maahanmuuttajien parissa.

Suhteet islamilaiseen yhteisöön ovat tiivistyneet. Helsingin piispa Irja Askola tapasi Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtajan Omer Mahamed Hussenin pari viikkoa sitten.

"Aloite tuli heiltä. He kutsuivat minut vieraakseen Lönnrotinkadulle. Tapaaminen oli hyvin koskettava. Sain seurata miesten rukoushetkeä, olin takana, mutta samassa tilassa kuitenkin. Koin sen suurena luottamuksen osoituksena", Askola sanoo.

Mistä asioista keskustelitte islamilaisessa yhdyskunnassa?

"Puheenjohtaja esitti vahvasti huolensa siitä, että koveneva asenneilmasto ja rasismi ovat käyttövoimaa fundamentalistiselle islamilaisuudelle. He haluaisivat tuoda esiin maltillista eurooppalaista islamilaisuutta. Siihen he toivoivat minulta ja kirkon johdolta yhteistyötä.

He kertoivat myös, millaista rasismia ja väkivaltaa yhteisön jäsenet ovat kohdanneet esimerkiksi taksikuskin työssä. Se on järkyttävää.

Kyllä kirkon on aika sanoa selkeästi, että islamilainen ei ole vihollinen, vaan yhdessä rakennamme turvallista Suomea."

Eivätkö uskonnot uhkaa toisiaan?

"Uskonnot ovat tässä samalla puolella. Me, joille pyhyys merkitsee jotain, emme voi suostua siihen, että ihmisiä asetetaan vastakkain rasistisin perustein. Että sille ihan nollatoleranssi!"

Millaista yhteistyö voisi olla?

"He kaipasivat islamilaisten ja luterilaisten nuorten kohtaamisia. Heillä on myös tarve nettikeskusteluille sekä sellaisen islamilaisen kirjallisuuden kääntämiseen, jossa maltilliset äänenpainot ja eurooppalainen islamilaisuus voivat nousta esille.

Heillä on myös pula tiloista. Islamilainen yhteisö kasvaa, ja Helsingin tilat ovat kalliita vuokrata."

Voisiko islamilainen yhteisö käyttää luterilaisen seurakunnan tiloja omiin tilaisuuksiinsa?

"Siitä päättävät kirkkoherrat luottamushenkilöitten kanssa. Mutta voin kuvitella, että sekin olisi mahdollista. Pitää vain puolin ja toisin katsoa, mitkä ovat sellaiset pyhät toimitukset, joita ei voi toisen tiloissa tehdä.

Luulen, että se olisi monelle kirkossa outo asia. Mutta itse ajattelen, että kirkon tehtävä on luoda tilaa kohtaamiselle. Moniin meidän tilaisuuksiin voisi yhä useammin kutsua myös islamilaisia mukaan keskustelemaan.

Vieraanvaraisuus kuuluu kristinuskoon: oveni ovat auki, sydämeni on ennakkoluulottomasti auki, ja joskus myös kukkaronnyörini ovat auki."

Entä islamin opetus? Kuuluuko se kouluun?

"Minusta on tärkeää, että jokaisella on oikeus saada tietoa omasta kulttuuristaan ja uskonnostaan. Koululaitoksen piirissä uskonnon opetus tapahtuu yhteiskunnan yhdessä hyväksymien pelisääntöjen mukaisesti. Sillä estetään fundamentalistista, kiihkeää toimintaa. Se on kaikkien etu."

Pitäisikö myös islamin teologiaa opettaa Suomessa yliopistoissa?

"Totta kai, jos he itse sitä toivovat. Se olisi luonnollista. Minusta olisi kaikkien etu, että imaameja koulutettaisiin myös Euroopassa ja myös Suomessa. Ei se ole meiltä pois.

On koko yhteiskunnan kannalta hyvä, jos henkisyydelle ja hengellisyydelle annetaan tilaa. Kunhan siihen ei liity väkivaltaa eikä pakottamista."

Millaista työtä kirkko nykyään tekee maahanmuuttajien parissa?

"Aika paljon tehdään. Esimerkiksi Vuosaaressa maahanmuuttajat ovat iso osa ihan kirkon perustyötä.

Meillä on varsinkin lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyön kautta heihin hyvä kosketuspinta ja arjen asiantuntemusta, jota pitäisi selkeämmin tuoda esiin. Tietoa voisi välittää myös päättäjille."

Millaisia asenteita kirkon sisällä on, onko rasismia?

"Uskonnosta nousee kunnioitus toisia ihmisiä ja uskontoja kohtaan. Mutta kirkko on suomalaisten kuva ja joukkoon mahtuu myös niitä, jotka suhtautuvat toisiin omien pelkojensa perusteella. Se ei ole hyvä asia.

Sanoisin kuitenkin, että kirkon sisällä ei ole leimallisesti rasistisia ryhmiä, eikä aktiivista maahanmuuton vastustusta. Mutta ehkä ei ole myöskään tarpeeksi suvaitsevaisuuden tuottamista.

Näyttää joskus siltä, että enemmän me olemme kyllä toinen toisiamme vastaan kuin ulkomaalaisia vastaan."


Sopu on kirkossa ollut viime aikoina koetuksella. Homovastaisten mielipiteiden takia kirkkoa kohtasi eroaalto. Askola kuuluu itse niihin, jotka olisivat olleet valmiit siunaamaan rekisteröidyt parisuhteet kirkossa.

Oliko teistä yllättävää, että homous on kirkossa näin vaikea asia?

"Keskustelussa kuvastuva julma tuomitseminen oli minulle yllätys. Ei vain kirkon sisällä, vaan myös politiikassa ja tavallisten suomalaisten keskuudessa. Se on häpeä ja suru. Kirkon pitäisi olla armon edustaja. Mutta Raamattua käytetäänkin julmuuteen toisia kohtaan.

Vihapuhe on saatava loppumaan kokonaan. Se ei kuulu kristilliseen käytökseen. Erimielisyys kyllä on sallittua."

Voisivatko piispat reagoida nopeammin ja olla julkisesti eri mieltä - vai pitääkö aina kokoontua laatimaan yhteistä kannanottoa?

"Joskus hitaus on hyvä asia. Mutta sellainen yksimielisyys, joka ei perustu rehellisyydelle, ei ole hyvä asia. Piispoillakin saa olla eri näkemyksiä.

Kirkon ääni ei kuitenkaan enää ole vain pappien ja piispojen julkilausumissa. Se tulee esiin arjessa, kristillisessä vuorovaikutuksessa."

Onko eroaallon jälkeen jotakin muuttunut?

"On pohdittu, miten tässä näin kävi. On otettu opiksi.

Kirkon jäsenyys ei enää ole itsestäänselvyys, vaan valinta - ja reaktiot ovat nopeita.

Sinänsä on hyvä asia, ettei kirkkoon kuuluminen ole sosiaalinen pakko. Kirkon jäsenyyden pitää olla mielekästä. Siihen ei riitä, että voi mennä paikalle johonkin tilaisuuteen, katsomaan esitystä. Kristinuskon arvot ovat arjessa.

Yhdelle tärkeintä on oikeudenmukaisuus: kirkon tekemä hyväntekeväisyys, diakonia sekä työ vanhusten ja lasten parissa. Toinen taas ajattelee, että kirkon kautta on osallisena jossain suuremmassa."

Monet pitävät diakoniaa tärkeänä. Miksi se ei näy yhtä hyvin kuin leipäjonot? Onko siihen teologinen syy?

"On uskosta nouseva asia, että sillä ei pröystäillä. Eikä sillä ainakaan haluta kerätä irtopisteitä. Mutta voisihan siitä enemmän kertoa."

Edellinen kirkosta eroamisen aalto liittyi naispappeuteen. Viikko sitten julkaistussa tutkimuksessa vanhoillislestadiolaiset naiset toivoivat ainakin avointa keskustelua asiasta."

Alkaako naispappeus olla kirkossa jo ongelmaton asia?

"Ei sen kanssa olla täysin sinut vieläkään. Sitä vastustavilla ryhmillä on oikeus olla kirkossa, mutta seurakuntapapin virassa ei voi poiketa pelisäännöistä. Pitää muistaa, että naispappeus ei ole vain papin oman halun asia, vaan seurakunta on aina kutsunut papin virkaansa."

Onko herätysliikkeissä ilmi tulleita pedofiliatapauksia hyssytelty?

"Niitä ei ole hyssytelty, koska niistä ei ole tiedetty. Mutta on myös kieltäydytty näkemästä tosiasioita. Seksuaalisuus on vaiettua aluetta, ja pedofilia ja insesti ovat sitä erityisesti."

Voiko seksuaalisuutta tukahduttava teologia olla ihmisten hyvinvoinnille riski?

"Tukahduttava seksuaalikulttuuri ei nouse uskosta, Jumala on luonut seksuaaliset identiteetit. Mutta seksuaalisuudella on helppo satuttaa ja lyödä. Kun on haluttu varjella, on puhuttu enemmän kielloista kuin seksuaalisuudesta elämän voimana.

Mutta nyt rippikouluissa käydään huikeita keskusteluita, jotka tukevat nuoren kasvua. Lasten vanhempien olisi syytä olla helpottuneita."


Kirkkoon kuuluminen ei ole enää sosiaalinen pakko. Jäsenmäärä putoaa. Yhä useammin ehdotetaan, että yhteisöverosta pitäisi luopua.

Rahaa tulee yhä vähemmän, missä on kirkon kipuraja?

"Raha ei ole tässä tärkeintä. Ei kirkko kaadu raha-asiaan. Voimme iloita siitä, että kirkko on taloudellisesti näin rikas.

Useimmissa maissa on totuttu siihen, että ihmiset tekevät enemmän itse tai rahoittavat. Kirkon rahoittamiseen malleja on maailmalla satoja.

On ollut yhteiskunnan yhteinen päätös, että kirkko on hoitanut hautaustoimet, väestökirjanpidon ja vihkimiset. Olisihan mahdollista päättää, että valtio hoitaa hautausmaat itse. Se on iso tehtävä, eikä valtiolle ilmaista."

Eteneekö kirkossa nyt suvaitsevaisuus vai konservatiivisuus?

"Se on kansalaisista kiinni. Ainakin keskustelu etenee! Uudet näkökulmat nousevat esiin, eikä enää jupista itsekseen. Ihmiset muodostavat nyt aktiivisesti omia kantojaan."

Ette vaikuta huolestuneelta, oletteko peräti innostunut?

"Kyllä. Nyt on tilausta kristinuskon ihmiskuvalle: Kelpaat sellaisena kuin olet, kelpaat kirkkoon ja Jumalalle. Kelpaat, vaikka mokaat, et ole tuottava, tai sinulla on kurjia salaisuuksia. Tämän lupauksen varassa kirkko elää. Ja lupaus kuuluu kaikille, ei pelkästään niille, jotka ovat meidän kanssamme samankaltaisia."




20
Kuuma Peruna ja Jussi O. aloittelivatkin keskustelua Jussi Halla-ahon kirjoitukset -ketjussa. Aihe ei (vielä) suoranaisesti liittyne hänen kirjoituksiinsa muuten kuin ehdollisen ihmisarvon osalta, joten aloitetaanpa uusi ketju.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa hoidetaan noin 200 kidutuksen uhria vuosittain. Ylilääkäri Pekka Tuomola syyttää maahanmuuttoviranomaisia piittaamattomuudesta kidutettuja turvapaikanhakijoita kohtaan.

- Meillä tehdään hyvin perusteellinen kartoitus, onko ihmistä kidutettu ja siitä kirjoitetaan lausunto. YK:n päätöslauselman mukaan kidutettua henkilöä ei saisi palauttaa takaisin maahan, missä häntä on kidutettu. Ongelma on se, etteivät maahanmuuttoviranomaiset aina ota huomioon tai usko meidän lausuntojamme, vaan tekevät negatiivisen päätöksen pakolaisstatuksesta, Tuomola harmittelee.


YLE Uutiset

Tuolla taas halla-aholaiset asiantuntijat kommentoi aihetta: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yli+puolet+Suomen+turvapaikanhakijoista+kokenut+kidutusta/1135267109581

Referaatti tuosta Tuomola-jutusta parantaisi asiapitoisuutta, jos joku viittis käydä näpytteleen.


Kymmeniä kidutettuja turvapaikanhakijoita käännytetään Suomesta

Quote from: YLE, 22.6.2011

Kidutettuja maahanmuuttajia hoitavat lääkärit syyttävät maahanmuuttoviranomaisia piittaamattomuudesta kidutuksen uhreja kohtaan. Jopa kymmeniä kidutettuja turvapaikanhakijoita käännytetään vuosittain takaisin kotimaahansa vastoin YK:n kidutuksen vastaista sopimusta.

Suomessa on tuhansia kidutettuja pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Muutaman vuoden takaisen arvion mukaan heitä oli vähintään 2 000 - 5 000.

Lähes 60 prosentilla Suomessa olevista turvapaikanhakijoista on jonkinlainen kidutustrauma. Yleensä kidutuksesta puhuttaessa ajatellaan fyysistä kidutusta tai seksuaalista kidutusta, mutta psyykkinen kidutus voi jättää jopa vakavammat traumat.

- Nyt on tehty tutkimuksia, joiden mukaan psyykkinen kidutus aiheuttaa paljon enemmän ja pysyvämpiä jälkiä eli esimerkiksi valeteloitukset tai se, että joutuu katsomaan lapsensa tappamista tai vaimonsa raiskaamista. Nämä tapaukset usein sivuutetaan, Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksen ylilääkääri Pekka Tuomola kertoo.

Viranomaiset piittaamattomia

Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa hoidetaan noin 200 kidutuksen uhria vuosittain. Ylilääkäri Pekka Tuomola syyttää maahanmuuttoviranomaisia piittaamattomuudesta kidutettuja turvapaikanhakijoita kohtaan.

- Meillä tehdään hyvin perusteellinen kartoitus, onko ihmistä kidutettu ja siitä kirjoitetaan lausunto. YK:n päätöslauselman mukaan kidutettua henkilöä ei saisi palauttaa takaisin maahan, missä häntä on kidutettu. Ongelma on se, etteivät maahanmuuttoviranomaiset aina ota huomioon tai usko meidän lausuntojamme, vaan tekevät negatiivisen päätöksen pakolaisstatuksesta, Tuomola harmittelee.

Tuomola arvelee, että vuosittain Suomesta palautetaan takaisin kotimaahansa kymmeniä kidutettuja turvapaikanhakijoita. Joskus palautuspäätöksen saanut henkilö on päässyt aloittamaan Suomessa traumojen hoidon.

- Tämähän on todella hirveä kokemus terapeutille, kun tietää että ihminen palautetaan samoihin olosuhteisiin, jossa häntä on kidutettu. Sehän on käytännössä kuolemantuomio.

YLE Uutiset


Kidutettujen kuntoutuskeskus

Mitä kidutus on? - YK:n kidutuksen vastainen sopimus
 





21
Yleinen keskustelu / Vaalit ja sosiaalinen media
« on: October 18, 2010, 17:40:45 »
Mitäpä sanoo tietäväinen väki tästä tendenssistä? Lisäisin tähän vaikuttamisen/ääntenkalastelun keinoiksi myös forumit sekä uutiskommenttiketjut mainstreammediassa.

Kainuun Sanomat

"Ensi kevään eduskuntavaalikampanjassa sosiaalisessa medialla on aiempaa isompi rooli. Edellisten eduskuntavaalien aikaan esimerkiksi Facebook oli vasta levittäytymässä Suomeen.

Uudet kanavat olivat käytössä jo viime vuoden eurovaaleissa. Sosiaalisen median kautta tietoja ehdokkaiden mielipiteistä hankkivat etenkin nuoret äänestäjät. He ovat vanhempiaan harvemmin kiinnittyneet mihinkään tiettyyn puolueeseen.

Vaaliasiantuntijana tunnettu dosentti Sami Borg on verrannut perinteisiä vaalitilaisuuksia korkeintaan kannattajien virvelöinniksi ja nettiä ympäristön verkkokalastukseksi.

Puolueet ovat oivaltaneet uuden tilanteen ja alkaneet evästää ehdokkaita. Esimerkiksi kokoomus toteaa verkkosivuillaan, että -tässä tasaväkisessä tilanteessa- eduskuntavaalien voittaja onnistuu parhaiten myös sosiaalisessa mediassa.

Myös marraskuussa käytävien seurakuntavaalien sivustolla on lukuisia vinkkejä kampanjointiin sosiaalisessa mediassa.

Kainuun Sanomat kysyi kainuulaisilta kansanedustajaehdokkailta, kuinka moni on mukana sosiaalisessa mediassa. 20 ehdokkaasta kyselyyn vastasi 18. Heistä 14 käyttää Facebookia ja 2 Twitteriä.

Kukaan ehdokkaista ei aio luottaa pelkästään sosiaaliseen mediaan. Useimmat pitävät edelleen tärkeimpänä kampanjamuotona erilaisia tilaisuuksia, joissa voi kohdata äänestäjän kasvoista kasvoihin.
"


22
Quote
Maailmanpankki: Kehitysmaat nousevat globaalin kasvun veturiksi
4.10.2010 12:33 | Päivitetty: 4.10.2010 13:06
STT

Kehitysmaista on Maailmanpankin mukaan tullut uusi globaalin kasvun veturi. Lähes puolet maailmantalouden kasvusta tulee jo kehitysmaista. Niiden yhteenlaskettu kokonaistuotanto nousee teollisuusmaita suuremmaksi ennen vuotta 2015, ennustavat Maailmanpankin ekonomistit.


Kehitysmaista on ekonomisti Otaviano Canuton mukaan tullut maailmantalouden pelastus. Ne ylläpitävät globaalia kasvua samaan aikaan, kun teollisuusmaat pistävät talouttaan kuntoon ja kasvavat hitaasti.

Maailmanpankin tutkijoiden mukaan kehitysmaiden talous kasvaa tuntuvasti nopeammin kuin teollisuusmaiden talous. Niiden kokonaistuotanto kasvaa tämän ja kahden seuraavan vuoden ajan noin 6 prosentin vauhtia, kun teollisuusmaiden talouskasvu jää noin 2,5 prosenttiin vuodessa.

Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden talouksien eritahtinen kasvu jatkuu keskipitkällä aikajänteellä. Kehitysmaiden kasvua tukevat nopeampi teknologian omaksuminen, suurempi keskiluokka, kehitysmaiden välisen kaupan kasvu, perushyödykkeiden korkeat hinnat ja alhainen velkasuhde, mikä mahdollistaa infrastruktuurihankkeiden rahoittamisen lainalla.


Kehitysmaiden kasvu alkoi vauhdittua 1990-luvun puolivälissä. Niiden trendikasvu on tutkimuksen mukaan vauhdittunut puolitoista vuosikymmentä, ja on nyt selvästi korkeampi kuin teollisuusmaissa.

Kyse ei Canuton mukaan ole vain Kiinasta ja Intiasta, vaan kehitysmaat selvisivät taantumasta kasvussa, kun teollisuusmaiden kokonaistuotanto supistui.

Kehitysmaat ovat hyötyneet tuotannon globalisaatiosta. Ekonomistien mukaan globalisaatio on tärkeä syy siihen, että taantumassa vältyttiin protektionismin merkittävältä kasvulta. Aiemmat kriisit johtivat protektionismin lisääntymiseen.

"Kehitysmaiden talouden näkymät ovat lupaavat. Globaalin kasvun tasapainottuminen moniin moottoreihin lisää kehitysmaiden painoarvoa", sanoi johtaja Marcelo Giugale.

Hän uskoo sen myös johtavan kehitysmaissa entistä parempaan taloudenpitoon ja parempiin hallituksiin.


Kehitysmaiden talouden nousua on tukenut maailmankaupan nopea kasvu ja markkinoiden avaaminen. Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtajan Pascal Lamyn mukaan maailmankauppa on tällä vuosikymmenellä muuttunut perusteellisesti, "ehkä perusteellisemmin kuin täysin ymmärrämmekään".

"Muutos johtuu osaksi markkinoiden avaamisesta, mutta sitä ajaa ennen muuta kuljetus- ja viestintä- ja informaatioteknologian kehitys", sanoi Lamy lokakuun alussa Genevessä. Se jon johtanut globaalien tuotantoketjujen syntymiseen.

Yksi seuraus muutoksista on maailmankaupan kiihtyvä globalisoituminen. Taantumasta huolimatta maailmankaupan määrä oli viime vuonna 30 prosenttia suurempi kuin vuosituhannen vaihteessa ja 150 prosenttia suurempi kuin 1990, totesi Lamy.

Talouden painopiste on Lamyn mukaan siirtynyt kohti itää ja etelää, kun kehitysmaat ovat ottaneet teollisuusmaita kiinni. Kehitysmaiden osuus maailmankaupasta on noussut vain 15 vuodessa kolmanneksesta yli puoleen, hän mainitsi.

Että mitä? Kehitysmaatko ovat hyötyneet tuotannon globalisoitumisesta? Minne menet, Smash ASEM?

Developing Countries Come to the Global Economy’s Rescue


Pages: 1 [2]