Author Topic: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa  (Read 47122 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Annushka

  • Guest
Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« on: January 28, 2011, 14:59:00 »
Kovin vähälle on jäänyt tällä foorumilla viime aikaisten kehitysten huomioiminen Tunisiassa ja Egyptissä. Molemmissa maissa on viime viikkojen aikana ollut havaittavissa mielenosoituksin ja jopa vallankaappauksenomaisesti tapahtuvaa merkittävää demokratiakehitystä. Molemmissa maissa tilanne on eskaloitunut levottomuuksiksi asti, väkivaltaisiksikin sellaisiksi, mutta noin demokratiakehityksen ja vallankaappausten historiassa kummassakaan maassa ei ole nähdäkseni tapahtunut väkivaltaisuuden osalta mitään kovin ennenkuulumatonta tai edes suhteellisesti ottaen kovin veristä.

Vaikka kyseiselle kehitykselle molemmissa maissa voidaan nähdä taustasyiksi ja liikkeellepanevaksikin voimaksi talousongelmat - ei sillä että demokratiakehitys länsimaissa olisi koskaan ollut erotettavissa materialistisista kysymyksistä -, on minusta muutaman lehtijutun perusteella hyvin selvää se, että kyseessä on myös ideologinen liikehdintä. Sekä Tunisiassa että Egyptissä vaaditaan uudistuksia, ja demokraattisia sellaisia, yksinkertaisimmillaan sitä että kansalaisten on päästävä vaikuttamaan siihen kuka, miksi ja miten maata hallitsee. Molemmissa maissa myös käsittääkseni yksi merkittävä uudistuksia vaativa joukko on nuoriso, joka on kasvanut varsin uudenlaisessa ympäristössä matkustusmahdollisuuksineen ja informaatiotulvineen kuin tähän asti valtaa pitänyt sukupolvi.

Minusta vaikuttaisi siltä, että Tunisian ja Egyptin kehityksessä on nähtävissä aikalailla päinvastainen trendi, kuin mitä nuivat euraabikot fantasioivat. Ainakaan tapahtumat eivät näyttäisi kumpuavan siitä, että esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa olisi erityisemmin nostamassa päätään jokin radikaali-islamistinen taantumuksellisuus jonka tavoitteena on viedä muslimivaltiot takaisin keskiajalle. Pikemminkin vaikuttaisi siltä, että kyseessä on hidas demokratisoitumisen ja sitä kautta jollain asteella maallistumisen, voisi jopa väittää että tavallaan länsimaistumisen prosessi, jonka ennustaminen ei itse asiassa ole varmaan ollut ylettömän vaikeaa. Tietysti tällaiset prosessit ovat aina enemmän tai vähemmän kivuliaita, ja toivokaamme että näiden maiden kohdalla vähemmän.

Näin hieman provosoiden. Mitäpä miettivät nuivat kyseisten maiden tilanteesta?

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
    • View Profile
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #1 on: January 28, 2011, 17:08:29 »
Vaikka kyseiselle kehitykselle molemmissa maissa voidaan nähdä taustasyiksi ja liikkeellepanevaksikin voimaksi talousongelmat - ei sillä että demokratiakehitys länsimaissa olisi koskaan ollut erotettavissa materialistisista kysymyksistä -, on minusta muutaman lehtijutun perusteella hyvin selvää se, että kyseessä on myös ideologinen liikehdintä. Sekä Tunisiassa että Egyptissä vaaditaan uudistuksia, ja demokraattisia sellaisia, yksinkertaisimmillaan sitä että kansalaisten on päästävä vaikuttamaan siihen kuka, miksi ja miten maata hallitsee. Molemmissa maissa myös käsittääkseni yksi merkittävä uudistuksia vaativa joukko on nuoriso, joka on kasvanut varsin uudenlaisessa ympäristössä matkustusmahdollisuuksineen ja informaatiotulvineen kuin tähän asti valtaa pitänyt sukupolvi.

Minusta vaikuttaisi siltä, että Tunisian ja Egyptin kehityksessä on nähtävissä aikalailla päinvastainen trendi, kuin mitä nuivat euraabikot fantasioivat. Ainakaan tapahtumat eivät näyttäisi kumpuavan siitä, että esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa olisi erityisemmin nostamassa päätään jokin radikaali-islamistinen taantumuksellisuus jonka tavoitteena on viedä muslimivaltiot takaisin keskiajalle. Pikemminkin vaikuttaisi siltä, että kyseessä on hidas demokratisoitumisen ja sitä kautta jollain asteella maallistumisen, voisi jopa väittää että tavallaan länsimaistumisen prosessi, jonka ennustaminen ei itse asiassa ole varmaan ollut ylettömän vaikeaa. Tietysti tällaiset prosessit ovat aina enemmän tai vähemmän kivuliaita, ja toivokaamme että näiden maiden kohdalla vähemmän.

En ole euraabikko, mutta sanoisin, että näissä mielenosoituksissa on jonkin verran yhteyskohtia Iranin 30 vuotta sitten tapahtuneeseen vallankumoukseen. Silloinkin alkuvoimana touhussa oli (pitkälti vasemmistolainen) maallinen liike, joka ennen kaikkea vastusti shaahia ja siihen liittyvää diktatuuria. Sitten mullahit kaappasivat vallankumouksen omaan käyttöönsä ja toteuttivat varsin (sinun sanojasi käyttäen) keskiaikaisen islamvaltion. Näissä P-Afrikan tapahtumissa muslimitahot ovat toistaiseksi olleet aika taustalla, mutta käsittääkseni yksi tärkeä syy sille, miksi länsimaat eivät oikopäätä ole vallankumouksellisia tukemassa on juuri pelko siitä, että vallankumous johtaa sekasortoon ja siitä tuloksena voi demokraattisen oikeusvaltion sijaan ollakin se, että joku ääri-islamistipoppoo pääsee valtaan (Egyptissä kai muslimien veljeskunta, Tunisian islamistitilanteesta en osaa sanoa mitään, ehkä uhka ei ole niin suuri siellä).

Algeria n. vuosikymmen sitten oli esimerkki siitä, että länsimaat (Ranska kai etunenässä) eivät voineet hyväksyä ääri-islamistisen puolueen nousua valtaan ja siksi algerialaisten demokraattisesta äänestämisestä huolimatta tukivat kyseisen vaalituloksen roskakoriin heittämistä.

Mikään ei tietenkään takaa, että Tunisia ja Egypti seuraisivat Iranin tai Algerian jälkiä tässä asiassa. Länsimaistuminen satelliittitelevisoineen ja tweettereineen voi johtaa johonkin parempaan. Ja jos se johtaa, niin etenkin Egyptillä on arabimaailmassa niin paljon painoarvoa, että siitä voi seurata dominoefekti, joka johtaa nopeaan demokratiakehitykseen kaikkialla.

Sanoisin, että elämme mielenkiintoisia aikoja. Paluuta vanhaan tuskin enää on. Toivottavasti myllerryksestä seuraa joukko demokraattisia oikeusvaltioita (ei tietenkään heti alkuun samaa tasoa kuin länsimaissa, mutta vähitellen siihen suuntaan kehittyen). Pahin skenaario on tietenkin se, että diktaattorit kaatuvat ja vallan kaappaa islamistit, jotka käyttävät lännen tukea nykydiktaattoreille (Egypti taitaa olla suurin tai toiseksi suurin USA:n taloudellisen avun saaja) propagandassaan hyväksi ja sitä kautta runttaavat kaiken länsimaisen ajattelun vapauksista yms. ja tämän avulla nousevat valtaan. En osaa sanoa, mitä lännen (vaikkapa EU:n) kannattaisi tässä tehdä. Toisaalta Mubarak on aluetta stabiloiva ja Israeliin suhteellisen positiivisesti suhtautuva voima. Toisaalta häneen hirttäytyminen voi johtaa siihen, että jos hänet syrjäytetään, niin seurauksena on pitkä viha länttä kohtaan.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #2 on: January 29, 2011, 22:20:08 »
Näin hieman provosoiden. Mitäpä miettivät nuivat kyseisten maiden tilanteesta?

Kohtuu hiljaista on. Saavatko ei-n*ivahtavat kommentoida?

Ohessa olisi väestötieteellisesti painottunut näkökanta:

"If the relationship between demographic change and democratic liberalization remains as robust as it has over the past 40 years, the odds are in Tunisia's favor. South Korea, Taiwan, Chile, Indonesia, and Brazil were at a similar stage of age-structural maturity when each ascended to liberal democracy.

How long could it take Tunisia to move from Freedom House's "not free" category (7.0 to 5.5) to "free" (2.5 to 1.0)? South Korea ascended in five years (1983-88). For Indonesia, the same journey took eight years (1997-2005), and for Taiwan, it took over 15 years to inch through the partly free category to free (1980 to 1995). Recent European ascents were somewhat quicker: Poland took four years (1987-91); Romania, six (1990-96); Portugal, three (1973-76); and Spain, four (1973-77). Greece jumped from not free to free in only one year (1973-74), following the collapse of a repressive anti-communist military regime.

While some democracy pundits are gloomy about the country's prospects, political demography's age structure model gives Tunisians a good chance - perhaps even within five years - of achieving the Arab world’s first liberal democracy. For now, those outside Tunisia can only watch and wait. But if you're watching, do some political demography of your own: Demonstrations that feature young women, the middle-aged, and perhaps even entire families, are a sign that democracy is on its way. Crowds entirely dominated by young men and boys - the social remnant of Tunisia's waning youth bulge - tell a different story."


Analyysi siis lähtee siitä oletuksesta, että Tunisia itse asiassa ei ole ikäpyramidiltaan enää nuorisopainotteinen valtio. Perusteena on se, että väestön mediaani-ikä on 29 vuotta, siinä missä esimerkiksi Jemenissä ja Palestiinalaisalueilla se on 18 vuotta. Kommenttiosastolla tosin muuan henkilö on eri mieltä, ja perustelee näkemyksensä aivan järkevästi:

"However, in regard to the causes of the rebellion,I have to disagree with him in one respect - Tunisia in 2010 is very much a youth bulge country, at least as far as political theory would see it. As Henrik Urdal has shown, youth bulge should not be measured as the size of the youth cohort (15-24) against the entire population, but as the fraction of youth in the adult population, those aged 15 and older. The 0-14 group is politically not relevant, and should not be counted in assessing the impact of youth cohorts on the total population's political mobilization potential."

Sinänsä kiinnostava lähtökohta, mutta katsellaan nyt.


Best,

J. J.

Offline Schwa

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 324
    • View Profile
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #3 on: January 29, 2011, 23:30:36 »
Alkuviikosta ennen Egyptin tilanteen kärjistymistä kirjoitin näin (tuolla linkkejä myös viimeviikkoisiin ihan kiinnostaviin Tunisian vallastaluopumisen/vallankumouksen uutisanalyyseihin), eikä viikon kehitys ole antanut aihetta muuttaa näkemyksiä.

Positiivisia merkkejä on ilmassa, mutta demokraattiseen auvoon johtaneita vallankumouksia on maailmassa nähty surullisen vähän.

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
    • View Profile
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #4 on: January 29, 2011, 23:54:24 »
Alkuviikosta ennen Egyptin tilanteen kärjistymistä kirjoitin näin (tuolla linkkejä myös viimeviikkoisiin ihan kiinnostaviin Tunisian vallastaluopumisen/vallankumouksen uutisanalyyseihin), eikä viikon kehitys ole antanut aihetta muuttaa näkemyksiä.

Positiivisia merkkejä on ilmassa, mutta demokraattiseen auvoon johtaneita vallankumouksia on maailmassa nähty surullisen vähän.

Islamismi ei tunnu olevan enää muodissa. Veikkaan itse että jokin nasserilaisuutta muistuttava uusi arabinationalismi voisi nousta tästä sotkusta. Se ei olisi kaikilta osin huono asia, mutta Israelille voisi tulla siitä kuumat oltavat.

On lisäksi muistettava, että samantyyppinen nettiverkostoitumiskehitys kuin se, joka on Tunisian tapahtumien taustalla, on täällä meillä tuonut Halla-aholle ja hänen kannattajilleen - Suomen historian moraalittomimmalle ja rappeutuneimmalle poliittiselle voimalle - merkittävää vaikutusvaltaa sekä osoittanut suomalaisten kelvottomuuden ja epädemokraattisuuden laajemminkin. Vastaavasti Tunisian levottomuudet voivat johtaa raaempaan ja mielipuolisempaan diktatuuriin kuin mikään mitä arabimaailmassa on tähän asti nähty.
« Last Edit: January 30, 2011, 00:07:23 by Köyry Väyränen »
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #5 on: January 30, 2011, 00:12:25 »
Ohessa myös hyvää matskua Egyptin verkkopimennosta.


Best,

J. J.

Oh Dearism

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #6 on: January 30, 2011, 10:31:19 »
Ei liity Pohjois-Afrikkaan, mutta yhden islamilaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen. Laitoin saman linkin Hommafoorumille, mutta se ei herättänyt siellä kiinnostusta. Ehkä Islamin olemuksellisesta anti-modernisuudesta vakuuttuneet voisivat kommentoida täällä artikkelissa esitettyä muutosprosessia.

Opettaja-lehdessä artikkeli Omanin koulu-uudistuksesta.
http://www.opettaja.fi/pl...PER_PG/2011_01/page44.htm

Muutamia otteita:
"Kannustaminen itsenäiseen ajatteluun on melko vallankumouksellista tässä osassa maailmaa."

"Khassabin kaupungin koulutoimen varajohtaja Nabila bint Abdulah Al-Sheikh:
-Ei ole olemassa erityistä islamilaista tasa-arvoa... Tasa-arvo on tasa-arvoa - ei siitä voi olla mitään vivahde-eroja."

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #7 on: January 30, 2011, 10:35:32 »
Laitetaan täytteeksi myös hieman jutustelua toisilta forumeilta. Tämä on tosin vain keskustelupalstojen ajatustenvaihtoa, mutta mielestäni aika fiksua sellaista.

Tätä voisi kai pitää optimistisena näkemyksenä Egyptin tilanteesta:

"Could he go Tiananmen even if he wanted to? Most of the soldiers are conscripts, they've already made clear that their sympathies are with the people, and Mubarak doesn't have the option of bringing in units from distant provinces, who don't speak the language. He also (AFAIK) doesn't have anything equivalent to the basij paramilitaries that the Iranian leadership uses when it isn't sure of the security forces' loyalty.

On the other hand, if he _doesn't_ go Tiananmen at this point, he's a goner. So maybe -- _maybe_ -- Admin's statement about reviewing the aid package is an attempt to show him the writing on the wall.

I don't think a promise to stand down in September would be enough -- Ben Ali's promise of free elections in six months wasn't enough for the Tunisians. I see the best option at this point as being a caretaker unity government including the military, the ruling party and the opposition, with a fixed one to two-year term, a mandate to reform the constitution, and a schedule for a constitutional referendum and general election.

And as for fear of Islamism, which I think is overrated in this instance, suppression of this revolutionary movement (which was organized and led by the secular opposition and appears to have caught the ikhwan somewhat by surprise) will ensure that what's left of secular civil society is crushed and that the MB is the only opposition faction left standing. That would pretty much guarantee that the _next_ revolution _will_ be Islamist.

In any event the time to worry about an Islamist takeover is when there's a credible threat of one, not when the people are standing up for their freedom against a bloody dictator. But I think you agree with me on this."



Tätä taas ei:

"Yeah, probably. Though that window is rapidly closing, the generals win under the Mubarak system and don't if, say, a national unity government takes over (MB-Ghad-Wafd-Kefeya) so, they could remove Mubarak and kill everyone, elevate Suleiman.

Mubarak still has the Interior Ministry and all that bad news, if not for another parallel arm. Still, the way that the UK-France-Germany is acting is the same as the US is acting; not going to shove, but not going to rescue, either."




Best,

J. J.
« Last Edit: January 30, 2011, 15:29:51 by Jussi Jalonen »

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #8 on: January 30, 2011, 11:02:54 »
Ei liity Pohjois-Afrikkaan, mutta yhden islamilaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen. Laitoin saman linkin Hommafoorumille, mutta se ei herättänyt siellä kiinnostusta. Ehkä Islamin olemuksellisesta anti-modernisuudesta vakuuttuneet voisivat kommentoida täällä artikkelissa esitettyä muutosprosessia.

Opettaja-lehdessä artikkeli Omanin koulu-uudistuksesta.
http://www.opettaja.fi/pl...PER_PG/2011_01/page44.htm


Linkki ei tunnu oikein tulevan läpi, joten toistetaan se tässä. Tämä liittyy tavallaan siihen madrassain vaikutusta koskevaan aloitukseen, minkä kirjoitin silloin forumin alkuaikoina. Se taas on tässä, vaikka siinä tapauksessa oli kyse ehkä enemmänkin keskiasteen ja korkea-asteen koulutuksesta.

Lyhyt verkkohaku tuotti myös tämän artikkelin, nimenomaan tuolta Sulttaani Qaboosin yliopistolta. Toivon mukaan .pdf-tiedosto aukeaa. Motiivina tuolle koulu-uudistukselle on näemmä puhtaan utilitaristinen näkemys koulutetun työvoiman sekä korkean kansansivistyksen yleisestä hyödyllisyydestä. Tällä hetkellä ollaan päästy siihen vaiheeseen, missä ohjelma alkaa tuottaa tulosta. Mutta tietysti mukana on myös ns. kansallismielinen näkemys: "to instill Omani values and national pride through the "Omanization" programs". Melkoisen järjestelmälliseltä ja tuloksekkaalta tämä kyllä joka tapauksessa vaikuttaa, vaikka koulureformin todelliset seuraukset alkavatkin näkyä vasta tulevaisuudessa.

Tavoitteena näyttää olevan tässä "Omanization"-ohjelmassa korvata vierastyöläiset - joita sulttaanikunnassa on reilut puoli miljoonaa - täysin kotimaisella, koulutetulla työvoimalla. Lyhyesti sanoen, osasyy tähän järjestelmälliseen koulu-uudistukseen on Omanin sulttaanikunnan halu purkaa oletettu riippuvuus vierastyöläisistä. Tämä blogiteksti näyttäisi sivuavan aihetta, ja tässä on vielä työpaperi Princetonin yliopistosta. Vielä 1990-luvun alussa työvoiman suhde oli nähtävästi niin vääristynyt, että yhtä omanilaista työntekijää kohden oli kolme vierastyöläistä.

Sinänsä kiinnostavaa pohtia, mihinkä nuo kaikki korkeasti koulutetut intialaiset ja bangladeshilaiset vierastyöläiset sitten häipyvät Omanista kun sulttaanikunnan omat kotimaan kansalaiset alkavat täyttää avoimina olevat työpaikat? Takaisin kotimaahansa? Tänne?



Best,

J. J.
« Last Edit: January 30, 2011, 11:05:42 by Jussi Jalonen »

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #9 on: January 30, 2011, 14:42:47 »
Hm, kohtalaisen tykkiä tavaraa.

3:08am: Former Minister Mustafa Al Gindi, a former member of Egypt's parliament, from the opposition Wafd political party tells Al Jazeera that Egyptians want democracy and this is the only plausible way forward for the country.

Itse asiassa se Tiananmen-ennustus näyttää pitävän ainakin osittain kutinsa:

12:47 pm: Death toll rises. Al Jazeera reports 150 protesters killed since Friday in Egypt's demonstrations.



Best,


J. J.

Timo Anttila

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #10 on: January 30, 2011, 14:56:32 »
Kovin vähälle on jäänyt tällä foorumilla viime aikaisten kehitysten huomioiminen Tunisiassa ja Egyptissä. Molemmissa maissa on viime viikkojen aikana ollut havaittavissa mielenosoituksin ja jopa vallankaappauksenomaisesti tapahtuvaa merkittävää demokratiakehitystä. M

Itse näen, ymmärrän Pohjois-Afrikan tapahtumat lupaavina. Esim. Tunisiassa liikehdintä alkoi spontaanisti, ilman uskonnollisia herätteitä. Egyptissä melkein samoin. Huomionarvoista kuitenkin on että uskonnolliset johtajat ko. maissa ovat suut yrmykkäisinä.

Erityisen hyvää, on se että islamistiset liikkeet ja voimat eivät ole saaneet kanavoitua näitä liikkeitä lippujensa alle. Juuri Ylelläkin esitelty uutinen tunisialaisten naisten järjestämästä mielenosoituksesta, maahanpalaavaa tätä "johtohahmoa" http://en.wikipedia.org/wiki/Rashid_Al-Ghannushi  vastaan, on merkillepantavaa ja tietysti lupaavaa. Egyptissä taasen tälläistä lupaavaa keskustelunherättelyä: http://www.asianews.it/news-en/Egyptian-Imams-and-intellectuals:-Renewing-Islam-towards-modernity-20609.html

In nuce, käsitykseni mukaan, pohjois-afrikkalaiset ovat kypsyneet sekä vanhoihin johtajiinsa että islamistien tarjouksiin. Tästä syystä Euroopan tulisikin olla myötäelävän valppaana tuenilmauksissaan.
« Last Edit: January 30, 2011, 15:01:11 by Timo Anttila »

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
    • View Profile
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #11 on: January 30, 2011, 14:59:40 »
Hm, kohtalaisen tykkiä tavaraa.

3:08am: Former Minister Mustafa Al Gindi, a former member of Egypt's parliament, from the opposition Wafd political party tells Al Jazeera that Egyptians want democracy and this is the only plausible way forward for the country.



Millainen puolue tuo Wafd nykyään on? Tiedän jotain sen roolista Egyptin historiassa, mutta en tiennytkään, että se oli vielä maisemissa.
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Timo Anttila

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #12 on: January 30, 2011, 15:23:57 »
Ja jotenkin mijulla on myös sellainen tuntu että tunisialaiset, mutta erityisesti egyptiläiset ovat väsyneet olemaan vain osa Lähi-idän konfliktia (Usa-Israel-Palestiina-Hamas ja sitä kautta Hizzbollah, Bin Laden jne.) Siis, siihen että heihin viitataan ja heistä puhutaan ko. asioihin liittyen eli että heidän oma olemisensa ja elämänsä ei ole merkityksellistä tuon iänikuisen ulkopoliittisen asetelman takia. Näin luulisin kokevani minäkin.

Jatkoa silmälläpitäen, tärkeintä on seurata millaisen attituden nämä muutosvoimat ottavat ensijassa Saudi-Arabiaan ja Israeliin...
« Last Edit: January 30, 2011, 15:27:29 by Timo Anttila »

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #13 on: January 30, 2011, 15:37:04 »
Millainen puolue tuo Wafd nykyään on? Tiedän jotain sen roolista Egyptin historiassa, mutta en tiennytkään, että se oli vielä maisemissa.

Kyseessä on Uusi Wafd, minkä jäsenistöön näyttää kuuluvan myös merkittäviä koptivaikuttajia.



Best,

J. J.

Timo Anttila

  • Guest
Re: Demokratiakehitystä Pohjois-Afrikassa
« Reply #14 on: January 30, 2011, 16:07:30 »
Vandalismin tai huliganismin takia Egyptin nykyjohto ei voi uskottavasti, ei ulospäin/sisäänpäin julistaa mitään poikkeustilaa tms. mutta tämän uutisen turvin kylläkin. 


Muslimiveljeskunnan johtoa vapaaksi

Tuhansien vankien kerrotaan karanneen vankiloista sunnuntain vastaisena yönä eri puolilla Egyptiä. Vankeja karkasi muun muassa Wadi Natrunin vankilasta Kairon pohjoispuolella. Useita vankeja kuoli paon yhteydessä.

Joidenkin tietojen mukaan vanginvartijat ovat laiminlyöneet tehtäviään protestina hallitusta vastaan.

Karanneista vangeista suuri osa oli islamisteja. Islamistinen oppositioryhmä Muslimiveljeskunta sanoo, että 34 sen jäsentä vapautui vankilasta. Mukana oli seitsemän veljeskunnan johtohahmoa.